torstai 20. marraskuuta 2014

Golfia maailman katolla // Golf on the top of the world

Kun lähdimme matkalle, niin golf ei ollut ihan ensimmäisenä aktiviteettilistalla. Olemme molemmat pelanneet useamman vuoden, mutta itselläni oli edellisestä kierroksesta aikaa jotakuinkin kolme vuotta eikä Giakaan paljoa aktiivisempi ole ollut. Siitä huolimatta golfkärpänen pääsi taas hieman takavasemmalta yllättämään, kun kävelimme Pokharan rantakatua pitkin, ja huomasimme mainoskyltin: Himalayan Golf Course.









Golfia maailman katolla. Ainutlaatuinen elämys, jollaista ei todennäköisesti ihan heti tulisi eteen uudelleen. Päiväbudjettiimme tämä teki kyllä jonkinlaisen loven, mutta tilaisuus oli kerta kaikkiaan niin houkutteleva että ei sitä ohittaakaan voinut. Niinpä siis buukkasimme kierroksen molemmille. Hinta oli pikkuisen alle 100e, ja piti sisällään matkat, green feet, varustevuokrat ja caddiet kahdelle henkilölle. Tasoituskortteja tai dress codea ei juuri kyselty. Paikan päällä tuli vielä n. 35e lisämaksusta  vielä pallot (jotka olivatkin sitten kalliimpia kuin mitkään pallot Suomessa) sekä pallopoika, jonka kovaonninen kohtalo olisi rämpiä pitkin viidakkoa etsimässä karanneita pallojamme. Muutamalla eurolla pääsimme vielä lyömään rangelle muutama kymmenen harjoituslyöntiä ennen varsinaisen kierroksen alkamista. Niistä ei sen enempää.


Pari ekaa väylää olivat normaalia peltokenttää, jotka eivät sen enempää sykähdyttäneet - samanlaisia olen pelannut Vihdissä. Kolmannella väylällä päästiin itse asiaan ja huomattiin että ihan tavanomaisesta kentästä ei ole kyse. Tiiboksi oli pystysuoran jyrkänteen reunalla, ja itse väylä jatkui kanjonin pohjalla, noin sata metriä alempana. Aivan jäätävät maisemat. "Kuten vehreä Grand Canyon" kuvaili muuankin kaveri erittäin osuvasti Facebookissa kuvat nähtyään.











Väylät jatkuivat syvän kanjonin pohjalla, jossa välillä ylitettiin jokia huteria riippusiltoja pitkin ja koitettiin väistellä kentällä laiduntavien vuohien, lampaiden ja lehmien jätöksiä. Vesiputouksia ja vuolaana virtaavia koskia näkyi ympärillä, ja yläpuolella liiteli jatkuvasti muutama kymmenen kotkaa. Joessa oli paikallisia pikkulapsia kylpemässä, ja greenit oli ympäröity piikkilangalla etteivät eläimet pääsisi sinne laiduntamaan. Useammassa kohdassa korkeuserot olivat sen verran isoja, että ilman kenttäkarttaa oli mahdotonta tietää mihin väylä jatkuu. Näissä kohdissa kokeneen caddien vinkit olivat korvamattomia: "Tähtää tuohon lammaslaumaan."















Itse peli oli lähinnä surkuhupaisaa, mutta muuta ei oikeastaan voinut odottaakaan niin pitkän tauon jälkeen. Koko kierroksen aikana taisi tulla kaksi täydellistä avausta ja muutama hieno putti, ja kokonaisuuden kannalta ei todellakaan ollut kyse parhaimmista suorituksistani. Maisemat, kenttä ja avuliaat caddiet sekä pallopoika tekivät kierroksesta kuitenkin aivan mielettömän elämyksen.


Ja loppuun vielä pieni golfhenkinen videotervehdys.






Ehdottomasti kokemisen arvoinen elämys, ja samalla paras huono kierros minkä oon pelannut =)


- Miika ♥



PS. Meidän youtubesta löytyy meidän muutkin videot so far. :)

2 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia :) Miten pienen käsi voi? Katsoi niin haikeasti uivia lapsia :)).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se siitä pikkuhiljaa. Taisi olla vähän turhan tuima tuo kipsaus vahinkoon nähden, ja huomenna se otetaankin jo pois. Pieni pääsee meidän kanssa täällä Himalajalla uimaan kuumiin lähteisiin samointein. :)

      Poista

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!