maanantai 6. helmikuuta 2017

Revontulet tervehtivät meitä tanssien


Olen miettinyt viikon ennen meidän Levin lomaamme listaa asioista mitkä haluan tehdä ja kokea. Ei se lista kovinkaan pitkäksi ole ehtinyt, sillä en halua täyttää lomaviikkoa turhalla säädöllä ja palata kotiin ihan väsyneenä koska ahnehdin liikaa - asia jota maailmanympärimatkallamme taisimme tehdä turhan usein.


Revontulet. Ne ovat kuitenkin listalla. Niin kovasti olen koko viikon toivonut että säät suosivat meitä, että taivas aukeaa kirkkaana pakkasyönä väritanssiin. Kun lentokoneen pyörät kolahtavat maahan Kittilässä ja saan puhelimen auki, tarkistan ensimmäisenä illan ja koko lomaviikon sään. Tälle illalle on luvattu selkeää säätä, ja kaunis auringonlasku myöhään iltapäivästä lentokentällä tukee väitettä.

Soitan Levin matkailuun ja saan sovituksi itseni seitsemältä illasta lähtevälle revontuliretkelle Backwood Actionin Harrin kanssa.






Seitsemältä illalla kapuan Harrin autoon ranskalaispariskunnan kanssa. Harri ajaa meidät kauemmas kylästä ja kertoilee samalla revontulista ja mitä tuleman tällä retkellä pitää. Hetken kuluttua juttu meidän kyytiläisten kesken alkaa luistaa ja vaihdamme kokemuksia ja näkemyksiä matkailusta ja maistamme.

Harri pysäyttää auton järven rannalle tien poskeen. Ja hetken kuluttua taivaalla alkaakin näkymään vaaleampia viiruja. Hiljalleen ne nousevat ja alkavat näyttämään värejä.


Siellä ne on. Revontulet.


Niitä, mitä minä olen niin kovasti odottanutkin. Minä, Marie ja hänen miehensä tuijotamme taivasta kaikki aivan yhtä luomoutuneena. Revontulet aloittavat illan esityksensä järven yllä.










Kun Harri pysäyttää auton seuraavalle paikalle, on reposet jo ehtineet lietsoa itsensä varsinaiseen tanssiin. Taivaalla muodostuu eläviä vanoja, muutamaan tasoon, ja ne muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ranskalaiset ovat haltioissaan, ja täytyy sanoa että niin olen minäkin. Eteläntyttönä en ole nähnyt kuin kerran elämässäni aiemmin revontulia. Sekin viime vuonna Rukalla.

Saamme käteemme jossain vaiheessa höyryvät mukit mehua, suomalaisista marjoista tehtyä, tietysti. En malttaisi juoda sitä lain kuvaamisen lomassa.









Pysähdymme vielä yhdelle paikalle ennen kotiinpaluuta. Tien yllä tulet jatkavat väriloistoaan.











Kun palaamme takaisin kylään, hotelliin palaa kaksi onnellista ranskalaista ja yksi onnellinen suomalainen. Paremmin ei olisi lomaviikko Levillä voinut alkaa.


Revontulet, ne tanssivat meille.




Revontuliretkellä olin Levin matkailun ja Backwood actionin bloggaajavieraana. Revontulien kuvausvinkkejä saat tästä bloggaajakollegani Rimman mainiosta postauksesta!

24 kommenttia:

  1. Teilläpäs kävi tuuri, kun revontulet näyttäytyi noin ihanina! Kauniita kuviakin oot saanut otettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Ei siellä montaa kirkasta yötä ollut, joten todellinen tuuri kun ei nyt ihan suoraan ole sesonkikaan noille. :)

      Poista
  2. On se joka kerta niin ainutlaatuinen kokemus nähdä nuo pohjoisen taivaan ilotulitukset. Ihanaa, että pääsit ne kokemaan taas ja sait näin kauniita kuvia ikuistettua! Kiitos myös linkkauksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi ja sen luonto. <3

      Miljoonasti kiitois kuvavinkeistä! Ei näistä olis tullut mitään ilman niitä. :)

      Poista
  3. Mahtava tuuri käynyt sulla! Joulun aikaan reposet näyttäytyivät lähinnä aamuyön tunteina enkä minä alle 1-vuotiaan äitinä jaksanut millään sinne asti valvoa niitä odottelemassa. Tosi mahtavilta näyttävät, upeita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvää ja kaunista saa luvata että jaksan aamuyöstä lähteä ulos oli sitä äiti tai ei. :D Mutta kyllä, mahtava tuuri, todella! Toivottavasti ensi kerralla lykästää teitäkin!

      Poista
  4. Upeaa :)! En ole koskaan nähnyt revontulia noin voimakkaina. Ainoastaan kaupungista käsin (Lappeenrannassa), jolloin valosaastetta oli kuitenkin sen verran, että revontulet näyttivät melko hailakoilta. Joskus pitää nähdä tuollaisinakin. Hienoja kuvia sait otettua :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu! Yhtään noin voimakasta ei ole näkynyt koskaan! Olen tosin ymmärtänyt että Lappeenrannassakin noita voi hyvin bongailla jos vaan lähtee vähän kaupungista poispäin.

      Sun pitää vaan lähteä sinne Harrinivan luksustelttaan kattelemaan noita revontulia Lappiin. Tai sitten Levin Lasi-igluihin. :)

      Poista
    2. Todellakin, luksusteltta kuulostaa hyvältä :D. Kuten iglut!

      Poista
  5. Olisiko jotenkin niin, että kun jotain on oikein odottanut, niin se *tuntuu* hienommalta. Joskus vuonna yks ja kaks kun töiden puolesta oli asiakastapaamisia Saariselällä, niin jonain iltana käytiin katsomassa revontuliakin, mutta mitäs niistä, juu olivathan ne erilainen luonnonilmiö, mutta silti ... pitäisi ehkä vielä tsekata huomisen palaverin valmisteluja ... :-) Kameraakaan ei koko reissulla tainnut olla mukana, aikana ennen kännyköitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla ettei ne sitten näkyneet myöskään ihan niin vahvoina, riippuu aina kovin illasta. Tai sitten ne revontulet ei vaan olleet sun juttusi. :)

      Poista
  6. Häikäisevää! Onneksi nyt pääsit ihastelemaan revontulien tanssia oikein kunnolla. Onneksi itsekin olen lähdössä Lappiin bongailemaan revontulia. Toivottavasti meillekin käy hyvä tuuri ja päästään niitä kunnolla katselemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tosissaan näätte ne! Milloin olette menossa ja minne? Kanattaa joko buukata retki tai sitten ottaa auto alle koska ihan kylässä niitä harvemmin valosaasteen takia näkee!

      Poista
  7. Ooh! Näkisipä itsekin joskus moiset ihmeet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän tuuria ja vähän metsäsystä niin voi hyvinkin lykästää! :)

      Poista
  8. Onpa kauniit pastellin sävyt! ♥ Kuten olen jo sata kertaa kertonut, meidän viime kevään Levin reissulla ei käynyt ollenkaan näin hyvä tuuri, mutta ehkä taas ensi kerralla. Toivoisin myös kovasti pääseväni kuvaamaan reposia, mutta sitä yöretkivirittelyä pk-seudun valosaasteettomille paikoille, mitä jotkut superhurahtaneet tekevät, jolloin silmä ei edes kunnolla tulia erota, mutta kameralle jää, en oikein jaksa. Haluaisin ihan nähdäkin kunnolla sen niiden tanssin. Olen minä pari kertaa nähnytkin, mutta viimeisimmästä kerrasta taitaa olla nyt 20 vuotta aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä me keskenään voidaan vielä lähteä noita bongaamaan. Onhan se nyt ihan liikaa jos ei ei kahteenkymmeneen vuoteen näe reposia. :)

      Poista
  9. Aivan mahtava juttu ja upeat kuvat! Muistan hyvin ekan kerran, kun näin revontulet Lapissa - uskomaton kokemus! Ainoa joka vetää edes lähelle vertoja linnunradan näkeminen paljaalla silmällä :-) Tällaista näkyä sain ihailla nollassa asteessa Krugerin kansallispuiston yössä ilman valosaastetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Himalajan tähtitaivas oli jotain aivan uskomatonta myös. Eihän siellä mitään valosaastetta ole missään. Koskaan ei ole näkynyt yhtä upeaa tähtitaivasta missään.

      Poista
  10. Hienoja kuvia ja omin silmin nähtynä varmasti vielä moninkertaisesti upeampi elämys! Melkein hävettää, etten ole koskaan nähnyt kunnon revontulia, mutta toivottavasti tulevilla Lapin-matkoilla on onni myötä.

    Suomen luonto on kyllä ihmeellinen. Mieleen tulee alkukevään tähtikirkas taivas suuren järven rannalla ja läpi yön jatkunut sulavien jäiden ihmeellinen laulu, huokailu ja kumina, millaista en aiemmin tiennyt olevankaan. Vaikka tuo on jäänyt mieleen loppuiäksi, olisi revontulet varmaankin astetta upeampi kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa voi kokea niin monenlaisia hienoja luontokokemuksia ettei niitä oikein voi edes laittaa arvojärjestykseen. Muistan monet kesäiset yöt järven rannalla tai talvipäiviä metsässä, jolloin mielen valtaa tunne ettei tätä hienompaa edes voi olla.

      Toivottavasti lykästää ja reposet ilahduttavat teitäkin Lapissa! :)

      Poista
  11. Minulla on kolme Lappi-haavetta: poro, tykkyluminen puu ja revontulet. Mutta jos nyt ensin sinne Lappiin, kun en ole sinnekään koskaan päätynyt. Joo joo, 107 maassa mutta ei koskaan Lapissa. Näin se matkailuelämä heittelee. Mutta voi kunpa tuollaiset näkisin vielä. Todella kaunista! Ja upeita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuubakin kuulostaa hyvältä, mutta ehkä sun kannattaa vaan se Lappi nyt ottaa sinne listoille. Rukalla oli viime vuonna muuten tykkylunta, siitä postauksesta saat senkin. :)

      Poista
  12. Vau, olipas upean näköistä! Revontulia olisi kyllä hienoa päästä Lappiin katsomaan, matkakumppanini kun ei ole niitä nähnyt koskaan. Valitettavasti emme vain voi sietää kylmyyttä ja yleensä periaatteenamme on matkustaa talvella mieluummin mahdollisimman kauas lumesta. Melkoinen ristiriita siis. :)

    VastaaPoista

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!