Kamalimmat reissukrapulat top 4

Koska tämä raskausolotila on vähän samanlainen kuin olisin kärsinyt viimeiset kuusi kuukautta kamalasta krapulasta, mieleen tuli muistella niitä iloisia aikoja kun saattoi edellisiltana kumota kurkusta alas jotain muutakin kuin vettä tai mehua ja niin ikään ansaita seuraavan aamun huonon olon. Nythän kärsin vain jatkuvasta huonosta olosta, niin edellispäivänä kuin seuraavanakin, ilman että välissä olisi mitään viinaksiin viittaavaakaan.

Kukapa olisi uskonut että pelkkää krapulaa voi tulla ikävä. Pientä nostalgisointia tiedossa aiheen tiimoilta, joten pahimmat reissukrapulat top 4, olkaa hyvät!

Krapula numero 4. - Sveitsi

Olimme osuneet valituiksi parin ystävän kanssa samalle urheilureissulle Sveitsiin eräänäkin talvena noin parikymppisenä.

Näissä tilaisuuksissa oli tapana viimeisenä iltana varsinaisten suoritusten jälkeen ottaa vähän rennommin. Ilta eteni oikein mukavasti. Itseasiassa niin mukavasti että joskus aamuyöstä etsin pienen ja idyllisen kylän raitilta kadonnutta ystävääni. Hän löytyi aamusta hotellilta oikein hyvässä kunnossa. En tiedä miten kovasti alppikylä raikasi keskellä yötä kun äänekkäästi huutelin ystävättäreni perään.

Tottakai meillä oli aikainen aamulento. Silloin onkin aina paras idea viettää railakasta iltaa.

Paluumatka Helsinkiin ei ollut mitenkään miellyttävä. Jouduimme odottelemaan lentokentällä yhteiskuljetuksen takia tuntitolkulla. Penkit olivat muotoiltuja, ja niiden välissä oli käsinojat, joten lepääminenkään ei oikein ottanut onnistuakseen. Erityisesti ei jakkupuku päällä.

Tuolloin oltiin lapsettomia ja sinkkuja, joten kotiin päästyä sai onneksi keräillä itseään rauhassa.

Krapula numero 3. - Australia, Cairns

Päädyimme maailmanympärimatkalla juhannuksena Australian Cairnsiin. Paikassa elää vahva suomalais-ruotsalais-skandinavialainen yhteisö, jonka jussinviettoon eksyimme.

Mammat ilmoittivat lähtevänsä perinteisesti radalle perheosuuden jälkeen ja sain kutsun mukaan. Miika armollisesti lupasi hoitaa jälkikasvumme, joten päädyin ennalta tuntemattomien, todella mukavien ja menevien pohjoismaalaisten kanssa tutustumaan aussien yöelämään.

Voi pojat, että oli hauskaa, ja kiittelen kyllä hieman itseäni siitä etten ihan kaikkiin shottitarjottimiin koskenut, koska olin jo Sveitsiä huomattavasti vanhempi ja viisaampi.

Hauskaa on, miten puolivahingossa sitä voi tällaisiin tilanteisiin joutua, ja tutustua superhauskoihin tyyppeihin. Täytyy sanoa että ruotsalainen veti kyllä railakkuuspisteet kotiin tässä juhlinnassa, vaikkei suomalaisetkaan varsinaisesti lasiin sylkeneet.

Aamulla huomasin, että puhelimeen oli tarttunut vähintäänkin sekava, mutta hauska video, jota en yksityisyydensuojan nimissä uskalla täällä julkistaa. Huomasin myös, että vaikka vältin useamman shottitarjottimen, en välttänyt niitä yhtään tarpeeksi.

Ymmärtäväisen aviomiehen ansiosta vietimme pizza- & leffa -päivän suomalaisen tyypin väliaikaiskodissamme.

Ilta tuli todella tarpeeseen. Olimme katsoneet tuossa vaiheessa noin 8 kuukautta toistemme naamoja vuoden matkasta. Aina välillä on hyvä vähän nähdä muitakin ihmisiä. Tai katsella vaikka Marvelia, kuten epäilen Miikan tehneen sen jussi-illan, saatuaan lapsen nukkumaan.

Krapula numero 2. - Las Vegas

Olen käynyt kaksi kertaa Las Vegasissa. Ensimmäisellä kerralla olin raskaana, kuten tälläkin hetkellä. Toisella kerralla en.

Päädyimme maailmanympärimatkalla samanaikaisesti Siveltimellä -blogin Sannan, ja ystävättärensä kanssa Vegasiin. Ystävätär oli menossa naimisiin, joten edeltävänä iltana vietimme tietysti polttarit. Koko polttaritarinan voi lukea täältä.

Polttarit olivat huikean hauskat, kuten nyt polttareista Las Vegasissa voi odottaakin. Vaikka muistimme juoda vettä ja syödäkin, ilmeisesti ihan tarpeeksi saimme kulumaan alkoholiakin.

Seuraavana päivänä heräsin kyllä jo 6.32, mutta en päässyt sängystä ja hotellihuoneesta ylös ennen kuin vasta viiden aikaan.

Tästä enemmän tarinaa "Päivä matkabloggaajan kanssa" - postauksessa.

Kaikki oli kuitenkin sen arvoista. Tai en ole ihan varma.

Krapula numero 1. - Buenos Aires, Argentina

Kaikki, mikä alkaa krapulasta, ei välttämättä pääty huonosti.

Legendaarinen Buenos Airesin loma oli alunperin vain minun ja ystävättäreni loma. Miika kuitenkin tunki itsensä mukaan, joskin viikon myöhäisemmällä lennolla, mutta kuitenkin. Emme tässä vaiheessa olleet pari.

Olimme ystävättäreni kanssa bonganneet itsellemme couch surfing -paikan ruotsalaisen Micken luota muutamaksi yöksi. Ajattelimme, että mukavaa saada joku vähän samanhenkinen tyyppi paikalliseksi oppaaksi muutamaksi päiväksi.

Ystävättäreni oli väsynyt ja jäi kämpille, minä lähdin Micken kanssa vähän pelamaan biljardia suosittuun paikkaan. Tarkoitus oli mennä käymään toisen ruotsalaisen synttäribileissä myöhemmin.

Pelatessamme huomasin yhtäkkiä että vaikka sali oli täysin tyhjä, eikä meidän ympärillä ollut käynyt ketään, laukkuni oli kadonnut. Alkoi kuumeinen etsintä. Ei löytynyt laukkua, sinne meni passi sekä käteiset rahat, jotka olin ottanut mukaan. Samoin kamera, missä oli kaikki reissun kuvat. Vain pari on siltä matkalta olemassa tallessa.

Poliisikeikkahan siitä tuli. Otti päähän, ankarasti.

Parin tunnin poliisiselvittelyn jälkeen Micke houkutteli silti lähtemään synttärijuhliin ja lupasi lainata rahaa. Argentiinassa viini ja olut ei mitenkään hirveän kallista lähtökohtaisesti ole.

Potutukseen kaadoimme sitten useammankin juoman, ja taisimme todeta kinkerit tylsäksi ja lähdimme kämpän lähistölle jatkamaan keskenään. Vaikea varmaan arvata että krapulahan siitä tuli.

Pahinta oli kuitenkin se, että ilmanala oli Buenos Airesissa sellainen, että luulin seuraavana päivänä sydämen pysähtyvän. Henki ei meinannut oikein kulkea ja luulin oikeasti että nyt on lähtö käsillä.

Pyörin henkihieverissä ympäri kaupunkia ystävättären kanssa ja päädyimme raviradalle ja siitä joskus illansuussa syömään.

Samalla olimme missanneet että oli Miikan saapumispäivä. Mies istui hotellihuoneen sängyllä meitä odottamassa lievästikin sanottuna tympääntyneenä kun saavuimme sinne takaisin illallisen jälkeen.

Ei saanut mies fanfaareja ja railakasta vastaanottoa, sai krapulaisen tulevan vaimon myöhässä, koska tuolta reissulta palasimme takaisin kotiin parina.

Siispä loppu hyvin, kaikki hyvin.

Reissut ja alkoholinkäyttö

Meillä ei erityisen paljon alkoholilla matkoilla läträtä, yleensä ottaminen on melko sivistynyttä ruoan kanssa ruokajuomaa ja ehkä auringonlaskudrinkit. Viinitilakäynnit on tietysti aivan ihania, mutta niiltäkin pitää yleensä ajaa itse pois.

Menee reissupäivät hukkaan jos niitä krapulassa viettää. Joskus sellaista kuitenkin sattuu.

Juuri nyt tätä ikuisuuskrapulalta tuntuvaa oloa ei voi ilmeisesti mitenkään välttää. Loppuu sitten aikanaan, toivottavasti ainakin ja krapulat hankitaan taas perinteisellä tavalla.

Minkälaisia krapuloita on reissussa tullut koettua? Ja ennen kaikkea, olivatko sen arvoisia? =)