maanantai 2. maaliskuuta 2015

Paholaisrauskuja metsästämässä... ja löytämässä! // Finding Manta Rays!

During my 20-or-so years of scuba diving I've never managed to encounter a manta ray while diving despite of several attempts. I was super excited given a chance to visit (yet another) Manta Point that, as the name suggests, offers an opportunity to see some mantas. Around the world there are dozens of dive sites named Manta Point with various possibilities to see a manta. I've dived in quite a few of them with no luck. The one here in Nusa Lembongan, Indonesia proved to be very different. Sue from World Diving fixed us a snorkeling safari with Mr Mowgly who appeared to be an awesome captain, taking us directly where the magic happens. I was freediving with not one or two but a whole flock of mantas and loving every moment.

The feeling is beyond my writing skills to describe so sit back, have a look at the photos and videos and enjoy!


//


Jos kysyt keneltä tahansa sukeltajalta top 3 must see -otusta, saat todennäköisesti ainakin yhteen kohtaan maininnan paholaisrauskusta eli englanniksi manta raystä. Kun tällainen 20 vuotta sukellusta ja muita vesilajeja harrastanut tyyppi pääsee snorklaamaan ja vapaasukeltamaan paikkaan nimeltä Manta Point täällä Indonesian Nusa Lembonganilla, jossa todennäköisyys nähdä mantoja on 95%, voitte vain kuvitella millaisella innolla aikaisin aamusta lähdettiin kohti aamupäivän mittaista snorklausretkeä.







Eri puolella maailmaa on olemassa kymmeniä, ellei satoja Manta Point -nimisiä sukelluspaikkoja, jotka on nimetty mahdollisuudestaan nähdä mantoja, eli paholaisrauskuja. Joissain niistä nähdään mantoja lähes 100% todennäköisyydellä, joissain niitä nähdään johonkin tiettyyn vuodenaikaan, joissain niitä on ehkä joskus saatettu nähdä. Kohteet ovat  yleensä sellaisia, joihin mantat tulevat puhdistamaan itseään loisista sekä syömään planktonia. Niissä harvoin on mitään muuta nähtävää - monesti mennään hiekkapohjalle istumaan ja odottelemaan 45 minuutiksi josko mantat tänää sattuisivat tulemaan paikalle.


Yhden ainoan kerran olen ihaillut mantaa muutaman ohikiitävän sekunnin verran kymmenien metrien päästä, eli näkyvyyden rajamailla. Sitäkin useammin olen joutunut pettymään. Mantat ovatkin ehkä viimeinen isompi otus jonka olen toivonut vielä joskus näkeväni sukelluksella, mutta lukuisten yritysten jälkeen olen todennut, että löytäisin todennäköisemmin yksisarvisen.


Kävin päivää aiemmin sukeltamassa mantojen perässä täällä Lembonganilla toisella Manta Pointilla. Mahdollisuus nähdä mantoja täällä on kuulemma se "noin 95%", joten ajattelin että nyt ei enää voi mennä vikaan. Mutta olin väärässä. Tunnin mittainen sukellus, eikä ainuttakaan mantaa. Tällä kertaa oli kuitenkin onneksi muutakin katseltavaa, eikä tarvinnut tuijottaa autiota hiekkapohjaa. Olin buukannut sukellukset sympaattisen World Divingin kautta, ja kyselin sukellusten jälkeen toiselta omistajalta Suelta, josko olisi mahdollista lähteä seuraavana päivänä sukeltamaan sinne toiselle Manta Pointille ja ottaa muu perhe mukaan snorklaamaan. Suen suositusten mukaisesti päädyimme kuitenkin ottamaan erillisen snorklausreissun, joten muutaman puhelun jälkeen tuleva kipparimme Mr Mowgly karautti veneellään hotellimme rantaan aamuvarhain.







Kun vartin paattiajelun jälkeen saavuimme pieneen lahteen viereisen Nusa Penidan saaren edustalle, koko ikänsä Lembonganilla asunut Mowgly alkoi tähyämään mantoja. On oikeasti väliä sillä keneltä snorkkelireissun ottaa, sillä kaikki veneet eivät pääse liikkumaan yhtä näpsäkästi mantojen perässä, eivätkä kaikki kapteenit osaa näitä tähystääkään. Vaikka vene ajaisi samaan paikkaan, voi olla että mantasaalis jää ohueksi.


Ja kas, melkein heti Mr. Mowgly paikansi meidät kohtaan missä heti veteen hypättyäni alla leijaili ainakin viisi rauskua. Bella kainalossa yritin saada innostuksestani huolimatta kuvattua näitä uskomattomia otuksia ennen kuin hetki menisi ohi. Sitä pelkäsin turhaan. Mantoja täällä riitti ja riitti ja riitti. Kun yhdet lähtivät planktoninsyönnistään puhdistautumaan vähän matkan päähän, seuraavia tuli lisää. Ne pörräsivät meidän ympärillä, tekivät voltteja, liitelivät vedessä niin kevyen oloisesti.

















Sillä välin kun me olimme ilakoineet mantojen kanssa, useassa muussa veneessä ihmiset istuivat vielä odottamassa kuivina veteen pääsyä.











Mantat liikkuvat vedessä lintujen lailla, eli "lentävät" eviään heiluttaen. Niiden liikkuminen on niin vaivattoman näköistä, että tällainen vedessä itsensä kohtuullisen kotoisaksi tunteva sukeltajakin muistaa, että jotkut oikeasti asuvat ja elävät vedessä ja me muut olemme siellä vain käymässä. Äkkinäisempää olisi saattanut jännittää katsella kun parhaimmillaan yli kolmemetrinen manta ui iiiiiso suu ammollaan suoraan kohti ja tulee kosketusetäisyydelle, mutta silti niiden katselemisessa oli jotakin rauhoittavaa. Ei mitään äkkinäisiä tai turhia liikkeitä, vain yhtä sulavaa liitoa ja kaartoa. Snorklaushetki kesti ja kesti (pelonsekaisella kunnioituksella rauskuihin suhtautuvan vaimon mukaan pienen ikuisuuden, eli noin tunnin verran), enkä olisi millään malttanut kiivetä takaisin veneeseen.


Vaikka otukset saattavatkin tulla kosketusetäisyydelle, niin sormet kannattaa silti pitää kurissa. Mantoilla ei ole myrkkypiikkiä josta pitäisi olla huolestunut, mutta ne eivät ilmeisestikään pidä kosketuksesta, vaan saattavat kadota paikalta samoin tein. Vakavampaakin saattaa olla tiedossa, sillä koskettaminen rikkoo eläintä suojaavan ohuen limakerroksen, joka puolestaan asettaa mantan alttiiksi tulehduksille. Mantojen kanssa päteekin sama sääntö kuin oikeastaan millä tahansa sukelluksella: "Take only photos, leave only bubbles."



















Maagista. En mie tätä paremmin osaa kuvailla. Katso itse kuvista ja videoista, toivottavasti edes osa fiiliksistä välittyy! Bucket listini on nyt yhden kohdan verran kevyempi ja WOW!!1-lista yhden paksumpi.




Sitä mie vaa mietin, et pitäiskö mein mennä tonne viel uuestaanki niin kaua ku myö tääl saarel viel ollaa...



17 kommenttia:

  1. Huikeaa! Ihan mahanpohjassa tuntuu tässä kotikoneella istuessa. :) Upeita kuvia ja varmasti aivan huikea kokemus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa jos fiilis välittyy! Se oli kyllä aikamoinen kokemus, vieläkin hymyilyttää =)

      - Miika

      Poista
  2. Mua kyllä jännitti, kun manta ui kohti ja teki voltteja kosketusetäisyydellä pari kuukautta sitten Havaijilla. Aivan mielettömiä otuksia. :) Ja hyviä kuvia teillä tullut! Mulla sukellus oli yöaikaan, eikä mulla ollut mukana mitään järkevää vedenkestävää kameraa, joten ei ole kuviakaan, mutta omat fiilikset naputtelin blogiin pari viikkoa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä saattaa heposti vähän ylimääräisiä sydämentykytyksiä tulla. "Mitäs jos toi ei väistäkään?" =D

      Vaimo olikin ehtinyt linkittää postauksesi tuonne meidän aiempaan postaukseen, pitääpä käydä vielä itsekin kurkistamassa fiilikset!

      - Miika

      Poista
  3. Huikeita kuvia, etenkin tuo toisiksi viimeinen on ihan mykistävä :) Varmasti ihan sanoinkuvaamattoman hieno kokemus! Mielettömän kivaa seurata teidän mahtavaa matkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaimo on onneksi loistava kuvaaja, ja tarpeeksi kun räpsii niin tulee onnistuneita kuvia huonommankin mallin kanssa =P

      Mahtista että olet matkalla mukana, ja upeaa jos kokemukset välittyvät sillekin puolelle ruutua!

      - Miika

      Poista
  4. Olen kaksi päivää (ja yhden puolikkaan yön ;) kahlannut blogianne läpi ja nyt sain teidät kiinni :) Aivan mahtava reissu meneillään ja vielä paljon kokemuksia edessä. Olette taltioineet asioita tähän mennessä niin taidokkaasti, niin kuvien kuin kirjoitustenkin muodossa, että oikein hengästyttää, välillä vähän naurattaa ja joskus jopa itkettää (kuten keskellä yötä kun käy miettimään #reilutblogit aiheita, eläinten ja ihmisten kohtaloita tai lukee menehtyneestä ystävästänne, unelmien toteuttamisesta tai katselee vain henkeäsalpaavia kuvianne..huh..onneksi uni tuli jossain vaiheessa).

    Ihanaa vuoden jatkoa teille! Jään varmasti seuraamaan matkaanne tänne ruudun toiselle puolelle, haaveilemaan valkoisista rannoista ja palmuista ja koitan sulkea silmäni ulkona sakenevalta räntäsateelta.

    -Janni

    p.s. Ja nuo rauskut.. En olisi kyllä mennyt sukeltamaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Janni,

      ja ihan liikuttavan paljon kiitoksia kommentista! Tässähän tulee lähes tippa silmäkulmaan kun tällaista palautetta saa. ♥ Ja niin paljon aikaakin meni kun kahlasit kaiken läpi! Respect!

      Tervetuloa mukaan nojatuolimatkailemaan sinne ruudun toiselle puolelle, ja täältähän sitä sitten saa inspiraatiota seuraaville omille matkoilleen.

      Rauskut... no, en olisi mennyt sinne itsekään ilman Miikaa, mutta oli se kyllä sen arvoista. Vieläkin menee kylmät väreet selässä kun katselee näitä kuvia, enkä tiedä onko se hyvästä vai pahasta. :D

      - Gia ♥

      Poista
  5. Kiitokset ihan huikean mahtavasta snorklausreissusta paholaisrauskujen kanssa! ja huikean mahtava kuva tuo missä Miika "pitää rauskua kämmenellä"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Itse vähän protestoin sitä kuvaa vastaan koska räpyläpotkutekniikasta ei ole siinä tietoakaan, mutta täytyy kyllä myöntää että onhan se muuten upea :)

      - Miika

      Poista
  6. Voi vitsit ne on huikeita! Mä oon nähnyt paholaisrauskuja pari kertaa mut aina vaan yhden kerrallaan ja semikaukaa, eli ei mitenkään verrattavissa tähän. Huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ne on! Kieltämättä oli kyllä aikamoinen kokemus kun liitelevät melkein iholle, yksi toisensa jälkeen. Mahtista, toivottavasti bongaat vielä itsekin lähempää! =)

      - Miika

      Poista
  7. Upea juttu, että sait yhden bucket-listan kohteen viivattua yli ja millä tavalla - yli tunnin ihmettelemässä näiden veijareiden elämää. Täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että nuo kuvat ei anna oikeutta näille mantoille, kun vertaa videon sulavaan liikkeeseen! Upeaa katseltavaa ja varmasti ikimuistoinen retki!

    P.S. Mitäs sukulaisia vai onko mitään Sting ray:t näille, niitä sentään olen itsekin nähnyt? Enkä nyt puhu Corvettesta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvista saa jonkinlaisen fiiliksen, mutta videolle nämä mahtavat otukset pääsevät vasta kunnolla oikeuksiinsa! Harmillisesti nämä sukellukset tehtiin pari viikkoa ennen käymääni sukelluskuvauskurssia, joten kameran kanssa oli ehkä vähän enemmän hosumista vielä tuossa vaiheessa. Mutta aivan mieletön kokemus yhtä kaikki, eikä pelkästään minulla vaan muullekin perheelle :)

      Kalojen taksonomiaa en tunne ihan kauheen syvällisesti, mutta sting rayt ja mantat on kyllä sukua keskenään, ja itse asiassa kaikki rauskut ovat myös sukua haille. Suurimmat erot taitaa olla että mantat syövät planktonia ja ovat muutenkin harmittomia, kun taas sting rayt napsivat pieniä kaloja ja sittenhän niillä on se piikki. RIP Steve Irwin.

      Poista
  8. Rauskujen liike on aivan uskomattoman sulavaa! Voi vain kuvitella, millainen elämys tuo on ollut itse koettuna. Mua ihan varmasti jännittäisi, jos tuollainen tulisi suu ammollaan kohti, mutta paholaisrauskut näemmä syövät maakrapujen sijasta vain planktonia. Kun nyt alussa mainitsit tuon top 3 -listan, niin mitkä muut meriotukset mahtuvat listallesi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä huikeita otuksia! Näitten hyppyjä en nähny, mutta kaverit saattavat myös tehdä useamman metrin korkuisia hyppyjä kunnon mahaplätsin kera, ilmeisesti joko puhdistaakseen ihoa loisista tai tehdäkseen vaikutukseen vastakkaiseen sukupuoleen.

      Top 3 lista vaihtelee aina vähäsen, mutta tällä hetkellä siihen kuuluisi mantojen lisäksi valaat ja delfiinit. Noita kaikkia olen nähnyt sukelluksilla, mutta en ihan tarpeeksi :)

      Poista
  9. Paholaisrauskujen näkeminen veden alla on kyllä ihan huikeeta, saati sitten noin paljon! Yhden kerran Australiassa oon sellaisen nähnyt. Oltiin snorklaamassa delfiinien kanssa ja saatiin bonuksena nähdä vielä manta ray. Oli vielä jättimäinen yksilö. Lentävä matto tuli mieleen. Balilla tulee ravattua sen verran usein, että eiköhän me tuonnekin joku kerta lähdetä. Fidzillä myös olisi ollut mahtava mahdollisuus nähtä mantoja, mutta oltiin just sen kauden loppupuolella, eikä ne sitten viitsineet meille enää ilmestyä.

    VastaaPoista

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!