sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Sukellus syvyyksiin - valitse sukelluskeskus oikein


English version here.

--

Se oli käänteentekevä sukellus.

Olin hakemassa henkilökohtaista ennätystä syvyyssukelluksessa ja sukeltanut 40 metriin Suomen vapaasukellusmekassa, Asikkalan Kinisselällä. Muistan ajatelleeni ylöspäin räpylöidessä, että onpa aivan helvetin pitkä matka pintaan. Muistan, miten näkökenttä alkoi kapenemaan ja heittelehtimään. Muistan euforisen olon, sekä todella mukavan ja miellyttävän unen.


Taju oli lähtenyt veden alla,
pari metriä pinnan alapuolella. 



Turvasukeltaja oli nostanut minut viimeiset metrit takaisin pintaan. Heräsin takaisin tähän maailmaan kelluessani selälläni tyynellä järven pinnalla, katsellen yläpuolellani avautuvaa kirkasta taivasta. Turvasukeltajani kertoi rauhoittavaan sävyyn vieressä, että ollaan pinnalla ja taas sopii hengittää.

Ymmärsin, että lähestymistapani koko harrastukseen on ollut täysin väärä, ja asia vaati korjaamista.






Paluu paratiisisaarelle


Pari vuotta myöhemmin huomasin olevani toteuttamassa unelmaani ja syventämässä vapaasukellustietämystäni kuukauden verran Freediving Master Program -kurssilla Indonesian trooppisissa vesissä, jonka seurauksena sukeltaisin syvemmälle vapaasukelluksen sielunelämään. Bonuksena saisin kuitattua vapaasukellusapukouluttajan paperit.

Olin saanut Suomessa loistavaa koulutusta, mutta mielessäni eli haave, että jossain vaiheessa pystyisin kunnolla irrottamaan aikaa harrastukselle ja oikeasti elämään ja hengittämään vapaasukellusta. En kuitenkaan pitänyt tätä kovinkaan realistisena - olimmehan juuri palanneet maailmanympärimatkalta, ja opettelimme uudestaan arkea. Työelämän palaset loksahtelivat kuitenkin siihen malliin uusille paikoille, että löysin itseni lähettelemästä mailia vapaasukelluskeskuksiin eri puolille maailmaa.








Voittajaa ei tarvinnut kauaa hakea. Olimme maailmanympärimatkalla rakastuneet syvästi Indonesian Gili Airiin, ja vajaan vuoden aikana vapaasukellustouhu oli noussut siellä aivan uudelle tasolle. Kävin mailinvaihtoa Freedive Flown perustajan Olin kanssa, eikä siinä kauaa sen jälkeen mennyt kun posti jo kiikutti mailiini lentoliput Balille.



Kahden viikon kuluttua
istuin lentokoneessa.



Sukellusfirmoissa on eroja


Olen vuosien saatossa käyttänyt kymmenien sukelluskeskusten palveluita eri puolilla maailmaa, ja muodostanut tämän seurauksena tietynlaisen kriteeristön "sitä oikeaa" sukelluskeskusta valittaessa. Merivoimien Sukeltajakurssilta mukaan tarttuneet opit turvallisuudesta kulkevat mukana kaikkialle, ja vedenalaisessa maailmassa turvallisuus menee kaiken muun edelle.

Etenkin Aasiassa tarjontaa saattaa paikasta riippuen olla todella paljon, ja kaikkialla ei panosteta turvallisuuteen, luonnonsuojeluun ja kestävään kehitykseen aivan yhtä ponnekkaasti kuin voisi toivoa. Parhaiten asiat selviävät kävelemällä paikan päälle ja jututtamalla kouluttajia ja oppaita toimintatavoista, sekä luomalla pienen katsauksen vuokravarusteisiin ja veneeseen.






Vapaasukelluspuolella pätevät vastaavat vinkit, joskin siellä kannattaa suhtautua varauksella firmoihin jotka lupaavat "From zero to hero" -tyyppisiä kokemuksia, ja kehuvat vievänsä sinut syvemmälle kuin olit kuvitellutkaan. Asiansa osaava vapaasukelluskouluttaja pystyy lupaamaan tekevänsä parhaansa, että saa juuri sinun vahvuutesi esiin, ja tuomaan omaan kokemukseensa nojaten arvokkaita vinkkejä ja sparrausta parempiin suorituksiin.

Metreistä ei puhuta mitään, ne ovat täysin sivuseikka.


Going with the (Freedive) Flow


Freedive Flown filosofiasta ja osaamisesta vakuutuin omistajan ja perustajan Olin kanssa puhuessa siihen malliin, että tiesin olevani hyvässä huomassa jo ennen matkalle lähtöä. Tartuin erityisesti näihin seikkoihin:
  • Oli on AIDAn, maailman suurimman vapaasukellusjärjestön koulutusmateriaalien pääkirjoittaja, joten teoriatuntemus on vähintäänkin riittävällä tasolla
  • Sukelluskeskuksella on käytettävissä 25m allas ja uusi vene
  • Paikalla on aina vähintään kaksi kouluttajaa
  • Selkeä listaus asioista, jotka ovat minun vastuullani järjestää ja mitä järjestetään Freedive Flown puolesta
  • Väsymättömät ja ystävälliset vastaukset yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin
  • Ei lupauksia turhasta, vaan pieniä paineita myös siihen suuntaan mitä minulta odotetaan
  • Gili Air!









Kyselin kursseja myös muista keskuksista eri maailmankolkista, ja muutamia muita potentiaalisia vaihtoehtoja rajasin pois epämääräisten vastausten, alueen huonojen sääolojen tai heikon turvallisuustilanteen vuoksi.


Turvallinen laji oikein tehtynä


Istuskelen kouluttajani Yoshuan kanssa varjossa, suojassa tropiikin polttavalta keskipäivän auringolta. Sukelluskeskuksen pihaan kiiruhtaa hätääntynyt nainen. Hänen poikaystävänsä on ollut vapaasukeltamassa toisen sukelluskeskuksen asiakkaana, ja menettänyt tajunsa pinnalla sukelluksen jälkeen. Mies vaikuttaisi olevan ok, mutta sukelluskeskuksella ei ollut happimittaria, jolla määritetään veren happitaso ja todetaan potentiaaliset keuhkovauriot. Hänen tyttöystävänsä on juossut ympäri saarta etsimässä mittaria, ja Yosh lähtee hänen mukaansa oman mittarinsa kanssa.

Palattuaan Yosh pyörittelee päätään, ja kertoo miten aloittelija oli viety aivan liian syvälle ilman riittävää lepoa sukellusten välillä.





Sukelluskeskuksissa ja etenkin sukeltajissa todellakin on eroja. Vaikka laji oikein tehtynä onkin turvallinen, niin tajunnan menettämistä ei missään nimessä kannata vähätellä, sillä se on merkki siitä että omia rajoja ei ole kunnioitettu tai tiedostettu, joka puolestaan kertoo joko väärästä asenteesta, kokemuksen puutteesta tai molemmista. Turvallisuusohjeiden noudattamatta jättäminen ja yltiöpäinen riskien ottaminen saattaa olla kohtalokasta.

Freedive Flown kanssa kaikki järjestelyt olivat järjestään turvallisia, ja omia rajoja käytiin kolkuttelemassa vasta kun siihen oltiin valmiita ja erittäin hyvässä valvonnassa.

Jos tästä jotain pitäisi jäädä mieleen, niin olkoon se turvallisuutta vaalivien sukelluskeskusten valinta sekä vapaasukelluksen tärkein sääntö: Älä koskaan sukella yksin.










Kun kadotin tajuntani pinnan alla Suomessa sukeltaessa, hätyyttelin omia ennätyksiä kiukulla. Tein virheen koko ajatusmaailmassa koskien vapaasukellusta. Tärkeintä ei ole syvyysmetrit, vaikka lajiin vihkiytymättömät niitä aina ensimmäisenä kysyvätkin. Lajin harrastajalle tärkeintä pitäisi olla rento fiilis ja turvallinen ympäristö.

Onnekseni olen aina kunnioittanut merta ja kaikki muu, paitsi älytön kilpailuviettini oli tehty oikein - turvallisuustoimet olivat kunnossa ja turvasukeltaja nosti minut pintaan kun omat voimat ehtyivät. Riski omien, henkilökohtaisten virheiden koitumisesta kohtalokkaaksi minimoidaan kun koulutus ja korvien väli on kunnossa sekä sukelluskeskus valittu oikein.




Top 5 -vinkit sukelluskeskuksen onnistuneeseen valintaan
  1. Varmista, että sukelluskeskuksen henkilöstö on asiansa osaavaa, tuntee kohteet ja kunnioittaa luontoa
  2. Tarkista, että varusteet ovat ajan tasalla ja huollettuja - ne ovat ulkoisesti hyväkuntoiset eivätkä jo parhaat päivänsä nähneitä, eikä niistä testatessa esim. kuulu ylimääräisiä ääniä.
  3. Tarkasta muutamalla kysymyksellä, että heidän filosofiansa istuu yksiin omasi kanssa.
  4. Kysy, mitä voit odottaa sukelluksilta.
  5. Kysele fiiliksiä keskuksen asiakkailta. Googleta netistä kokemuksia ja kiinnitä huonoissa arvioissa huomio olennaisiin seikkoihin, kuten turvallisuuskämmeihin ja henkilöstön asenteeseen.



Jatkossa kirjoittelen teille kokemuksia itse Master Freediving Program -kurssista, muun muassa yllättävästa kohtaamisesta merikäärmeen kanssa.

Stay tuned!

21 kommenttia:

  1. Just pari päivää sitten mietin, että milloinkohan näitä postauksia alkaa tippua ;) Opettavainen ja informatiivinen postaus heti alkuun, kiitos tästä! Hienoja myös noi kuvat ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitaasti mutta epävarmasti! :D Postauksen kirjoittaminen ehti pyöriä takaraivossa jo hyvän tovin odottelemassa sopivaa hetkeä ja inspiraatiota. Mutta eipä kestä kiitellä, mukavaa jos opit jotain uutta :)

      Poista
  2. Jep! Elämä on elämistä varten, rajojaan kannattaa kokeille, mutta hölmö ei todellakaan kannata olla eli turvallisuus edellä puuhun! ;) Kiitos tästä muistutuksesta ja toivottavasti moni herää miettimään asiaa... Asiallista tietoa, Miika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin näin! Oon huomannut, että turvallisuusasiat koetaan monesti kauheen tylsäksi pakkopullaksi, mutta ei niiden merkitystä oikeen voi liikaa alleviivata. Toivottavasti herättelee ajatuksia, tosiaan. Kiitoksii kommentista ja kehuista, Tuula! :)

      Poista
  3. Onneksi ei käynyt pahemmin! Minulle kaikki sukeltamiseen liittyvä on ihan vierasta, en ole koskaan edes snorklannut! Ehdottomasti edes snirklaamista on joskus päästävä kokeilemaan, vaikka vesi onkin minulle vähän hankala elementti. Upeat kuvat veden alta tässä, kaunis sininen maailma. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veden alla on kyllä oma, ainutlaatuinen fiiliksensä. Sinne pääsee snorklaamalla kurkistamaan, joten ilman muuta kannattaa ottaa asialistalleen moisen toteuttaminen! Varo vaan, ettei vie mennessään :)

      Poista
  4. Tosi mielenkiintoinen postaus varsin vähän lajista tietävälle. Jotain kuitenkin tästä olen lukenut, joten oli hyvä urheilumiehenä tietää taas yhdestä lajista enemmän.

    Aika hyvin toi Top 5 ideatasoltaan sopii lajiin kuin lajiin ja harrastuspaikkaan kuin harrastuspaikkaan.

    Hyvä postaus, hienoa, että olet löytänyt vapaasukelluksen tärkeimmän ajatuksen itsellesi!

    P.s. Ja näin lopuksi, ei ekaksi, mikä on enkka? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tää taitaa olla tosiaan aika yleispätevä lista. Mutta hyvä kuulla että aihe kiinnostaa! Marginaalilajeista on monesti hankala saada otetta, kun saatetaan liikkua aika tuntemattomissa sfääreissä.

      Enkka hölmöillen edelleen 40m, tyylipuhtaasti 38m :)

      Poista
  5. On se vaan hienoa, kun pääsee toteuttamaan unelmiaan! En ymmärrä tästä lajista oikeastaan mitään, mutta kuten Ramikin, luen aina mielelläni kaikesta urheiluun liittyvästä. Kuulostaa vaaralliselta touhulta, mutta oikealla asenteella ja asiantuntevassa ohjauksessa homma varmasti toimii. Hyvältä kuulostavat ohjeet, mutta tyydyn itse kuitenkin edelleen snorklaukseen pinnan tuntumassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unelmiaan kannattaa aina tavoitella :) Lajin viehätystä on tosiaan vähän vaikea avata, mutta oikein tehtynä se on itse asiassa varsin turvallista - riskit nousevat esiin vasta siinä kohtaa, kun ei noudateta turvaohjeita. Muutenkin media mielellään nostaa esiin niitä äärisuorituksia, mikä on ehkä maalannut koko lajista vähän väärän kuvan.

      Jos kiinnnostaa lukaista, niin kaveri oli kirjoittanut erinomaisen postauksen lajista: http://rawadrenaline.org/adventure-sports-ninja-mode-freediving-really/

      Poista
  6. Vapaasukellus on siis sukeltamista ilman niitä varusteita? Hurjaa - vaatii kyllä varmasti melkoisen kunnon! Rakastion tuohon Gili Airiin teidän postausten kautta - ne sukelluskuvat oli ihan mielettömiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin - vapaasukelluksessa otetaan pinnalla henkeä ja sukelletaan :) Hyvästä kunnosta ei ole haittaa, mutta lajissa on tärkeintä rentoutuminen. Kyseessä ei siis missään nimessä ole mikään himourheilijoiden laji, vaikka aloittamisen kynnys saattaa korkealta tuntuakin.

      Mutta Gili Air! Sinne jäivät meidänkin sydämet. Pääsispä pian takaisin. ♥

      Poista
  7. Niin kauan kuin lähinnä omaa sukellusta on ollut odotella sukeltamasta tulevaa rannalla, on paha mennä sanomaan mitään lajista. Mutta tykkään sun asenteesta: 1. Unelma. 2. Sen toteutus. Niin pitäisi elää, ei vain jahkailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta kävithän sie Malediiveilla jo vähän kurkistamassa pinnan alle itsekin :)

      Ja niin, elämä on tehty elämistä eikä jahkailua varten. Harvemmin ne unelmien toteuttamiset syliinkään tupsahtavat, vaikka tämän nimenomaisen kanssa tähdet olivatkin monilta osin aika suotuisassa asennossa.

      Poista
  8. Mielettömät kuvat, jälleen kerran. Ja olen ihan samaa mieltä sukelluskeskuksen valintaan liittyvistä jutuista, koska olen aloittelija ja hysteerinen turvallisuuden suhteen. Samasta syystä mulle toi vapaasukellus näyttäytyy ihan liian kreisinä touhuna... Että henkeä pidätellen voi täällä vaan lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapaasukelluksen kreisiys kertoo vaan siitä ettet ole kokeillut sitä vielä itse ;) Sukelluskeskuksen valintaan panostamalla saattaa ehkä menettää muutaman lisäeuron, mutta saapahan sitten ainakin mielenrauhan kun tietää että homma toimii :)

      Poista
    2. En ole ihan vielä vakuuttunut, että haluaisin kokeilla... ;)

      Poista
  9. Hei Miika ja Gia! Kommentoin ensimmäistä kertaa, vaikka olen lueskellut blogianne jo jonkin aikaa. Kiitos todella mielenkiintoisesta ja hyvin kirjoitetusta postauksesta! Ja oikeastaan haluan kiittää teitä koko blogista - se on inspirpinut minua oman matkani suhteen ja toisaalta myös rohkaissut kirjoittamaan omalta 9 kuukauden mittaisesta seikkailultani. Terkut Nusa Lembonganilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavaa! Hienoa kuulla jos ollaan osaltamme voitu inspiroida matkalle kohti unelmaa :)

      Reissussa tahtoo olla sen verran kiire kaiken reissaamisen, kokemisen, suunnittelun ja elämisen lisäksi omaa blogia kirjoittaessa että muiden blogien seuraaminen tahtoo jäädä aika minimiin. Mutta kiitoksia että piipahdit kommentoimaan, ja aivan huikean mahtavaa seikkailua! ❤️

      Poista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!