tiistai 20. lokakuuta 2015

6 syytä matkustaa lapsen kanssa maailman ympäri


"Kyllä me muuten matkustettaisiin mutta kun noi lapset."

"Olis niin kiva tehdä sellaistakin, mutta eihän lapsen kanssa oikein voi."



Oletteko kuulleet näitä? Ne on nimittäin ihan pötypuhetta. Liuta tekosyitä.





Lapsen kanssa voi. Lapsen kanssa voi käydä ulkona syömässä, muuallakin kun ns. perhepaikoissa. Lapsen kanssa voi käydä jopa yliopistolla luennolla, kokeiltu on.


Ja laittakaa tämä erityisesti mieleen: lapsen kanssa VOI ja KANNATTAA matkustaa. Sanoinkohan sen nyt tarpeeksi selkeästi?


Haluan olla elävä esimerkki siitä ettei lapsi suinkaan estä unelmien toteuttamista. Voit edelleenkin tehdä juuri niitä asioita mistä tykkäsit ennen lastakin, myös matkustaa, vaikka se vähän enemmän suunnittelua vaatiikin. Yllättäen synnytyslaitoksella käynti ei kadota makuaistejasi, ja voit edelleenkin käydä nauttimassa hyvästä ruoasta, eikä seikkailuintokaan sinne kaikilla jää. Ja urheillakin voi edelleen. Joskus jopa sen lapsen kanssa.








Ei pidä piiloutua lapsen taakse jos ei itse halua, kykene, jaksa tai pysty matkustamaan. Eikä pidä kuvitella etteikö lapsen kanssa matkustaessa voisi tehdä muutakin kuin 'perheystävällisiä pakettimatkoja', vaikka niillekin ihan oma aikansa ja paikkansa onkin. Henkilökohtaisesti en oikein edes tiedä mitä on se matkailu joka marginalisoidaan lapsiperhematkailuksi. Lapsi kulkee mukana sinne minne menemme, ja reissut suunnitellaan niin että ne toimivat kaikille. Siis aikuisiakaan unohtamatta.


11.10.2015 palasimme 342 päivää kestäneeltä maailmanympärimatkalta. Matkalle mukaan lähti 4-vuotias pieni tyttö, joka matkan aikana ehti vanheta 5-vuotiaaksi.

Kerron teille ensin kuusi syytä, jonka takia lapsen kanssa kannattaa lähteä matkustamaan jopa maailmanympärimatkalle.

Sitten voitte videolta vielä kuunnella, mitä mieltä 5-vuotias itse oli maailmanympärimatkasta.



1. Ymmärrys ja empatia


Mitä enemmän näkee erilaisia ihmisiä, paikkoja, kulttuureita ja tapoja, sen paremmin ymmärtää että maailmassa on monenlaista ihmistä. Sen paremmin ymmärtää myös ettei kaikilla ole ihan samoja lähtökohtia kuin itsellä. Lapset ymmärtävät yllättävän paljon pienestä pitäen, myös yhteiskunnallisia ilmiöitä, varsinkin kun niistä selittää yksinkertaisemmalla kielellä.

Matkan aikana huomasi tervetulleita muutoksia - Bella halusi muun muassa itse lahjoittaa fijiläisen kylän lapsille osan mukana olleista leluistaan, tietäen, ettei näillä lapsilla ole paljoakaan. Kiribatille jäi samoissa merkeissä osa uudemmistakin tavaroista. Hän ymmärtää paremmin tämän jälkeen ettemme halua ostaa halpaa kiinamuovilelua nähtyään miten pienet lapset ympäri maailmaa joutuvat työskentelemään sen sijan että saisivat olla lapsia. Hän muistaa etteivät monet kambodzalaiset lapset päässeet kouluun, vaan joutuivat myymään dollarikrääsää turisteille. Hän muistaa myöskin minkälaisissa majoissa tai peltihökötyksissä monet maailmalla joutuvat asumaan. Näistä puhutaan aina välillä.


"Äiti, minä haluaisin antaa tuolle vanhalle kerjäläismummolle minun kolikot, saanko minä? Sillä ei varmaan ole paljoa rahaa, eikä omaa kotia."











2. Kielten ja uusien asioiden oppiminen


Oli aivan mahtavaa seurata minkälaiseksi uimariksi ja sukeltajaksi tuo meidän pieni aktiiviapina matkan aikana kehittyi. Ja pakosta sitä kai kehittyykin jos jatkuvasti pääsee päivittäin tunneiksi uimaan altaaseen ja mereen tai snorklailureissuille vanhempien kanssa.







Eräs kaunis päivä matkalla lapseni tuli sanomaan minulle "One more book, please, mommy".

Lapset ovat nopeita oppimaan ja sisäistävät uutta tietoa helposti ja luontevasti. Seurasimme matkan ajan häkeltyneenä miten ennen matkaa englantia täysin osaamaton tyttäremme jatkuvasti kävi pidempiä ja pidempiä keskusteluja ihmisten kanssa englanniksi, ja loppumatkasta sai itsensä täysin ymmärretyksi vieraalla kielellä. Ilman minkäänlaista opetusta.

Kaksikielinen koti varmasti helpottaa kielten oppimista, mutta yksikielisellekin tarttuu ihan taatusti pakon edessä vieras kieli matkaan mukaan.

En ole vielä kuullut kenenkään harmittelevan miten lapsena oppi liian monta kieltä.


"I have two cats at home. I live in Finland, and I am traveling with my mommy and daddy around the world."







3. Itseensä luottaminen


Jos joutuu aikuinen yllättävien asioiden eteen matkalla, ja klaaraa ne hienosti tai vähemmän hienosti, niin joutuu lapsikin. Tulee uusia asioita, uusia tilanteita ja niistä oppii paljon. Lapsen itseluottamus kasvaa kun huomaa osaavansakin asioita, joita ei aiemmin ole osannut - ihan vaan vaikka senkin takia ettei Suomessa paljoa joudu vaikka rauskujen kanssa sukeltelemaan, ottamaan kontaktia vieraisiin lapsiin samalla tavalla, tai patikoimaan hienoihin maisemiin vanhempiensa kanssa, jotka raahaavat mukana joka paikkaan.

Uudet tilanteet, uudet virikkeet ja onnistumiset saavat lapsenkin luottamaan itseensä.


"Kato äiskä, hei kato äiskä, kato mä osaan tän!"











4. Sopeutumiskyky


Paikat vaihtuvat ja tilanteet vaihtuvat, vaikka isä ja äiti on ja pysyy. Eri kohteista löytää omat kuviot, ymmärtää ettei aina ole ehkä sitä lempiruokaa tarjolla, mutta syödä pitää joka tapauksessa, oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, oppii että tilanteesta kuin tilanteesta selviää, ja voi jopa löytää vaikeistakin tilanteista jotain hyvää jälkikäteen. Ymmärtää että aina ei ole ihan just kaikkea sitä saatavilla mitä haluaisi.

Globalisoituneessa maailmantaloudessa ei varmasti ole huono asia oppia toimimaan erilaisissa ympäristöissä jo pienestä pitäen.

Vinkkiviitosena vielä niille, jotka aikovat harrastaa matkailua lapsen kanssa - kannattaa mahdollisimman nopeasti alkaa nukuttamaan lasta erilaisissa ympäristöissä. Näin päivä- ja yöunetkin voi hoitaa missä tahansa, lentokentällä, ravintolan sohvalla tai missä tilanne vaatiikaan. Tärkeintähän on että nukutaan.


"No okei. Kyllä minä syön tämän jos ei niillä ole muuta. Mutta minä en tykkää tästä."









5. Yhdessä oleminen ja tekeminen


Pitkällä reissulla oleminen ei aina ole yhtä mahtavaa lomailua, mutta kyllä siellä aikaa jää myös siihen yhdessä olemiseen ihan reippaasti. On ihan mahtava näyttää muksulle maailmaa ja nähdä hämmästyneet ja innosta piukeat kasvot, ja ehkä välillä vähän hämmästyä itsekin. Oikeasti, en olis ehkä viitsinyt ilman lasta mennä Disney Worldiin, mutta se olikin niin hauskaa että onneksi mentiin! Matkalla ehtii antaa aikaa myös olemiseen ja leikkimiseen. A family that plays together, stays together.


"Vaaaaaaaauuu! Äiskä se on tosi hieno! Minä haluaisin myös mennä käymään kuussa!"












6. Rohkeus maailmaa kohtaan


Maailma on loppujen lopuksi aika pieni paikka. Kyllä siellä selviää. Pitää vain uskaltaa ottaa se ensimmäinen askel ja lähteä. Bella on sen jo ottanut ja toivottavasti ottaa vanhempanakin niitä mahdollisimman monta.


"Äiskä, minä voin pitää sinua kädestä kiinni jos sinua pelottaa."







Mikset ottaisi sinäkin ensimmäistä askelta, lapsen kanssa tai ilman?


Mitä Bellalla itsellään on sanottavaa maailmanympärimatkasta? Se selviää täältä.






Poimi myös vinkit pienen lapsen kanssa matkustamisesta ja siihen valmistautumisesta aiemmasta postauksestamme.


Ja sitten on enää jäljellä paras: Let's mennään!


30 kommenttia:

  1. Tästä postauksesta tuli älyttömän hyvä fiilis.. Wow, mitä kaikkea pieni ihminen saikaan maailmalla kokea.. ja millaisia isoja asioita tosiaan matkaillessa oppiikaan. Ja ihana tuo video - hymyssä suin katseltu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä jäi ihan itsekin miettimään tämän postauksen kuvia valkatessa että hetkinen, aika paljon on repussa muistoja täältä, ja aika huikean makeita sellaisia. Oppiihan sitä asioita toki kotonakin, mutta matkaillessa tulee eteen asioita, joita kotona ei samalla tavalla tule. Toivon mukaan jää tästä myös sellainen fiilis että maailma on ihan hanskattavissa, sillä on paljon tarjottavaa, eikä se ole niin pelottava kun miltä se saattaa tuntua. :)

      Poista
  2. Tosi ihana postaus ja ihana tuo Bellan video. Kyllä ne lapset ymmärtää ja olisi hienoa jos jokainen lapsi pääsisi näkemään maailmaa pienestä pitäen. Matkalla oppii paljon hienoja taitoja ja hyvää elämänasennetta. Jos mua ei olisi raahattu ulkomailla jo ennen ku osasin ees kävellä, niin musta ei olisi koskaan tullut minä!

    http://kielimatkausaan.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon ne lapset ymmärtää tosissaan, ja varsinkin kun selittää asioita vähän yksinkertaisemmin. NIin että tuo sinun ikäinen tyttö tuossa ei nyt pääse kouluun, koska perhe on niin köyhä että tytökin pitää tehdä töitä sen sijan että se saisi leikkiä ja tehdä sellaisia asioita mitä sinä yleensä teet. Noin niinkun esimerkkinä.

      Aivan mahtista että suakin on raahattu maailmalle mukaan - antanut varmasti hyvän pohjaan vetää nuorena ja aikuisenakin reissuja! :)

      Poista
  3. Tyhmää oli oksennustauti ja kaikki muu oli kivaa. Aamen! P.S. Lähtisin myös takaisin Disney Worldiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin mielestä se oksennustauti oli aika tyhmää. :D

      Mehän nähtiin kumpikin aikuisista vain yksi maailman per nenä, että pakkohan sinne on mennä uudestaankin! Tosin se Sea world, jossa ne pitää mereneläviä vankina akvaariossa ei ollut kauheen hyvä juttu. :/

      Poista
    2. Joo, hei multa meni se vähän ohi, kun nähtiin... Oliko siellä Disneyn sisällä siis sellainen vai kävittekö ihan siinä varsinaisessa Sea Worldissa?

      Poista
    3. Epcotissa oli se joo. Oli tullut Miikalle vähän yllärinä. Juteltiin se sitten läpi vielä Bellankin kanssa illasta.

      Poista
    4. Onpa kyllä yllättävää, ja hyvin harmillista, että sielläkin on sellainen. Mä jo hetkeksi hämäännyin, et ette kai te oo sinne Sea Worldiin menny :D Hienoa, että juttelitte. Selkeästi oli asiaa pohtinut, kun sitä mullekin silloin selosti. Ootte kyllä niin esimerkillisiä ^_^ Ketäpä kiinnostaisi enää nähdä vangittujen ressukoiden temppuja ihan vaan sirkushuveina, kun on nähnyt niiden lajitovereiden villisti ilakoivan vapaana ihan oikeassa, isossa kodissaan ♥

      Poista
    5. Ai siitä tuli selostuskin sulle siitä aiheesta? :D Ja joo, mehän ollaan varsinaisia esimerkkivanhempia ihan kaikessa. ;)

      Pakkohan sen lapsen mieleen on jotain jäädä kun se itse kärttää saada kaiken mahdollisen tiedon. Kuten tämäkin yksi kerta kun hän pyysi "Iskä, voitsä kertoa mulle kaiken?". Ja kun näkee niitä ihan vapaana ja jopa pääsee syöttämäänkin vaikka villidelfiiniä, se on ihan maailman makein juttu!

      Poista
  4. Que Bella <3. Ja aamen, lasten kanssa voi aivan hyvin matkustaa, ja se on jopa kivaa! Ehkä mä olen niin lapsellinen, että jaksan usein innostua samoista jutuista kuin lapset ja lähden mieluummin niiden kanssa tutkimaan paikkoja kuin loikoilen aikuisporukassa altaan äärellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo ihan oman mausteensa mukaan kun toinen innostuu jostain paikasta josta itse olisi vähän "meh". Eikä toi matkustaminen meillä ole oikeastaan muuttunut edes lapsen saamisen jälkeen. Ei me aiemminkaan vedetty mitään viinanhuuruisia thaimaanmatkoja, ja kun on skidin opettanut pienestä pitäen tekemään niitä samoja asioita, ei ole ongelma viedä pidemmällekin matkalle mukaan.

      Täytyy tosin sanoa että itse kaipaan tota allasloikoilua aina sopivin väliajoin, ja sekin on ihan toteutettavissa, ainakin jos on kaksi kykeneväistä vanhempaa, tai taskussa tarpeeksi pätäkkää lapsenvahdin hommaamiseen. :)

      Poista
  5. Mahtava postaus! Jaoin tän meidän facessa, kun aina välillä noita postauksen alussa mainittuja (teko)syitä kuulee omiltakin lapsellisilta tutuilta. Meillä ei ole lapsia, mutta haaveillaan ottavamme kummityttö mukaan jollekin reissulle sitten kun hän on vähän vanhempi, ja tässä tuli oikein hyviä vinkkejä siihenkin liittyen. Mun mielestä on tärkeää tehdä yhdessä perheenä sellaisia asioita, että koko perhe nauttii, ja tämä koskee kaikenlaisia perheitä, myös lapsiperheitä. Harmittavan usein "lapsen ehdoilla" matkustaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään bamse-kerhoja ja legolandeja ja perheravintoloita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks Arna ja kiitos jaosta! :)

      Vaikuttaa siltä että harmittavan moni ei jaksa ajatella asioita yhtään outside-the-box, siihen pisteeseen että hei, olishan tämä ihan mahdollista jos tehdään se näin ja näin. Osasyy lienee tietysti myös se millaisia mielikuvia ylipäänsä maalaillaan mainosten ja median osalta lapsen kanssa matkaamisesta. Harvoin sitä näkee kuvia siitä miten muksua raahataan Himalajalle Annapurnaa kattomaan tai vaikka rauskujen kanssa sukeltamaan. ;)

      Matkaa kun tehdään niin sen pitää olla kivaa kaikille. Meistä vanhemmista ei kumpikaan viihtyisi viikkoa tai useampaa näistä "lapsen ehdoilla" mentävistä paikoista, ja sekin pitää huomioida vaikka matkassa on mukana lapsi. Tottakai tehdään myös lapsen mielestä hauskoja juttuja, kuten toi Disney World, joka oli ensisijaisesti ihan vaan tyttöä ajatellen, mutta yllättäen se olikin sen verta hauska paikka että lähes harmitti ettei oltu kuin kaksi päivää.

      Me jaksetaan uskoa siihen että tietynlaisia elämänarvoja pystyy opettamaan jo aika pienelle. Bella esimerkiksi tietää ettei kalat akvaarioissa ole hyvä juttu, ja että tyhmät tyypit katkaisee hailta evän ja tekee niistä keittoa. Ja samalla hän on nähnyt miten onnellisia kilpikonnat, delfiinit ja valaat ovat vapaudessa, ja että niitä voi sielläkin nähdä.

      Toivottavasti teidän kummityttö pääsee mukana reissuun! Mä mietin itse joskus ihan samanlaista kuviota kun olin sinkku eikä omia lapsia, eikä edes tiedossa hankkisiko niitä koskaan. Ja jos sellaisia ihan käytännön vinkkejä sit joskus kaipaat niin pistä viestiä!

      Poista
    2. Hieno postaus ja mahtava julkisuus!!! Suurinosa noista lapsille suunnatuista jutuista on muutes hauskoja vanhemmillekin - nimim. dinopuisto vuorella, johon saa näpsäkästi vaelluksen yhdistettyä sekä Legoland - äkkiseltään ei tuu yhtään tylsää lastenkohdetta mieleen (kaverisyndet lasken suosiolla pois tästä kategoriasta...)
      terguin: glenni
      ps. mein Wilpertiinalta Beltsulle roimasti tergguja!!!!!!

      Poista
    3. Juu, oikeastaan ne lapset kasvattaa vanhempiaan eikä toistepäin, ihan noidenkin juttujen osalta.

      Terveisiä sinne takaisin! ♥

      Poista
  6. Bella on niin mun idoli! <3 Tosi paljon hyviä pointteja. Olin kesällä aivan innoissani siskon ja veljen lasten kanssa "lapsen ehdoilla" Lollon ja Bernien Minidiscossa illasta toiseen, joten liputan myös niiden lomien puolesta. Kuten myös maailmanympärimatkan. Kaikelle on paikkansa ja tärkeintä on lähtö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, noilla perhelomillahan on ihan oma funktionsa. Tämä oli seikkailu ja se on nimenomaan loma. :) Ei siellä välttämättä paljoa opeteta vieraista kulttuureista tai tarvita sopeutumiskykyä, mutta nehän on ihania breikkejä kun halutaan aurinkoa, biitsiä ja hyvää ruokaa. Voisin hyvin kuvitella lähteväni sellaiselle Suomen sydäntalvesta kesken pahinta duuniputkea hakemaan vähän relausta, varsinkin kaiken tämän matkan säädön jälkeen. :D

      Toivottavasti tämän myötä moni ymmärtää että sille on myös vaihtoehtoja niin halutessa, ja myös siihen ettei elämä lopu lapseen, ellei sitä siihen itse halua lopettaa. Monella jyllää mielikuva siitä että kun on lapsi, ei muunlaisilla lomilla käydäkään kun bamsekerhon hotellissa ja kaikki seikkailu elämästä on pakko lopettaa siihen. Onneksi asia ei sitten ollutkaan niin! :)

      Poista
  7. Tää oli ehkä huikein postaus pitkään aikaan! <3 Toivoinkin teidän videon jälkeen että Bellankin kuulumiset tulee meille jaettavaksi. Ihana niin onnellinen Disney Worldista. :D Aivan varmasti Bellalla jää tästä huikeat muistot ja kokemukset.

    Omana haaveenakin, jos lapsia joskus tulee, on tehdä maailmanympärimatka ennen lapsen kouluikää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi vau! ♥ Tottahan nyt Bellakin fiilikset piti saada videoitua. Disney World tuntui olleen jotenkin monella tapaa unelmien täyttymys. Eikä nyt vähiten varmaan Elsan takia. :)

      Maailmanympärimatka kannattaa ehdottomasti toteuttaa, lapsen kanssa tai ilman, molemmat vaihtoehdot toimii. :)

      Poista
  8. Ihana postaus, ja video lopussa :D Ja tosi paljon hyviä pointteja!
    Jää varmaan Bellalle ihan uskomattomia muistoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että muistaa jotain vielä vanhempanakin. Ja onhan noita kuvia ja videoita onneksi muistuttamassa. Kymmeniä tuhansia. :)

      Poista
  9. Voi vitsi miten mahtava blogi! Onko teillä jotain postausta paikoista, jotka tekivät suurimmat vaikutukset? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpa mahtavaa että löysit tänne! :)

      Sellaista ei vielä olla ehditty pusaamaan, ja täytyy sanoa että aika moni paikoista teki tosi ison vaikutuksen. Sitten riippuu paljon siitä millaista kohdetta hakee, kaupunkia, luontoa vai kaupunkia, ja urheilua, rantalomailua tai ruokaa. Moni tekijä vaikuttaa siihen miten kohdetta arvioi.

      Mutta kyllä meiltä vielä sellainenkin postaus tulee jossa käydään vähän läpi kaikista parhaita paikkoja. :)

      Poista
  10. Näin teidän haastattelun Iltalehdessä ja olen kyllä samaa mieltä ettei tapahtumarikas elämä lopu lapsiin. Lapsen voi hyvin ottaa mukaan matkalle niin kauan kun lapsi on aidosti innostunut lähtemään ja terve. Huomasin että olit listannut yhteen kohtaan suosikiksi Tahitin ja olette käyneet myös Malediiveillä, miten nämä kohteet eroavat toisistaan? ainakin yhtä upeita maisemia näyttäisi olevan kummassakin kohteessa. Minä olen nyt kiertänyt Eurooppaa ja pidempi kaukomatkareissu kiinnostaa kovasti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Susanna!

      Hauskaa että löysit tiesi tänne asti! :) Lapset sopeutuvat jopa paremmin matkailuun kuin aikuiset - ei todellakaan tarvitse elämän loppua lapseen vaikka moni niin harhaluuloisesti kuvitteleekin.

      Meidän matka ei valitettavasti päätynyt tällä kertaa Tahitille asti, vaan sen sijan kävimme Fijillä. Tapasimme muutamankin maailmanympärimatkalaisen reissulla, jotka olivat Tahitilla käyneet, ja kehuivat kyllä kohteen maasta taivaaseen. Tahiti taitaa olla vielä Malediivejakin lievästi eksklusiivisempi, ja ilmeisesti myös hitusen kalliimpi, joskaan liikutaan sellaisissa hintaluokissa ettei pienellä erolla ehkä ole niin suurta väliä.

      Malediiveja voidaan kyllä ihan lämmöllä suositella, sellaista paratiisirantaa ei vielä ole muualla tullut vastaan.

      Fijinkään rannat eivät huonoja olleet, vaikkei ihan Malediivien hienouteen yltäneetkään, ja Fijin eduksi laskettakoon suuremman vaihtelun - löytyy kulttuuria ja kaupunkia, löytyy vesiputousta ja patikkaretkeä, maailmanluokan sukellusta (kuten Malediiveillakin), sademetsää, luonnon vesiliukumäkiä ja sitten niitä hienoja rantojakin. Malediivit ovat vähän rajoittuneempia tarjonnan suhteen, eli siellä on pääasiassa sitä rantaa ja sukellusta.

      Valitsi näistä kolmesta minkä tahansa, Malediivit, Tahitin tai Fijin, todennäköisesti on lopputulemaan varsin tyytyväinen. Itse lähtisin kyllä käymään missä tahansa näistä, ja kahteen siis uudestaan. :)

      Poista
  11. Täysin samaa mieltä, lasten kanssa voi ja pitääkin matkustaa! Esikoisen ollessa 8 kk vietimme 10 viikkoa Thaimaassa, jonka jälkeen hän on käynyt parilla muullakin lomareissulla. Nyt lapsia on kaksi, esikoinen 2,5v ja nuorimmainen 2,5kk - matkustimme hänen ollessaan 7 viikon ikäinen Espanjan lämpöön kahdeksi kuukaudeksi :) reissua enää 19 päivää jäljellä ja me suunnitellaan jo uutta matkaa :D lapset on rikkaus, myös matkoilla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitsit, sielläkö te Espanjan auringossa köllöttelette, onnelliset! :)

      Mitä nuorempana skidi tottuu matkailuun, sen helpompaa se sitten vähän myöhemminkin on. Lasten kautta monasti saa vähän erilaista perspektiiviä kohteeseenkin, huomaavat nuo pienet silmät ja pieni mieli vähän erilaisia asioita kun aikuiset.

      Vaikka kuinka vannoin että vähäksi aikaa saa jäädä reissaamiset kun oltiin matkan päällä niin suunnitelmiahan täällläkin tehdään.

      Nauttikaa viimeisistä päivistä Espanjassa! ♥

      Poista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!