"Samppanja kuuluisi apteekin hyllylle!"

Hulluja nuo ranskalaiset, sanovat.

Ovathan ne monasti vähän tärähtäneitä. Syövät patonkejaan, hulauttavat alas sen viinillä, vaikka jo lounasaikaan. Puhuvat käsillään, käyttävät baskereitaan ja muotiluomuksiaan.

Noh, oikeastaan rakastan vähän salassa ranskalaisia. He ovat niin usein niin hirmuisen hyvällä itsetunnolla varustettuja. Punaavat huulensa, ja kantavat haute couturensa niin kauniisti. Heillä on se hurmaava aksentti, ainakin niin kauan kun se ei ole liian paksua ymmärrettäväksi. Joskus olen hiljaa mielessäni vähän iloinen siitä että ulkomailla minua luullaan todennäköisesti tumman väritykseni ansiosta ranskanpullaksi. Jos nyt jonkun maalaiseksi luullaan, ei ranskalainen ehkä kaikista huonoin vaihtoehto ole.

Jotain kummallista karismaa heissä on. Myös siinä yhdessä, jonka kanssa päivittäin toimistolla työskentelen. Mutta tämä postaus ei koske häntä, vaan Clovis Taittingeria.

Taittingerin perheen vesa, Clovis Taittinger hurmaa minut täysin sillä charmillaan. Se charmi huokuu jo kaikista kuvista, jotka näen ennen kuin Grand Champagne -tapahtuman Master Class -luento alkaa.

Luennon jälkeen suuntaan itseni Taittingerin pisteelle saadakseni vaihtaa muutaman sanan tuon herrasmiehen kanssa.

Ja kas, ennen kuin huomaankaan
Periscopetan haastattelua Clovisista
enempi vähempi ex-tempore ja vielä livenä.

Kaikkea sitä.

Kun kysyn Clovikselta miten ranskalaiset puhdistavat itsensä, hän kertoo heidän turvautuvan samppanjan kupliin, erityisesti koska heillä ei ole saunaa tai järviä.

Ranskalaisella itsevarmuudella Clovis
myös julistaa että samppanjat pitäisi
oikeastaan tuoda apteekkeihin hyllyille,
sillä samppanja ratkaisee kaikki ongelmat;
se on ilon ja onnen juoma. 

Aina kun juo samppanjaa, tulee puhdistunut, iloinen olo. Minä en voi muuta kuin olla samaa mieltä. Lisäksi vierailu Taittingerin chateaulla Ranskassa alkoi vähän kiehtoa. Tiesitkö muuten, että se on UNESCO:n perintökohde?

Mutta katsokaapa haastattelu tästä alta. Englanniksi - toinen tosin ranskaksi, toinen suomeksi murtaen.






Palataan maailmanympärimatkan postauksiin vapun jälkeen. Ja vähän kai pitää kirjoitella tyttöjenkin reissusta Berliiniin äskettäin.

Nauttikaa vaikka lasilliset tai kaksi Taittingeria sillä välin.

• Jos pidät makeammasta ja tuhdimmasta, maista Taittingerin Nocturne Seciä, 53,50 € Alkon hyllystä.
• Perusvarma valinta on tietysti se tavallisin, Taittinger Réserve Brut, 49,90 €.
• Elegantimpaa, hienostunutta herkkua halutessa, panosta Taittingerin Comtes de Champagne Blanc de Blancsiin, 139 €.

Ja näiden kuplien myötä, oikein mahtavaa, iloista ja kuplivaa vappua teille kaikille!