Tänään on ilmeisesti vuoden harmain päivä Suomessa. Aiempien vuosien uutisoinnista muistan, että sen väitetään olevan myös vaikein ja tuskaisin päivä vuodesta. Ollaan vielä liian alussa pimeää kautta, pahempaa on vain tulossa, eikä lumi vielä tule helpottamaan ja valaisemaan pimeää. Jos tuntuu tahmaiselta, voit siis huoletta syyttää siitä juuri tätä päivää.
Juuri nuo harmaat, pimeät aamut, päivät, illat saivat meidät talvehtimista Espanjassa harkitsemaan. On olemassa ihmistyyppi, joka rakastaa sitä harmauttakin. Kääriydytään vilttiin, villasukkiin, sytytetään kynttilöitä, käännytään sisäänpäin, syödään suklaata, juodaan punaviiniä takan äärellä.
Tämä viikko on ollut yllättävän harmaa täällä Fugessakin. Harmaus on kuitenkin laatuaan ihan erilainen. Valoa nimittäin riittää silti, ja aurinko pilkahtelee vähän väliä pilvien lomasta. Päivät ovat valoisia ja lämpimiä. Olen aamulla vetänyt takkia t-paidan päälle Bellan kouluunvientireissulle, vain todetakseni että tulee kuuma ja hiki. Pitkät housut on ihan liikaa. Jos olen vahingossa laittanut sellaiset päälle, kaduttaa. Kuten tänäänkin.
Hiekkakin on rannalla edelleen lämmintä, varpaat ja mieli tykkää. Joillekin tämä keli taitaa olla jopa ihan rantakeli, ja toisaalta miksei.
Sopeutuminen elämään tänne on käynyt koko perheeltä yllättävän hyvin. Bella on solahtanut kouluun mukavasti, ja elämänrytmi tuntuu ilmeisen hyvältä. Täytyy sanoa, että koulun aloitus joka aamu vasta kello 9.30 tuntuu todella mukavalta. Aamut eivät tunnu yhtään niin kiireisiltä kuin kotona, paitsi ehkä nyt kun pyöritän palettia yksin kunnes Miika palaa meidän luokse. Eikä arki muutenkaan tunnu yhtään niin...noh, tahmealta.
Bianca on iloinen vähemmästä vaatemäärästä ulkoillessa, vaikka taidan aina varmuudeksi pukea hänellekin vähän liikaa päivisin päälle. Vaikuttaa siltä, että myös pienet jalat arvostaa kovasti lämmintä hiekkaa varpiväleissä.
Illat täällä ovat mukavan lämpimiä. Sellaisia hieman viileämpiä Suomen kesäillan kaltaisia, ei lainkaan kylmiä - ainakaan meidän suomalaisten mielestä. Paikalliset luonnollisesti kulkevat jo kevytuntsikat päällä ja talvisaappaat jalassa samalla kun me vetelemme sandaaleissa ja shortseissa. Katsovat varmaankin meitä pohjoisen kansaa, ja ajattelevat, että hullujahan nuo.
Eilen illalla pidettiin lasten kanssa pienet tanssibileet ennen nukkumaanmenoa, Listalla oli muun muassa Gasellien ja JVG:n Mitä mä Malagas?.
Jossain vaiheessa kertosäettä Bella päätyi vaihtamaan sanojen järjestystä:
"Mitä mä himas? Viihdyn hiton hyvin Malagas!"
Nauratti.
Viime vuoden harmaus on onneksi tällä hetkellä meille muisto vain. Tsemppiä tähän päivään. Muistan kyllä, miltä se tuntuu. Jossain vaiheessa kaikki muuttuu paremmaksi.
Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän facebooksivuilta ja instagramista- olethan jo seurannut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!