sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Häivähdys vanhaa Nepalia // A glimpse of ancient Nepal

Tämä tulee taas reippaasti jälkijunassa, mutta Nepalista oli niin paljon kerrottavaa että muutamat postaukset jäivät muiden kiireiden jalkoihin. Tämä postaus pyörii kuitenkin pääsääntöisesti reilun tuhannen vuoden takaisten asioiden äärellä, joten tämä lienee kuranttia näin muutaman viikon viiveelläkin.

Kathmandussa otettiin pari päivää aika iisisti. Päivät Nepalissa alkoivat käydä vähiin ja paikallisista nähtävyyksistä oltiin tutustuttu ainoastaan apinatemppeliin, joten päätimme Bellan ja kaverimme Elinan kanssa lähteä vielä katsastamaan Nepalin vanha pääkaupunki Bhaktapur Gian jäädessä huilailemaan. Newari-kulttuurin pääpaikka ja Nepalin itseoikeutettu kulttuuripääkaupunki on perustettu 700-luvulla, ja se oli Nepalin pääkaupunki 1100-1400 -luvuilla. Kulttuurintäyteinen päivä siis tiedossa!








Bhaktapur on parinkymmenen kilsan päässä Kathmandusta, ja sinne pääsee mukavasti ajelemaan Nepalin ainoaa (kyllä, usko pois) kunnolla asfaltoitua ja kuopatonta tietä. Taksimatka rämällä pikku Suzukilla saatiin neuvoteltua 800 rupian eli vajaan seitsemän euron hintaan, ja mahtuipa mukaan vielä joku paikallinenkin joka sattui olemaan samaan suuntaan menossa. Bonusjamppa osoittautui entiseksi oppaaksi joka oli kierrellyt vaellusreittejä enemmänkin, ja matkan aikana hän kertoi mielenkiintoisia tapahtumia Nepalin historiasta, kuningasperheestä ja politiikasta ylipäätään. Aivan veretön ei ole tämänkään maan historia ollut, vaan muutaman kymmenen vuoden aikajänteelle mahtuu niin sisällissotaa kuin kuningasperheen sisäisiä murhiakin. Parhaillaan täällä ollaan kirjoittamassa perustuslakia, jonka pitäisi olla valmiina tammikuussa 2015. Korruptio kuitenkin jyrää hallinnossa, eikä toiveita ainakaan nopeista muutoksista parempaan ole tiedossa.








Bhaktapurin tunnelma on täysin erilainen kuin kaoottisessa Kathmandussa - osassa kaupunkia ajoneuvot ovat kiellettyjä, ja vanhoja, mutkaisia ja kapeita kivikatuja pitkin liikutaan jalkaisin , koittaen väistellä vapaina juoksevia kanoja ihaillen samalla vuosisatoja vanhoja toinen toistaan upeampia temppeleitä.

Kaupungin sisältä löytyy muutama aukio, jotka ovat luonteiltaan hieman toisistaan poikkeavia. Suurin ja kaunein eli Durbar Square julistettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi 1979, ja se toimii yhä edelleen päänäyttämönä monille hindujen ja buddhalaisten juhlille. Durbar Squarella riittää nähtävää todella paljon. Temppeleitä on useita, ja sekä puu- metalli- että kivitaidetta löytyy joka lähtöön - upeista elefanttiveistoksista kama sutra -tyyppiseen kuvastoon.








Pottery Square puolestaan on nimensäkin mukaisesti savenvalajien keidas, ja siellä voi seurata vierestä miten vanhat mestarit pyöräyttävät käden käänteessä säästöpossun. Niitä ja monia muita luomuksia voi sitten lunastaa itselleen pienen tinkimisen jälkeen vieri vieressä olevista kojuista. Valokuvia olisin mielellään ottanut Pottery Squarelta enemmänkin, mutta jokainen kuvauskohde tuntui haluavan itselleen pienen palkkion kuvauksesta, joten yhden maksetun ja muutaman salakuvan jälkeen ajattelin että pitäkööt säästöpossunsa. Bellalle sentään ostettiin pieni pöllö Herra Huhulin kaveriksi.








Bhaktapuriin joutuu maksamaan 1500 rupian eli vajaan 13 euron sisäänpääsymaksun, joka paikallisiin hintoihin nähden tuntuu korkealta. Rahoilla kuitenkin pidetään paikka kunnossa, entisöidään vuosisatojen ikäistä kulttuuriperintöä ja säilytetään kohdetta jälkipolvillekin nähtäväksi. Erittäin suositeltavaa vaihtelua Kathmandun saasteille ja hektisyydelle. Poikkeuksellisen sinnikkäät oppaat, kauppiaat ja taksikuskit hieman lannistavat tunnelmaa pakkomyynnillään, mutta kun tämän onnistuu suodattamaan niin kulttuurinautinto on taattu. Tämän lisäksi myös gastronominen erikoisuuskin löytyy, ja makunystyröitään voi hemmotella paikallisella herkkujugurtilla eli Royal King Curdilla. Nam!





























//

There were so many exciting issues in Nepal that not all posts could be published while we were there. This is one of them but as this text covers mainly issues over thousand years old a delay of few weeks can hopefully be forgiven,

Bhaktapur is an ancient culture capital of Nepal. Founded in the 8th century it was the capital of Nepal from 11th to 15th century. Located a 20 km away from Kathmandu it is easily reached via an exceptionally well paved highway. We were hanging there for a one day with Bella and our friend Elina while Gia decided to stay in the hotel having a rest.

Bhaktapur is totally different than Kathmandu. Vehicles are prohibited in some parts of the city and it feels very peaceful after Kathmandu's traffic, pollution and chaos. City has number of squares that are connected via a myriad of narrow pathways. The main square, Durbar Square was enlisted as UNESCO world heritage site in 1979, and for a good reason. It has number of architectural wonders and there are tons of masterpieces of wood, metal and stone carving with topics varying from huge elephants to Kama Sutra.

Pottery Square is, like the name suggests, the place where potters work with their old wooden wheels
giving shape to number of things. You can find different animals, necklaces and whatnot made of clay. We ended up buying a small owl so that Bella's beloved Mr Huhuli would have some company.

Entrance fee to Bhaktapur is 1500 rupias (a bit less than 13 euros) which feels a bit high compared to overall price level of the country but then again, it's used to maintain the city and to renovate ancient architectural masterpieces of culture for generations to come. Highly recommended especiallly for a break from Kathmandu's chaos. Local guides, merchants and taxi drivers are eager to sell their services but once you get to filter it out you can fully enjoy the culture. Also, don't forget to taste local delicacy, Royal King Curd. Yummy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!