lauantai 13. joulukuuta 2014

Nepalin Chitwanissa pyörii norsut jaloissa ja krokotiilit rannallasi // In Chitwan, Nepal elephants are around every corner and crocodiles on your beach

Meidän postaukset Nepalin kohteista tulevat hieman jälkijunassa, sillä lähes kaikkialla Nepalissa nettiyhteydet olivat kuolettavan hitaita. Erästäkin videota ladattiin kolme päivää youtubeen.

Näitä Nepalin juttuja kirjoittelemme Thaimaan Koh Lipeltä, jossa vietämme paitsi eräätkin synttärijuhlat, myös joulun. Uudeksi vuodeksi lähdemme Koh Lantalle, jonne saamme seuraa Miiasta, Noorasta (eli Loimaan Norpasta), Mikosta ja Mikosta perheineen. Mukavaa kun nämä avoimet suunnitelmat mahdollistavat tällaiset enempi vähempi ex-tempore käännökset! Koh Lipestä saatte postauksen vähän myöhemmin. Täälläkään nämä yhteydet eivät ihan täysillä aina toimi.


Mutta palataanpa Nepaliin.

Annapurnan vaelluksen jälkeen suuntasimme privaattiauton (Gia ei enää suostunut kulkemaan busseilla, kts. Bussimatka helvetistä -postaus) nokan kohti Chitwania. Ilman Hennaa ja Antonia tuskin olisimme tienneet että Nepalista löytyy safaria ja viidakkoa! Sanomattakin on selvää että Bella oli juuri tästä Nepalin osuudesta aivan liekeissä jo pitkälti etukäteen.










Chitwanin pääkylä on Sauhara, ja suurin osa aktiviteeteista keskittyy sen ympärille. Tekemistä löytyy kohtuullisen paljon. Chitwaniin myydään kaikkialla parin-kolmen päivän paketteja, mutta koska ne ovat tiukasti aikataulutettu, ja meitä ei tiukat aikataulut kiinnosta, menimme ihan muina turisteina hengailemaan omilla aikatauluilla mestoille. Kaikkia aktiviteetteja saa ostaa myös erikseen. Paketteihin kuuluu yleensä kuljetukset ja hotellit + osa ruokailuja, joten se tulee edulliseksi, mutta tuolloin tosissaan edetään ennalta määritellyn aikataulun mukaisesti.

Saurahan kylä ja sen ympäristö on täynnä hotelleja, joihin voi vain kävellä sisään ja varata huoneen. Ainakaan marraskuussa kausi ei ollut erityisesti päällä. Nepalissa kohtuullisen hotellin saa noin kymmenellä eurolla, vähän paremman parilla kympillä. Sängyissä ei juurikaan ole kehumista, mutta suihku on yleensä molemmissa hintaluokissa lämmin. Buukkasimme etukäteen paikan nimeltä Baghmara wildlife resort, joka muuten olisi ollut todella hyvä vaikkakin kylän ja palveluiden ulkopuolella, mutta yöllisen selkkauksen aiheuttaneet känniset nepalilaiset ja 4h yöunet saivat meidät vaihtamaan paikkaa. Osataan sitä kännätä muuallakin kuin Suomessa perjantai-iltaisin!

Seuraava hotelli oli Sauharan kylässä, ihan joen ja elefanttien pesupaikan vieressä. Kadulla myös kävelee jatkuvasti vastaan norsuja matkalla milloin minnekin. Täältä kylästä sai ihailla myös aivan jumalattoman upeita auringonlaskuja. Kaduilla kävelee jatkuvasti elefantteja vastaan ja joen varrella auringonlaskua ihaillessa viereen saattaa kävellä sarvikuono tai eteen uida krokotiili. Viihdyimme Chitwanissa viikon.












Chitwanissa pääsee safarille kävellen, jeepillä tai norsukyydissä. Niillä voi nähdä useita eläimiä, kuten sarvikuonoja, peuroja, apinoita, joskus harvoin jopa tiikereitä.















Eläinten käyttäminen työvoimana nähdään usein pahana, emmekä mekään varsinaisesti sitä halua tukea. Nepalissa on hyvä muistaa pari juttua: maa on täysin kehitysmaa ja elää osittain turismin varassa. Nepalissa ihmiset myös kohtelevat kauttaaltaan eläimiä hyvin ja kunnioittavasti - heidän elantonsa ja ravintonsa on eläimistä kiinni. Vaikka kadut ovat täynnä kulkukissoja ja -koiria, kukaan ei niitä potki tai lyö, vaan eläinten annetaan olla, jopa ruokitaan vaikkei leipä olisi itselläkään leveä. Myös kaikkien muiden eläinten kohtelu on hyvää. Lehmät tallustelevat useimmiten täysin vapaina kaduilla, samoin kanat. Myös elefanttien kohtelu on meidän näkemän mukaan pääasiallisesti hyvää.

Elefantit joutuvat kyllä safarilla kantamaan ihmisiä selässä, mutta safarien ulkopuolella, niiltä riisutaan kaikki varustus ja ne saavat levätä vapaina. Niitä ruokitaan ja hoidetaan. Emot ja lapset saavat olla yhdessä. Painotimme safarilla meidän elefanttikuskille ettei meidän elefanttia missään nimessä saa lyödä, eikä sitä lyöty. En tiedä lyödäänkö muutenkaan, mutta nyt ei ainakaan lyöty. Suuret kärsäfantit vaikuttavat kohtuullisen tyytyväisiltä, eivätkä vapaina ollessakaan vaikuta erityisen stressaantuneilta. Nämä eläimet ovat ihmisille yksi elinkeino, mutta ne saavat olla ja vaeltaa niiden normaalissa elinympäristössä, myös täysin vapaana.

Niin kauan kun emme osaa sanoa minkälaisista olosuhteista meidän kotona syömät luomukananmunat ja luomumaito tulevat, tai pysty aina ostamaan luomulihaa suoraan tilalta (se vakuumipakattu lihakin on tosissaan peräisin ihan oikeasta eläimestä), tuntuisi tekopyhältä syyttää köyhiä ihmisiä eläintenpidosta, kun eläimiä kohdellaan kunnioittavasti ja niiden elinolosuhteet ovat kohtuullisen luonnonmukaiset. Lisää eettisestä matkailusta ja mitä asioita huomioida esimerkiksi tästä linkistä:
http://nomadisbeautiful.com/travel-blogs/ecotourism-and-responsible-travel-useful-tips-from-expert-travel-bloggers/

Eläinten oikeudet ovat ongelmallinen juttu, sillä ne eivät ole ihan täysin suoraviivaisia aina. Näitä tyyppejä ei ainakaan kohdeltu huonosti ellei esiripun laskeuduttua asiat muutu jotenkin järkyttävästi, vaikka valitettavasti nämä elefantit vankeudessa elävätkin. Eläinten käyttäminen elinkeinona ja niiden hyväksikäyttäminen liittyy myös laajemmin ihmisoikeuksiin ja arvoketjuihin.







Erään perheen pienen ja isompienkin kohokohta Chitwanissa oli elefanttien peseminen. Meidän hotelli oli tosissaan ihan pesupaikan vieressä, ja suuntasimmekin sinne parinakin aamuna pesemään elefantteja 100 rupian hintaan (n. 80 senttiä). Päälle pelastusliivit ja mars jokeen elefanttien kanssa. Elefanttia saa siinä taputella ja hinkata vedellä ja fantti itse saattaa turauttaa kärsällään kunnon suihkut pesijöilleen. Bella ei uskaltanut kuin käväistä norsusuihkussa, joka ehkä oli ihan tervettä, ja iloinen asia huomata tietysti että itsesuojeluvaistoakin on tullut jo jonkin verran pienelle seikkailijattarelle. :) Kaiken päätteeksi elefantit köllivät enempi vähempi tyytyväisen oloisena joessa kyljellään, kunnes oli aika kaikkien lähteä kotiinpäin. Meidän lämpimään suihkuun hotellille pesemään mudat pois.








Kävimme tutustumassa myös läheiseen Tharu-kylään, joka mukailee vanhoja nepalilaisia perinteitä. Olosuhteet olivat todella alkeelliset, jopa Nepalin olosuhteet yleisesti huomioon ottaen. Hyvä muistutus taas siitä miten hyvin materialistisesti asiat meillä länsimaissa onkaan.












Mukana Chitwanissa ollut ystävämme Elina kävi myös kävelysafarilla sekä jeeppiajelulla, ja kehui molempia. Me jätimme ne väliin yli neljän tunnin pituuden (= muksun ja itsemme) takia. Sen sijan ihailimme lähes jokaisena iltana aivan mieletöntä auringonlaskua joenvarressa. Toiselle puolelle jokea saapui joinain iltoina sarvikuono mukaan katselemaan punaista palloa, ja eräs ilta myös kaverimme Kroko laiskotteli samoilla paikoilla missä aamusta oltiin käyty niitä elefantteja pesemässä... Koko Chitwanin joenvarsi on täynnä pieniä rantabaareja ja -ravintoloita joista jokainen on yhtä hyvä. Meidän hotellin läheisin rantabaari tarjosi useimpina iltoina vielä norsusiluetin punaista aurinkoa vasten, tehdäkseen näystä täydellisen.










Muuten Chitwan on mukava pieni kylä, joskin on hyvä muistaa että puhutaan edelleenkin Nepalista, joka on kehitysmaa ja hyvin köyhä. Infra on vähän mitä sattuu, mutta ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja yrittävät aina parhaansa. Moni osaa englantia ainakin auttavasti ja pyrkii viestimään apua tai palveluita tarvitsevan turistin kanssa.

Safarit Nepalissa olivat odottamaton wow -elämys. Oletteko muuten koskaan seisoneet elefantin vieressä ja kokeilleet miltä sen nahka tuntuu? On muuten pieni olo, siinä kun sitä paksua, harmaata ja ryppyistä ihoa silittelee.


Katso myös Bellan blogista kuvapostaus Chitwanista nelivuotiaan silmin. :)



 Katso kaikki Chitwanin 80 valittua kuvaa meidän younited -tililtä!







//



Our posts from Nepal come here on the blog a bit delayed since internet connections in most parts where we stayed were really slow. We managed to spend three days waiting for a video to upload to Youtube.

These posts about Nepal we write from Koh Lipe, Thailand where we'll stay few weeks and celebrate one birthday, one anniversary and one Christmas. For a New Year we'll move to Koh Lanta where few friends from Finland will be having a holiday. But more about that and Koh Lipe on later posts.


Now let's get back to Nepal.

After trekking in Annapurna we hired a private car to take us from Pokhara to Chitwan. Without our friends Henna and Anton we wouldn't probably even known that there exists such things as jungle safaris in Nepal. As you might have guessed, Bella was super enthusiastic of this part of the trip long beforehand.

The main village of Chitwan is Sauhara and most of the activities will happen there or nearby. There are lots of packages sold in Kathmandu, Pokhara as well as on pace, that include everything from transportation to accommodation and from safaris to meals. However they have also somewhat tight schedules so we ended up booking everything by ourselves and picked the most interesting parts.

Sauraha and surroundings are packed with hotels so it's easy to just walk in and negotiate a good price for the accommodation. In November it was starting to be a bit off season so there wasn't shortage of the offering. Decent rooms are available at ten euros, including hot shower. We booked in advance a room from Baghmara Wildlife Resort that's few kilometers out of town. However we decided to move from there since on our second night there was a group of really drunk nepalese people shouting, slamming doors and having a really loud conversation which kept us up pretty much the whole night. Even the hotel personnel couldn't keep them quiet.

The next hotel, River Bank Inn was located in the Sauraha village next to elephant bathing spot. The sunsets here were breathtaking, there are elephants walking in the streets everywhere and even a rhino or crocodile might show up. We ended up staying nearly a week in Chitwan.

The safari can be experienced by walking, by jeep or from the back of the elephant as we decided to do it. We saw lots of different kinds of deers, birds, monkeys and even a rhino with it's baby. If you're extremely lucky you might even spot a tiger. Bella was super excited and also constantly hussed us and said we need to keep quiet so we wouldn't scare away the animals. And that was coming from a kid that's never quiet herself! We also find it a bit unfair that a four year old kid sees all the same animals that we see for the first time in our mid thirties…

Animal labor is usually seen as a negative thing and we don't support it ourselves either. In Nepal it is though good to keep few things in mind: It is a 3rd world country which gets a large part of it's income from tourism. People everywhere in Nepal seem to handle animals with respect as their income is dependent of them. Streets are full of stray cats and dogs - yet no one kicks or hits them like in many other ppr or undeveloped countries. They leave them alone of even feed them. Also cows and poultry wander around the streets by themselves. Elephants were taken good care of.

In the safaris the elephants carry people on their backs but outside the safaris they seem to have a good rest wandering freely inside fenced area with all the gear taken off. They are fed and taken care of. Baby elephants are allowed to stay with their mothers. We stressed to our elephant rider that our elephant must not be hit and he didn't do that a single time during our safari - although we understood that it's more the whipping sound that is used to steer the elephant than the pain that hitting causes. As we cannot say from which kind of conditions the ecological eggs and milk that we consume at home comes it would be a bit hypocrite to tell how poor people in poor countries should better treat the animals which brings food on their tables, especially with decent treatment of the animals in their natural surroundings. Have a further look on ethical traveling and things to consider from here: http://nomadisbeautiful.com/travel-blogs/ecotourism-and-responsible-travel-useful-tips-from-expert-travel-bloggers/

One especially joyful moment for both the kids and grown ups of our family was bathing the elephant. For a price of 100 rupias (ca. 80 euro cents) you got to wash the elephant - or to be more precise the elephant got to wash you.

We also visited nearby rural Tharu village where local people lived honoring old nepalese traditions. Conditions were very basic even compared to nepalese standards. A good reminder how things are different in western countries.

Our friend Elina, whom joined us to Chitwan, took both walking safari and jeep safari. She said they were really good but since they took four hours each we decided to give ourselves (and the kid) a rest and hang around on our hotel's beach enjoying the sunset. On some evenings we saw a rhino on opposite side of the river and on another night there was a crocodile enjoying the sunset only hundred meters from where we were bathing the elephants in the morning…

The whole river bank is full of small beach bars and restaurants each serving equally good food. Our hotel was located so that it offered on most evenings fantastic elephant silhouettes against the sunset which made the experience even more beautiful.

Chitwan is a nice small place but you should still keep in mind that Nepal is a poor country with poor infrastructure. However, people are the friendliest we've encountered anywhere in Asia and they'll try their best. Many of them speak at least some English and will to communicate and try help tourists a tourist in need.

Safari in Nepal was an unexpected wow experience. Have you ever stood next to an elephant and touched it's thick, grey skin? While patting the huge animal, you realize how small you are.

See also Bellas blog post on Chitwan and the elephants!



 Check out all the selected 80 pictures from our younited account!

9 kommenttia:

  1. Ihanaa kun etenette tuollaiseen kivan verkkaiseen tahtiin ja pysähdytte fiilistelemään eri paikkojen tunnelmaa. Upeita auringonlaskuja, huh! Teillä on kyllä harvinaisen reipas reissutyttö siellä matkassa :) Miten muuten, minkälaisia ajatuksia Bellalla on noussut kun hän näkee esim. juuri Nepalin kaltaisen kehitysmaan oloja ja oman ikäisiään lapsia siellä? Kuvittelisin, että teillä on varmaan ollut aika mielenkiintoisia keskusteluja jo siellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo perheen pikkumimmi on kyllä aivan mahtavaa matkaseuraa - mutta sitä onkin roikotettu ympäri maailmaa pienestä pitäen, ja tykkää kaikesta siihen liittyvästä. :) Lapsen suhtautumista onkin ollut jännä seurata: hän kun ei tee oikeastaan maan, rakennusten tai ihmisten välillä eroa, muuten paitsi että niillä kaikilla muilla lapsilla oli tummat hiukset ja silmät ja hänellä vaaleat. Eron Nepalissa teki myös selväksi sen että kaikki halusivat jatkuvasti silitellä ja koskea, ja ottaa kuvia pienen, vaalean ja enkelikiharaisen tytön kanssa.

      Muuten nämä keskustelut käy jännäksi, enemmän kehitykseen ja ikään liittyen: "Iskä voisitsä kertoa mulle siitä alkujärähdyksestä ja apinoista ja ihmisistä ja dinosauruksista?" ja seuraavaksi vaatimus olikin "Iskä, voisitsä kertoa mulle kaiken?". Tiedonjano on loputon, mutta Miika selviää tehtävstään kiitettävästi. :)

      Poista
  2. Todella ihmeellisiä ja upeita kuvia tässä! Näyttää näin Suomesta katsottuna jopa epätodelliselta.. Voidaanko me olla samalla planeetalla edes? :) me ollaan menossa muutaman kuukauden päästä Koh Lantalle, joten jään mielenkiinnolla odottamaan tulevia postauksianne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä sitä ihmeteltiin itsekin että miten ihmeessä tämä maa voi olla niin monipuolinen! :)

      Vähän aikaa saat vielä odotella Lantan postausta, mutta joskus uuden vuoden jälkeen se on sitten tulossa. Tässä välissä ehdit fiilistellä vielä Koh Lipe -postauksella, niin pääset mukavaan matkafiilikseen. :)

      Poista
  3. Aivan mielettömiä kuvia olette taas ottaneet! Siis kasteliko elefantti tarkoituksella :)??

    Mua jännäis kyl ihan hirveesti kaikki ötökät, kulkukoirat ja kaikki muut uus. Mä en kestä edes hyttysiä! Musta ei olisi maailmanmatkaajaks ;D! Hahah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos S! :)

      Kyllä se elefantti ihan tarkoituksella töräytteli pesijöitään. :D Taisi olla aika jekkutyyppi. :)

      On täällä välillä vähän jänskää erinäisten eläinten ja hyönteisen kanssa, varsinkin kun rakennustekniikka ei ole ihan Suomenveroista. :D

      Poista
  4. eikö se olekin ihana tunne kun norsu ottaa ruokaa kädestä?
    btw, strutsia ei kannata syöttää kädestä (siis kädet kupissa ja kupissa siemeniä), se tuntui... hmm... kipeälle :D
    mun huippuhetkiä eläinten kanssa on ollu delfiinien kanssa uiminen sekä tiikerin kanssa kävely että tiikerin pään pitäminen sylissä <3 (rakastan tiikereitä!)
    Neidin viimesin valloitus oli kamelilla ratsastus (kamelit - nuo Baijerilaiset elukat - eiko...), norsun selkään mein pirpana taasen ei uskaltannut - olikohan syynä se, että olisi pitänyt tikapuilla seisovan miehen syliin ensin uskaltaa vaiko norsun valtavuus...? njoo, meil on ihan kauhia eläinfani, eli hää ois nauttinnu tuosta safarista myös - pitää näyttää kuvat huomenna tuolle!

    VastaaPoista
  5. hei pitää vielä lisätä, että paikka, jossa tiikereiden kanssa olin, oli tiikereiden pealstuspaikka, eli sinne vietiin tiikerinpennut, joiden äidit oli tapettu jne., tiikereillä hyvät olot jne.
    Delfinaarioissakin on eroja - kaikki ei ole hyviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näissä eläintepidoissa on tosissaan huimat erot. Täällä Thaimaassa en välttämättä menisi juurikaan noihin eläinpaikkoihin, paitsi niihin, jotka pelastavat orpoja tai hylättyjä.

      Ihanaa on nähdä miten lapsi eläytyy niin täysillä näihin itselleen mieluisiin kokemuksiin! Bellan omassa blogissa on myös tästä oma kuvapostauksensa. :)

      Poista

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!