Päätökset ovat aina vaikeimpia henkisesti. Kun onnistuu ylittämään kynnyksen, päättämään minkä suunnan ottaa, on jäljellä enää tekeminen. Projektisuunnitelma, aikataulutus, riskianalyysien tekeminen ja sen varalta skenaarioiden rakentaminen, asioiden listaaminen, delegointi ja vastuuttaminen. Enää tarvitsee vain kääriä hihat ja alkaa hommiin.
Unelmien toteumiset ovat yleensä kiinni päätöksestä ja se johtaa yleensä projektiin. Osa ihmisistä tekee sen tietoisemmin, osa vähemmän tietoisesti ymmärtäen asian vasta jälkikäteen.
Viimeiseen seitsemään vuoteen meidän elämässä on mahtunut monta suurta päätöstä. Joistain niistä on seurannut aika isojakin projekteja. Päätimme mennä naimisiin ja Bella pelmahti maailmaan vähän sen jälkeen. Elämänmittaisia projekteja molemmat, joita varten ei voi edes riskianalyysiä tehdä, tai varautua.
Ne projektit ovat onneksi menneet enemmän kuin hyvin.
Päätin saada yliopistolta paperit ulos vanhempainvapaiden aikana. Hieman se venähti töihinpaluun puolelle, mutta neljä vuotta sitten sain homman kuitenkin maaliin. Ilman Miikan tukea ja venymistä se ei olisi onnistunut.
Vähän ennen omaa töihinpaluutani päätimme aloittaa kotimme remontoimisen kauttaaltaan, saadaksemme yhden makuuhuoneen lisää kasvaneeseen tarpeeseen. Tämän seurauksena keittiö vaihtoi paikkaa ja kaikki pinnat keittiö mukaanlukien uusittiin. Vaikka remontin keskelle osui 2 viikon Malediivien paratiisiloma, se ei ollut mitenkään läpihuutojuttu varsinkin kun samalla palasi pitkältä vapaalta sorvin ääreen ja kirjoitti gradun loppua. Lopputulos oli kuitenkin aivan huikea, parempi kuin osasimme odottaakaan. Puhun enemmän keittiöstä kuin gradusta, josta siitäkin tuli kyllä varsin kelpo.
Pian sen jälkeen alettiinkin julkisuudessa puhumaan vuorotteluvapaan ehtojen tiukentamisesta. Totesimme ettei suuri unelmamme maailmanympärimatkasta ja vuoden irtiotto odota, vaan se pitää tehdä nyt. Aloitimme valmistelut noin vuotta ennen lähtöä.
Jossain vaiheessa tuli aika pakata vastaremontoitu koti ja elämä Suomessa pakettiin, ostaa liput ja pakata sen päälle vielä rinkka.
Kun palasimme takaisin uskomattoman vuoden jälkeen, muutimme takaisin kotiimme, totuttelimme taas elämään oravanpyörässä. Miika vaihtoi työpaikkaa melkein heti, mutta lähti ensin kuukaudeksi Indonesiaan toteuttamaan unelmaansa tulla vapaasukeltajakouluttajaksi. Minä vaihdoin työpaikkaa myöhemmin tänä vuonna.
Sitten tuli eräs marraskuinen ilta vain kuukausi sitten. Astuimme sisään 20-luvulla rakennettuun vanhaan puutaloon vain kivenheiton päässä nykyisestä kodistamme. Ei meillä ollut aikeita ostaa uutta, ainakaan kovinkaan nopeasti. Ulkona leijaili hiljalleen lumihiutaleita ja yhdessä huoneiston kolmesta kakluunista rätisi tuli. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, huolimatta mintunvihreistä seinistä ja punaruskeaksi vahatusta lautalattiasta. Se oli vain pintaa. Kun katsoi syvemmälle, näki mitä sillä olisi meille annettavaa.
Meistä tulisi jatkumo sen melkein 100 vuotta vanhaan tarinaan.
Sellainen paikka missä olen aina halunnut asua, istua pyöreän ikkunani ääressä aamupalalla, viettää railakkaita puutarhajuhlia ystävien kanssa krisikkapuiden katveessa, katsoa miten aurinko laskee horisonttiin ikkunastani ja sen jälkeen istua kakluunin edessä yhdessä villasukat jalassa viinilasillinen kädessä, kuunnella takkatulen hiljaista räiskettä ja vanhan talon natinaa. Paikka mihin aina palata, suorastaan kaivata, maailmalta.
Ei tämän unelman toteutuminen ollut sen kummempi projekti kuin mikään muukaan. Päätös siitä että me vedetään tämä, suunnitelma, aikataulutus, budjetointi. Riskien kartoittaminen, asioiden listaaminen, vastuuttaminen ja delegointi. Ja hihojen kääriminen.
Vaikka ensi vuodelle on jo varattu neljä matkaa ensimmäiselle vuosipuolikkaalle, tällä hetkellä elämme keskellä remonttia, taas kerran, vaikka miten vannottiin ettei enää koskaan. Jos ihmettelet mistä hiljaisuus blogissa johtuu, niin tästä. Mutta se on vain hetkellistä sillä muutto on pian.
Me ollaan matkalla kohti uuden unelman toteutumista.
Oikein rauhallista, kaunista ja mahtavaa joulua. Ja ensi vuotta varten, muista että unelmat toteutuvat, yksi kerralla jos oikein haluat.
Tärkeintä on tehdä päätös.