sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Kennedy Space Center - mitä on avaruuden jälkeen?



Uuden-Seelannin Lake Tekapolla näkee kirkkaana ja kuulaana yönä Linnunradan sen koko komeudessaan. Taivas näyttää kupolilta. Tähtiä on tuhansia, tuhansia, tuhansia, niin kauniita ja kirkkaita. Vieläkin kauniimpi ja mahtavampi se oli Himalajan vuoristossa, kun aamuneljältä kömmimme ylös teehuoneen kylmästä sängystä vieläkin kylmempään aamuun ja lähdimme tarpomaan keskelle vuorenhuippuja pimeässä vain uskomattoman tähtitaivaan loistaessa yllämme.

Joskus pystyn sellaisina hetkinä istumaan ihastelemassa yläpuolellani olevaa näkymää. Joskus tipahdan miettimään mitä tulee avaruuden jälkeen. Se ajatus on niin suuri, valtava ja pimeä, etten kykene ajattelemaan sitä loppuun. Siinä ollaan nopeasti perimmäisten kysymysten äärellä. Mitä on tämä uskomaton elämä, jonka saamme elää?

Onko sen ulkopuolella jossain jotain?
Mikä on kaiken tarkoitus?







Ymmärrätte varmaan yllä olevasta, miksen koskaan ole liiemmin innostunut tähtitieteestä. Se on yksinkertaisesti vain liian pelottava asia.


Kun avaruushommat alkaakin kiinnostaa


Floridan Orlandon kupeessa sijaitseva Kennedy Space Center ei ehkä kuulunut ihan top 10 -kohteisiini, joten hieman skeptisesti pulitin vajaat 50 dollaria per aikuinen ja vain hieman vähemmän per lapsi avaruuskeskuksen lipputiskillä kuumana ja kosteana lokakuisena päivänä. Lisäksi en tajunnut miten tähän pitäisi varata muka koko päivä aikaa. Että niinkun kauanko siihen nyt oikein voi mennä aikaa kun käy kattomassa pari rakettia ja komentokeskusta.


Boy, how wrong was I!








Jenkit ovat osanneet tämänkin tehdä ison maailman tyyliin. Kaikille eri asioille on tehty omat rakennuksensa, ja niitä ei kuulkaa millään pikkurahalla olla itse leikkaamalla ja liimaamalla laitettu kasaan! Mars-keskus, rakettikeskus, sukkulakeskus, IMAX-elokuvarakennus, you name it.

Kierroksen aloitamme Mars -keskuksesta, jossa vähän ensin pääsee tutustumaan NASA:n Mars-tutkimukseen. Tiettyihin aikoihin esitetään mielenkiintoisen näyttelyn lisäksi kaupan päälle lyhyt pätkä, joka keskittyy kertomaan miten joskus ehkä muutaman vuosikymmenen päähän tähtäävää miehitettyä lentoa Marsiin valmistellaan. Supermielenkiintoista! Samalla leffa on kuin NASA:n rekryilmoitus.

Epäilen hieman tosin omaavani
juuri tuolle tutkimukselle
ja kehitysprojektille
tarvittavia taitoja.




Ainoa haaste on se että simultaanitulkkaan Bellalle pätkää samalla kun katsomme sitä. Terminologia ei ole ihan täysin tuttua, mutta onneksi yleisöni ei ole sen suhteen niin vaativa.












Jatkamme matkaa bussille, joka vie meidät seuraavaksi pitkälle ajokierrokselle ympäri tiluksia. Näemme muun muassa sen rakennuksen, missä isoimmat raketit kootaan, sekä niiden laukaisualustat. Rakennus on USA:n kuudenneksi suurin kuutioiltaan. Liikkuvien laukaisualustojen päällä raketit kuljetetaan laukaisupaikalle, joita on "ripoteltu" vähän ympäriinsä. Alustat painavat miljoonia kiloja, ja niiden on tietysti oltava aivan järkyttävän lujaa tekoa kaiken siihen kohdistuvan paineen, kuumuuden ja voiman takia.








Ihminen kuussa ensimmäistä kertaa


Bussi tiputtaa meidät Apollo Centerille tutustumaan siihen, mitä vaadittiin että ihminen ensimmäisen kerran lensi kuuhun. Ensin suuremmassa tilassa pohjatiedot esittävä leffa, jonka jälkeen toiset ovet aukevat suoraan komentokeskukseen - siihen samaiseen ja alkuperäiseen, josta käsin Apollo 8, ensimmäistä kertaa kuun kiertänyt, miehitetty raketti lähetettiin.

Screeneillä alkaa pyörimään uusi pätkä, ja samalla kellossa alkaa kolmen minuutin lähtölaskenta juoksemaan alaspäin. Valot vaihtavat väriä ja intensiteettiä kohdasta riippuen, ja kaiuttimista kuuluu autenttinen nauhoite jossa eri vastuuhenkilöt kuittaavat oman vastuualueensa valmiiksi laukaisua varten. Raketin laukaisuhetkellä kaikki ruudut menevät päälle ja ikkunat alkavat helisemään ja ryskyttämään niin että Bella luulee raketin oikeasti lähtevän. Ja täytyy sanoa että simulointi on hyvin todentuntuinen.












Vasta tämän jälkeen avataan taas uudet ovet ja pääsemme hämmästelemään ihan oikean kokoista rakettia. Saturn V, maailman suurin raketti joka vei Apollo-tehtävien myötä ihmisen kuuhun. Tajusin kyllä aiemminkin että raketit ovat isoja, mutta ne on siis IHAN TOSI ISOJA!

Täällä saa myös koskettaa kuunpalasta!

Olen koskettanut kuuta!
Fly me to the moon!









Kuka lähtee reissulle kuuhun?


Vajaan parin tunnin jälkeen palaamme bussilla Visitor Centerin aluelle ja menemme Atlantis -talolle tutustumaan maailman ensimmäiseen avaruussukkulaan.

Kaikissa leffanpätkissä mitä meille näytetään, on todella vahvasti mukana viittaukset siihen, miten tärkeää kaupallinen toiminta NASA:lle myös on - että ihmisiä viedään jo nyt avaruuteen matkoille.

Matkoja avaruuteen muuten totta tosissaan pääsee jo tekemään. Matka kansainväliselle avaruusasemalle eli ISS:lle kustantaa parisenkymmentä miljoonaa euroa. Avaruuden "rajalle" eli 100km rajapyykin yläpuolelle kaavaillaan päästävän noin 300 000 eurolla, joskin kaupalliset lennot odottavat vielä aloittamistaan.

Jään odottamaan innolla milloin meille tarjotaan tuosta blogiyhteistyötä, tai kuka on ensimmäinen avaruudessa käyvä suomalainen matkabloggaaja! Jos kuitenkin pätäkkää on ekstraa ja tuollainen suunnitelmissa, kerro ihmeessä, tekisin mielelläni haastattelun tänne meidän blogiin!








Atlantis-keskuksessa sama meno jatkuu. Ensin pohjustava leffa omassa tilassaan, siitä ovet avautuvat uuteen tilaan, ihan jumalattoman makeaan, ja siellä päästään vasta itse asiaan. Tämän näytöksen loppu veti täysin häikäistyneeksi, sillä kankaan takaa alkaa pikkuhiljaa näkymään se oikea Atlantis -sukkula, jota keskukseen tullaankin ensisijaisesti katsomaan. Tähtitaivaan takaa se siellä vilkkuu, kunnes kangas nostetaan, ja meidät päästetään kaikki huikean isoon tilaan, joka on monikerroksinen. Ja siinä on myös Atlantis koko komeudessaan.








Sillä ehdittiin kaikkiaan tehdä 33 lentoa avaruuteen 26 vuoden aikana, ennen kuin se pääsi eläkkeelle tänne. Se kesti moninkertaisesti alkuperäisen arvioidun määrän käyttöä. Atlantis ehti lentää yli 200 miljoonaa kilometriä, eli jotakuinkin 5000 kertaa maapallon ympäri.

Ai että nämä jenkit. Ihailen tätä esillepanotaitoa. Ja lisäksi asioista on tehty supermielenkiintoisia! Atlantis-keskuksen rakentamiseen oli tiettävästi laitettu sata miljoonaa dollaria, ja sen kyllä huomaa. Tässä vaiheessa olen ollut jo neljä tuntia keskuksessa, ja tajuan että aika tulee loppumaan kesken.

Hetkeäkään en muuten ole ehtinyt suoda ajatusta sille universumin päättymiselle, ja mitä sen jälkeen onkaan. (Jos kiinnostaa, niin tässä muutama teoria. Varaudu päänsärkyyn.)










Atlantis -keskuksessa pääsee testaamaan myös laukaisusimulaatttoria, joka on oikeastaan aika borelame. Lähinnä tärisyttää kuin pahemmassa turbulenssissa ja kulma on jyrkempi, muttei mitenkään maatamullistava kokemus, jota odotin kaikkien ennen simulaatiota näytettävien varoitusvideoiden jälkeen. Jenkkityyliin niitä oli useampi ennen simulaattoriin pääsyä ja seinät täynnä varoituksia. Jonossa käsissä tuntuu näiden takia kylmähiki, mutta ihan turhaan.



Muuttaisitko Marsiin?


Siirrymme vielä viimeiseen etappiin jonka ehdimme tällä keikalla tehdä. IMAX -teatterissa näytetään aivan törkeän hieno avaruuselokuva siitä miten NASA pyrkii toteuttamaan tulevan Mars-lentonsa. Harmittaa että mukaan osui vain Snickers-patukka reppuun leffaherkuksi.







Tätä missiota treenataan niin ääriolosuhteissa kuin vain mahdollista. Astronautit viettävät aikaa ja testaavat pukuja jopa veden alla, asuen siellä parikin viikkoa. Se on lähimpänä avaruuskokemusta mitä maan päältä löytyy. Marsiin pyritään lähettämään jo etukäteen mahdollisimman paljon tavaraa. Kestää nimittäin vuoden verran päästä sinne, ja saman verran takaisin. Radiosignaalilla kestää 40 minuuttia saavuttaa maa sieltä käsin.


En oikein ymmärrä miten pätkän ihka oikea astronautti on niin innoissaan mahdollisuudesta päästä mahdollisesti tuonne.


Henkilökohtaisesti en olisi ihan yhtä
intopiukeena tästä "mahdollisuudesta".



Mikä onni että meitä on niin moneen junaan!


Mars -tutkimusta pidetään äärimmäisen tärkeänä. Vastikään Marsista löydettiin vettä, joka on indikaattori siitä että siellä on aiemmin saattanut olla enemmän elämääkin. NASA:n tutkijat pyrkivät ymmärtämään paremmin mitä Marsille on tapahtunut ja millainen se on ollut, jotta vastaisuudessa pystyttäisiin potentiaalisesti välttämään meidän rakkaan maapallon osalta sama kohtalo. Mikä sai aikaan rajun ilmastomuutoksen ja moiset lämpötilavaihtelut? Osuiko siihen meteori?








Lisäksi Marsia tutkitaan potentiaalisena asutuskohteena. Ei tosin ehkä meidän elinaikana, mutta kenties lastemme tai lastenlastemme elämässä. Tällä saralla on kunnostautunut erityisesti Elon Musk, jonka SpaceX-yrityksen visiona on asuttaa miljoona ihmistä Marsiin, taataksemme ihmiskunnan säilymisen Maapalloa mahdollisesti kohtaavan uhkan varalta. Wait But Why -sivustolta löytyy aiheesta todella kattava artikkeli. Siis todella kattava. Varaa lukemiseen useampi ilta.

Ja niistä uhkista puheen ollen, NASA muuten harjoittelee jatkuvasti myös sitä miten suurempi meteori saadaan tarpeen vaatiessa räjäytettyä tai ohjattua uudelle radalle ettei se törmää maahan.

Uhkakuvat kuulostavat ihan scifiltä, kuten koko toimintakin. Ilmeisesti kuitenkin ihan tosia.


Pitääkö tässä nyt ottaa jänishousun
pelkolistalle vielä maahan
potentiaalisesti osuvat meteoritkin?



Koko paikka, ja siellä tehtävät erilaiset kierrokset on äärettömän hienosti toteutettu. Lisämaksusta saisi valita myös esimerkiksi lounaan entisen astronautin kanssa niin halutessaan. Usein astronautit ovat myös eri pisteillä kertomassa kokemuksistaa ja heille saa esittää kysymyksiä.

Kuuden intensiivisen tunnin jälkeen Kennedy Space Centeristä kävelee ulos aivan hämmästynyt suomalainen nainen. Kaikkea sitä. Ja täällä varmasti tuntuu siltä että tekee työtä jolla on tarkoitus.








Ja tiedättekö mitä? Kamala onnenpotku kävi, sillä vierailua seuraavana aamuna kuudelta laukaistiin raketti avaruuteen. Ja arvatkaapa kaksi kertaa oltiinko me sitä siellä katsomassa? No todellakin!


Ja siitä sitten lisää seuraavassa avaruuspostauksessa!

59 kommenttia:

  1. Joo, minustakin viis kymppii on vähän hevi hinta, mutta mielummin tuonne kuin vaikkapa Disneylandiin. Minä näen avaruudessa vain kylmiä kiviä, tai joissain tapauksissa erittäin kuumia kiviä. Mun exä suhtautui avaruuteen innostuneesti, en ikinä ymmärtänyt. Jokin Tähtiportti -sarja on kaikkein lähin, mikä minua saattaisi kiinnostaa, mutta todellisuudessa kun on vain elottomia taivaankappaleita, niin eipä kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa ettei se Disneylandkaan ollut mitenkään hassumpi paikka, vaikka ensin ajattelin että voi herttileijaa sentään mihin paikkaan olenkaan lupautunut lähtemään.

      Tähtiportti ei ole onnistunut kiinnostamaan mitenkään, joskus penskana tuli toljotettua kyllä Star Trekiä ja Star Warsiakin, mutta ehkä sitä ei nyt ihan näihin NASAn juttuihin voi verrata. Totuus on joskus tarua ihmeellisempi. :)

      Poista
  2. Mukava raportti tutusta paikasta, kiitos! Näin penskasta asti avaruusjutuista kiinnostuneena tuo oli kiva uusinta Alabamassa Huntsvillen avaruuskeskuksen käynnille. Meillä kohdalle osui uuden SLS:n laukaisu, joka toisena aamuna onnistui heti ensimmäisellä kerralla näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai täältähän löytyikin lähes alan asiantuntija!

      Teillä on ollut vähän valoisampaa raketin laukaisuajankohtana, meillä on oli paljon tumemmat maisemat, mutta erottuipa valopilkku hyvin. Aika mieletöntä oli seurata laukaisua. Hauskaa kun ääni seurasi perässä myöhässä.

      Poista
    2. Jep, meillä naureskeltiin samaa - ensin tuijotettiin rakettia, sitten viiveellä ruvettiin ihmettelemään, että tämähän on äänetöntä... ^_^

      Poista
  3. Mahtava ajoitus teillä, täytyypä pitää silmällä tuota seuraavaa avaruuspostausta! :) Olen itse käynyt tuolla Kennedy Spece Centerissä muksuna, ja siitä on jäänyt hyvät muistot vaikka en mitään yksityiskohtia muistakaan. Jenkit kyllä osaavat tehdä tuon toteutuksen niin että kaikille ikäluokille löytyy jotain kiinnostavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka jenkkejä monasti miten parjataan niin kyllä ne nämä asiat osaa. Ja onhan ne osannut mennä sinne avaruuteenkin ja ehkä kohta myös Marsiin! :)

      Jotenkin toivon että olisin itsekin päässyt vähän pienempänä tutustumaan näihin asioihin. Ei olisi maailma ehkä tuntunut niin suurelta ja pelottavalta, tai avaruuskaan.

      Meillä kävi tosissaan mieletön mäihä ajoituksen kanssa, ja myös sen kanssa että raketti oikeasti laukaistiin. Monastihan alkuperäiset laukaisuajankohdat perutaan huonon sään tai jonkun pieleen menneen asian takia.

      Poista
  4. Menisin tuonne kans ennemmin kuin Disneylandiin. Tuollaisissa paikoissa sitä tuntee olevansa niin pieni. Oikeasti, mä en voi käsittää avaruutta ja äärettömyyttä laisinkaan. Ehkä tuolla sitä hämmentyisi vielä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama ongelma, avaruus ja äärettömyys on liian vaikeita asioita mietittäväksi. Täällä siitä kuitenkin tehtiin jotenkin niin paljon helpommin lähestyttävä, että oli oikein ilo hengailla! Ja siis kaikki jutut mitä tähän mennessä avaruustutkimuksessa on tehty on ollut ai-van mieletöntä! Jotenkin se aukeaa kunnolla vasta kun pääsee näin syventymään näihin asioihin.

      Poista
  5. Vau vau vau!! Mä oisin tuolla kans ihan ensitilassa! Täytyy ehkä odottaa, että meidän Minireissumies vähän kasvaa, niin voidaan sit lähteä Floridaan teemapuistojen kiertelyreissulle. P.S. Kiitos NASA-potkarista! Pesin ja kuivasin rummussa, niin se kutistui just sopivaksi ja olikin nyt viikonloppuna ekaa kertaa käytössä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä EN olisi ollut tuolla ihan ensitilassa, mutta siis siistiä että mentiin! Aika moni juttu matkalla osoittautui sit kuitenkin aika makeeksi vaikka olin alkuunsa kovin skeptinen niin moneen juttuun. Hobbitoniin, Kennedy Space Centeriin ja Vaikka siihen Disneylandiin. Mutta onkin osoittautunut ihan sikamakeiksi mestoiksi!

      Haha, siellä se tuleva pieni marsilainen potkii eteenpäin menemään. ♥ Pic or didn't happen!

      Poista
    2. Anteeksi pilkunviilaamiseni, mutta te olette käyneet Disney Worldissa, Disneylandit on ihan muualla! Minä tomerana tyttönä pidin noista teemapuistoista esitelmänkin ala-asteella, vähän vajaa 25 vuotta sitten :P Hobbiton tarttee kyllä nähdä vielä tässä elämässä.

      Nappaisenpa kuvan seuraavan kerran, kun pikkuastronautilla on avaruuspuku päällä ja sen teille lähetän ♥ Ja kun me tuonne Kennedy Space Centeriin ehditään, niin pakko ajoittaa niin, että jotain sinne taivaalle laukaistaan. Kuin siistiä! Odottelen täällä kieli pitkällä seuraavaa postausta...

      Poista
  6. Kun ei ollut molempiin aikaa, tehtiin valinta Universal Studioiden ja avaruuden välillä. Silloin Universal voitti. Pelkäsin, että postauksesi saisi minut katumaan päätöstä, mutta niin ei käynyt. Olen liian humanisti kiinnostuakseni noin teknisestä. Jotenkin avaruus ja kaikki sukkulat ja systeemit ovat niin kaukana käsityskykyni yläpuolella, että tyydyn vain katsomaan tähtiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sikäli kyllä vähän harmi etten saanut tuota harmitusreaktiota aikaan, sillä tämä paikka oli kyllä todella wow. Erityisen iloinen olin siitä että vaikka itseänikään ei tuo avaruus ei niin ole kiinnostanut, tämä oli todella siisti kokemus. Eipä sikäli varmasti on kyllä Universalkin. Harmi ettei ihan kaikkea voi kuitenkaan elämässä saada, ainakaan yhdellä kertaa.

      Ja hauska huomata ettei ole yksin näiden avaruusajatustensa kanssa!

      Poista
  7. Mäkin mietin välillä tuota, että mitä tulee avaruuden jälkeen. Jo lentäessä musta tuntuu käsittämättömältä, miten paljon maan yläpuolella voi olla pilviä ja taivasta, joten avaruus menee ihan yli ymmärryksen. Oli kyllä varmasti siistiä käydä tuolla ja nähdä raketin laukaisu, ootan innolla raporttia siitä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisaivoon on vaikea mahtua ajatus siitä että jossain joku loppuisi ja miten jokin voi olla ääretöntä. Äh, menee niin yli hilseen. :D Tosissaan, sitä ehtii ajatuksen jos toisenkin usein lentokoneessa vaikka mille, muun muassa sille miten absurdia on että on olemassa sellainen vekotin kuin lentokone, joka pystyy lentämään, raketista avaruudessa nyt puhumattakaan. :)

      Laukaisu oli kyllä todella hauska nähdä livenä paikan päältä. Kamalan jännää!

      Poista
  8. SUPER mielenkiintoinen postaus! Mä niin haluan tuonne vielä joku päivä! Aihe on toki mullekin kaikessa äärettömyydessään ihan apuva aihe...
    Ja en edelleenkään kestä, että näitte raketin laukaisun! Tahtoo kans :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne vaan, on kyllä todella hyvä kohde jos sattuu yhtään Floridan suunnilla olemaan! Ja oli kyllä mieletön tuuri sen laukaisun kanssa :)

      Poista
  9. Tuo on sellainen paikka missä haluaisin ehdottomasti päästä joskus käymään! Tosi mielenkiintoinen postaus siis :) Ja vitsit, pääsitte näkemään raketin laukaisin, oli varmasti todella upeaa! Australiassa, keskellä ei mitään, näin aivan upean tähtitaivaan ja Linnunradan. Näky oli aivan mahtava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, jos sait inspiraatiota tästä :) Tähtitaivas kirkkaana yönä ilman ympäröivän valosaasteen häirintää on todellakin mieleenpainuva näky!

      Poista
  10. itelle avaruus on ollu aina mielenkiintoinen juttu ja scifiä onkin tullut ahmittua paljon (hei nörde ..), jos koskaan Floridaan eksyn, ni toi ois niiiiin mun paikka! huikee kokemus teillä! terguin glenni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienen skeptismin saattelemana sinne lähdettiin, mutta ylitti kyllä kirkkaasti kaikki odotukset! Voidaan suositella lämpimästi sekä nördeille että kaikille muillekin :D

      Poista
  11. Juuri luettuani Dan Brownin Deception Pointin, kylläpä kiinnosti tämä postaus! Tuo simulaatio kuulostaa jännittävältä!
    Marsin matkailu on aika utopistinen aihe. Millaisia vaatimuksia matkaajille on asetettu? Tuskin sinne ihan kuka tahansa miljonääri pääsee lähtemään? :)

    T. Ikilomailijat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo nimenomainen Brownin teos on lukematta, kun muutaman kirjan jälkeen tuntui että kirjailija toistaa samoja kaavoja... Mutta ilmeisesti pitää ottaa lukulistalle!

      Marsin matkailu on todellakin utopistista ajatuksen tasolla, mutta oikeasti sitä puuhaillaan eteenpäin jatkuvasti. Elon Muskin visio on, että hän vie Marsiin miljoona ihmistä. Miljoona sen takia, että siinä on riittävän monipuolinen massa saadakseen elämän Marsissa rullaamaan ilman riippuvuutta maasta, jos vaikka sattuisi niin ikävästi että ihmiskunta pyyhkäistään maapallolta tavalla tai toisella pois. Ei sitten olisi kaikki munat yhdessä korissa... Eli sen verran laajalla lähtijöitä valikoitaneen, että kaikenlaisille osaajille löytynee kysyntää :)

      Ensi alkuun toki pitää viedä kaiken maailman materiaaleja isot kasat, ja ensimmäisten lähtijöiden joukossa lienee enemmän kuolemaa pelkäämättömiä tiedemiehiä, jotka pystyvät laittamaan elämisen perusedellytykset kuntoon. Ajan mittaan sitten löytynee enemmän tavan pulliaistakin (jolla tosin täytyy olla lompakko jonkinlaisessa kunnossa.)

      Poista
  12. Mielenkiintoinen kohde, yksi olennainen osa meidän historiaa ja maailmankaikkeutta lähempänä olitte. Tuota seuraavaa juttua jäin odottamaan. Ihan tosi pääsitte katsomaan laukaisua? Jutustasi tekee mielenkiintoisen nuo otsakkeet ja "sitaatit"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin tekee konkreettisemmaksi vaikkapa kuun valloituksen, kun pääsee oikeasti näkemään millaisilla systeemeillä sinne on menty. Raketin laukaisu oli kyllä huikea elämys!

      Poista
  13. Mä olen aina ollut avaruusfani ja taannoin harkitsin vakavasti tähtitieteen opiskeluakin yliopistoon pyrkiessä, joten olin itse ihan fiiliksissä Kennedy Space Centeristä pari vuotta sitten siellä käydessä, ja toki sen jälkeenkin. :) Harmitti niin pirusti, ettei ollut noita laukasuita juuri silloin, kun siellä käytiin, ja aika harvoinhan niitä on.

    Itse olen melkein nähnyt erään sukkulan laukaisun vuonna 1986 kun asuin vanhempieni kanssa Tampassa (enkä mitään siitä tietty muista), mutta kuulema matkalla kohti Floridan Itä-rannikkoa radiossa kerrottiin, että laukaisua oli siirretty teknisten ongelmien takia. Siihen varsinaiseen laukaisuun eivät sitten vanhemmat ehtineet paikalle aikataulujen takia, ja ehkä hyvä niin koska... noh, se oli Challenger. Sen jälkeen olikin laukaisut jäissä hyvän tovin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä sattui tosiaan aikamoinen tuuri aikataulujen suhteen. Ja tosiaan, varmastikin onni onnettomuudessa että sinulta jäi tuo nimenomainen laukaisu näkemättä... Itse muistan edelleen elävästi kun katselin uutiskuvaa siitä :( Juurikin oli Suomen Kuvalehdessä juttua, miten tuo sukkulalaivasto ei ollutkaan ihan niin turvallinen ja kustannustehokas mitä oli alun perin suunniteltu, vaan kompromisseja jouduttiin tekemään, mikä teki koko kuviosta liian monimutkaisen.

      Yhdelle laukaisulle tuli hintaa puolitoista miljardia, ja suunniteltu kahden viikon laukaisuväli jäi kaukaiseksi haaveeksi.

      Poista
  14. Voi kyllä, avaruuden liiallinen miettiminen on tosiaankin pelottavaa. Lapsena ja nuorena koin sen ahdistavaksi. Ihanaa tähtitaivasta on kirkkaana yönä kuitenkin mahtava tuijotella ja antaa ajatusten lentää - ei kuitenkaan liian kauas.

    Tuo 50 dollarin hinta kuulosti äkkiseltään aika kalliilta, mutta kylläpä tuohon kuului kaikenlaista! Aika siistiä päästä näkemään ihan oikea raketti. Varmasti oli valtava! Kävin menneenä kesänä Washington D.C.:ssä ilmailumuseossa (ilmaine sisäänpääsy), joka oli myös todella kiinnostava. Muun muassa avaruuspukuja ja satelliitteja, sekä myös pikkuinen kuukivi. Kuukiveä pääsi hipelöimään myös Bostonin JFK-museossa. Kuinka ison murikan ne on sieltä oikeen tuoneet? ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisikymppiä kirpaisi kyllä etukäteen ajateltuna, mutta rahalle todellakin tuli vastinetta! Harmillisesti toinen IMAX-leffa jäi näkemättä eikä Astronaut Hall of Fameenkaan ehditty, eli aamuvarhain olisi pitänyt olla liikenteessä että olisi joka paikkaan ehtinyt.

      Pakko oli googlettaa kun ihmettelit miten paljon sitä kuukiveä on oikein roudattu. Oikea vastaus kuuluu reilu 380kg, ja hintaa lystille kertyi jotakuinkin 65000 taalaa/kg. Siitä alati hyödyllistä knoppitietoa! :)

      Poista
  15. VAAUU!! Tuo on oikeasti minun unelmakohde number one Amerikassa! Tämä suuren suuri scifi-fani olisi vain niin innoissaan. Ihan mieletön postaus, olisin varmaan ihan fiiliksissä ja viettäisin tuolla koko päivän. Raketin laukaisua olis huippua päästä katsomaan matkassa, niinkuin olisi elokuvassa itsekin.
    Näytät muuten tuossa Mars-kuvassa siltä kuin olisit jonkun scifi-leffan kansikuvassa :D Ihan mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivä ei meinannut edes riittää! Tai ainakin olisi pitänyt olla paljon aiemmin liikenteessä, mutta aamuvirkku ei ole se sana millä meidän perhettä yleensä kuvataan :D

      Oma kuvanihan on kuusta, kun taas perheen pienimmäinen ehti ripeiden liikkeidensä turvin Marsiin asti :) Näiden liäsksi kuvia sai myös Kansainväliseltä avaruusasemalta ISS:lta. Kaikkialle sitä ehtiikin!

      Poista
  16. Vaaauuu, siis WAU!!! Olin kananlihalla alusta loppuun yltä ja päältä! Niin siistiä! Ihan mahtavaa! Varmasti aivan huikea kokemus. Mulle avaruus on kanssa niin iso ja valtava ja huikea, että aivot ei kestä. Joskus talvi-iltoina harrastan sellaista, että menen lumihankeen selälleen makaamaan ja ajattelen ensin, että tässä makaan. Sitten mietin omaa pihaa, omaa kaupunginosaa, kaupunkia, lääniä, Suomea, Eurooppaa, maapalloa, Linnunrataa, universumia... Siinä saa itselleen aika leijuvan ja mitättömän olon. On vain tähtikupla, jonka sisällä saa kellua. Me ollaan niin pieniä tässä valtavassa ja upeassa kokonaisuudessa. Presidentti Kennedyn sanat koskettivat. Toivottavasti avaruudesta ei koskaan tule meidän mitättömien taisteluiden tanner vaan se saa säilyttää oman rauhansa iäti.

    Tuo 20 miljoonaa ei kuulosta kovin pahalta, jos olisi jonkun jättimäisen eurojackpotin voittaja. Voisi ihan hyvin investoida. ISS on parasta! Mutta ne matkaan liittyvät riskit on niin valtavia! Painottomuus ja hapettomuus ja tyhjyys ja pakkanen jajajaja... en myöskään halua räjähtää, kun lähtö menee pieleen. :D Että on niitä jänishousuja täällä ruudun toisellakin puolella. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä osui selvästi hermoon :D Mutta ei käy kieltäminen, se oli aivan uskomaton paikka! Joskus on hyvä asettaa asioita perspektiiviin, ja juurikin kuvailemallasi tavalla se epäilemättä onnistuu varsin tehokkaasti. Aika pieniä hippusia sitä kuitenkin ollaan tässä universumissa. Kennedy oli kyllä todellinen visionääri presidentiksi, miehen ajatuksille on käyttöä nykypäivänäkin.

      Mutta totta puhut, ei ole ihan riskitöntä tuo avaruudessa käyminen, mutta kehitys kehittyy kuitenkin. Jossain vaiheessa ei toivottavasti tarvitse enää olla lottovoittaja lähteäkseen, saati pelätä henkensä puolesta :)

      Poista
  17. Minäkin haluan koskettaa kuuta! Mutta ihan vaikka sitten tuolla Space Centerissä, muuten kun minua ei avaruuteen saisi, ei edes blogiyhteistyön tiimoilta :D Olen ajatellut, että Kennedy Space Center ei olisi minun paikka lainkaan, mutta tämän jutun perusteella vaikuttaakin ihan mielenkiintoiselta paikalta myös tällaiselle, joka ei niin kauheasti ole avaruudesta kiinnostunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä ajatukset muuttuvat! Avaruus on edelleenkin iso ja pelottava, mutta tuolla siitä kaikesta oli tehty niin tavattoman mielenkiintoista että on todellakin käymisen arvoinen paikka :)

      Poista
  18. Avaruus menee yli ymmärryksen, joten keskityn tutkimaan tätä yhtä palloa. Mutta jos/kun Floridaan joskus pääsen, niin onhan tuolla Space Centerissä ihan pakko käydä. En ole aiemmin lukenut yhtä kattavaa kuvausta paikasta, joten kiitos tästä. Tykkään tuosta alun kuvasta, jossa on Bella ja lastenkirja. Muistan käyneeni lapsena 1980-luvulla Otaniemessä jossain avaruusnäyttelyssä, jonne oli tuotu neuvostoliittolaisia raketteja tai jotain, mutta sitä ei voi oikein verrata teidän kokemuksiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että tästä oli hyötyä! Ehdottomasti kannattaa ottaa paikka listalle jos vain suinkin on mahdollisuuksia siellä käydä. Kyllä sieltä Otaniemestäkin ihmeitä löytyy, mutta ehkä niitä ei osata hehkuttaa ihan samaan tapaan ison maailman malliin :D

      Bellasta on vastaavia kuvia ainakin Sydneyn Oopperatalolta ja Grand Canyonilta, nuo on meidänkin mielestä hauskoja :)

      Poista
  19. Ihanan aloitus sinun tekstilläsi, no, toki muutenkin mielenkiintoisesti kirjoitettu postaus! Ja oi, minäkin haluan päästä koskettamaan kuuta ;). Avaruus on jotakin liian suurta käsitettäväksi, joten tämä pieni pala kuuta ja tähdet maan kamaralta katsoen olisivat minulle tarpeeksi, mutta hui, pitääkö sitä meteoriittiakin nyt ruveta pelkäämään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meteoriittiin on vähän hankala vaikuttaa, joten ei ehkä kannata sen takia yöuniaan menettää :)

      Ihailu maan kamaralta käsin riittää kyllä oikein hyvin sekin, ja sitä ihailtavaakin onneksi riittää. Kunhan ei ala ajattelemaan liikaa :D

      Poista
  20. Hih, henkilökohtaisesti en itsekään olisi ehkä kovin into pinkeenä lähdössä Marsiin, vaikka avaruus on aina hiukan kiehtonutkin! Tuo space center on kyllä aika makea paikka, muistan kuinka tohkeissani itsekin noita vimpaimia ja vempeleitä ihmettelin aikanaan tuolla vieraillessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä oli kyllä kaikki toteutettu niin ajatuksella että yllättävän tylsiltäkin kuuloisista asioista oli tehty mielenkiintoisia. Kyllä jenkit osaavat nämä jutut, ei käy kieltäminen :)

      Poista
  21. Haha arvaa kuka sai just oikein mainion tekosyyn jonka korvin pääsen Floridaan! :D Tuo komeempi puolisko kun on ihan pikkusen kiinnostunut tällaisista asioista ja itselläni on ehkä samanmoiset ajatukset kuin sullakin tuossa tekstin alussa.. Noh saapi nähdä, toivottavasti pääsisi tuolla käymään joskus ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne vaan! Kannattaa mennä vaikka itse olisikin skeptisempi, sieltä saattaa hyvinkin tulla ulos innostuneena kuin pikkulapsi :D

      Poista
  22. Mielenkiintoinen postaus! Vaikuttaa olevan hyvinkin vierailun arvoinen paikka. Vähän kalliin kuuloinen lippu, mutta hienolta kuulostavia elämyksiä sillä näyttää saavan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahoille sai kyllä todellakin vastinetta vaikka lipun hinta etukäteen arveluttikin. Voisin mennä uudelleenkin :)

      Poista
  23. Jotenkin ollaan tuo luokiteltu "huvipuistoksi" enkä ole sitä erityisen kiinnostavaksi kohteeksi ajatellut. Ehkä pitäisi luokitella uudelleen - ja harkita, jos jostain syystä seudulla joskus pitempään tulisi oleskeltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti! Huvipuistomaisia juttujakin sieltä kyllä löytyy, mutta pääpaino on kuitenkin sivistämisessä, ja erittäin mielenkiintoisin tavoin toteutettuna vieläpä. Vähän kuten Heureka, mutta muutamaa kertaluokkaa isommin.

      Poista
  24. Minä olisin alkuun suhtautunut varmasti aivan samalla tavalla tähän paikkaan kuin sinäkin. Moinen lipun hinta ja koko päivä "tuhlaantuu". Vaan nytpä tiedän, jos joskus kohdalle osuu mahdollisuus tuolla vierailla, että ehdottomasti sinne vaan! Mielenkiintoista ja aikas huikeeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kun ihmiset innostuvat tästä näin kovasti! Lämpimästi voidaan kyllä suositella käyntiä täällä vaikka ei sitten aihepiiri ihan täysillä kolahtaisikaan.

      Poista
  25. Mahtava sekoitus fiiliksiä ja faktaa tämä postaus! Tykkään! Tykkäsin myös Kennedy Space Centeristä siellä käydessäni, kokonainen päivä loppui ihan kesken ja olisi pitänyt olla aikaa palata toiseksi päiväksi. Mekin muuten osuttiin tuurilla raketinlaukaisuun, kun huono sää oli siirtänyt laukaisupäivää juurikin meidän vierailun kohdalle. Oli se aika once-in-a-lifetime kokemus!
    Muistan myös tuon häh-tässäkö-se-nyt-oli-? tunteen laukaisusimulaattorista. Kaikkien niiden varoitustaulujen ansiosta meinasin jo jättää koko jutun välistä, koska en ole mikään hurjien laitteiden ystävä. Uskaltauduin kuitenkin, olin niin ylpeä itsestäni ja sitten laite olikin vain hitusen possujunaa hurjempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä olisi kyllä tekemistä riittänyt toiseksikin päiväksi, mutta en tiedä olisiko informaatioähky iskenyt jossain välissä. Mutta hienoa että pääsit itsekin kokemaan laukaisun!

      Miika kävi Bellan kanssa Disney Worldissa marslentosimulaattorissa, ja se oli ollut huikea kokemus! Nasalla on kuitenkin ollut oikeita astronautteja tekemässä tuosta Kennedy Space Centerin simulaattorista mahdollisimman todentuntuista, joten ehkäpä ne avaruuslennot eivät sitten possujuna-asteikolla ole oikeastikaan kummoisia :D

      Poista
  26. Kiitos tästä postauksesta! Avaruusjutut on yksi kaikkein mielenkiintoisista asioista mitä on olemassa, toivottavasti itsekin joskus tuonne pääsisi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä kiitellä, hienoa kuulla että tämä puhutteli! Ilman muuta kannattaa tuonne suunnistaa, jos yhtään osuu minkään reissun varrelle.

      Poista
  27. Tähtitaivas, linnunrata, universumi... On tosiaan uskomatonta, että täällä me elämme. Elämme tällä planeetalla ja sitten on kaikki ne muut planeetat ja kaikki muu, mistä meillä ei ole muuta kuin arvailuja. Itse yritän olla menemättä liian syvälle näissä pohdinnoissa, hulluksi kai sitä tulisi muuten. Heh. Yritän vain keskittyä tämän meidän planeetan ihmeellisyyteen ja kauneuteen - siinäkin on jo niin paljon sulateltavaa. Tuo Space Center antaisi varmasti paljon ajateltavaa, vaikka muuten se ei ehkä olisikaan mulle tyypillisin kohde reissussa. Menisin kyllä, jos tilaisuus eteen tulisi :):

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä isoja asioita, ei pääse yli eikä ympäri. Ne tuntuvat menevät niin paljon normaalin käsityskyvyn yli, että pienoisen päänsäryn saa aikaiseksi jos alkaa syvällisemmin pohtimaan. Mutta totta puhut, että tälläkin pallolla riittää nähtävää ja koettavaa! :)

      Poista
  28. Tuttu paikka itselle parin vuoden takaa. Todella mielenkiintoinen ja tosiaan lasten kanssa reissatessa joutuu hieman tulkiksikin, jotta saavat vierailusta enemmän irti. Mieletön säkä teillä käynyt laukaisun suhteen! Itselle muistuu vierailupäivästä se, että oli aivan järjetön ukkonen matkalla South Beachillä kohti Cape Canaveralia. Vastaavanlaiseen ukkoseen olen törmännyt aikaisemmin keskilännessä ja se tapahtui parikymmentä vuotta aikaisemmin.

    Avaruuskohteet maailmalla kiinnostaa, ja tässä olisi muutama paikka aiheesta kiinnostuneille: http://www.rantapallo.fi/kohteenamaailma/2015/05/29/007-ja-kuuraketti-avaruusmatkakohteita-maan-paalla/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äärettömän hyvä tsägä todellakin, kun hurrikaanisesonki oli parhaimmillaan päällä. Vähän sen jälkeen kun oltiin lähdettu koko Floridasta, paikkaa uhkasi yksi pahimpia hurrikaaneja koskaan.

      Mutta aivan mahtava kohde tämä, lasten kanssa tai ilman. Ja kiitos hei linkistä, ei oltu tuota tajuttukaan kaivaa!

      Poista
  29. Mukavasti olet ehtinyt kiertelemään avaruusaiheisia paikkoja, ja etenkin tuo Euro Space Centerin kuukävelysimulaattori kuulosti mielenkiintoiselta! Floridassakin olisi ollut jos jonkinlaista astronauttiohjelmaa tarjolla, mutta tuollaisessa päiväkierroksessakin riitti jo kovasti sulateltavaa. Mutta kyllä, ei käy kieltäminen että laukaisun suhteen kävi aivan uskomaton mäihä!

    Oma ensikosketukseni Bondiin oli Octopussy, mutta kyllä tuo Kuuraketti taitaa sitten kuitenkin olla puhuttelevampi :)

    VastaaPoista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!