perjantai 17. maaliskuuta 2017

#ReilutBlogit vol. 3 - Merten hyvinvointi


Pari vuotta sitten starttasimme yhdessä Tarinoita Maailmalta -blogin Annikan kanssa #ReilutBlogit -kampanjan, jossa haastettiin matkabloggaajia kirjoittamaan vastuullisesta matkailusta ja lukijoita kertomaan omista vinkeistään ja kokemuksistaan asiasta.

Kerran vuoteen heitettävä haaste on saanut isot matkanjärjestäjät tarkastamaan linjauksiaan eettisen matkailun suhteen ja luopumaan muutamista eläinkohteistaan, mutta ennen kaikkea levittänyt tietoa miten valinnoillaan ja teoillaan voi vaikuttaa siihen, että maailma olisi aavistuksen parempi paikka myös jälkipolville.

Nyt tuo haaste on edennyt kolmanteen versioonsa, ja aiheena on tällä kertaa merten suojelu. Täällä on aiemminkin käsitelty samaisia aiheita kriittiseen ja huolestuneeseen sävyyn ja nostettu epäkohtia esiin, mutta nyt on haasteen aika.

Vaan otetaanpa aluksi pari askelta taaksepäin.




Miksi merten suojelu ja vedenalaisen elämän monimuotoisuuden vaaliminen on niin tärkeää?


Muutama esimerkki:
  • Hait ovat uineet maailman merissä 400 miljoonaa vuotta.
    Nykyään noin sadan miljoonan hain evät päätyvät vuosittain lautaselle.
  • Arvioiden mukaan vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja.
    Siinä vaiheessa on kulunut vain sata vuotta siitä, kun muovi löi itsensä läpi.
  • Korallit ovat satoja miljoonia vuosia olleet merten biodiversiteetin ihmemaa.
    Muutaman viime vuoden aikana maailman koralleista on kuollut noin viidesosa ilmaston lämpenemisen myötä.

Huomasitkin ehkä, että edellisissä esimerkeissä yhteinen nimittäjä on ihminen. Meret kärsivät tällä hetkellä monenlaisesta, pääasiassa ihmisistä lähtöisin olevasta ongelmasta. Ilmaston lämpeneminen tuhoaa koralleja, liikakalastus heikentää kalapopulaatioita, pohjatroolaus jättää jälkeensä kuolleen merenpohjan, muovi tukehduttaa merieläimiä... Lista on pitkä ja koruton. Pointtina on kuitenkin, että me emme omista meriä. Siitä huolimatta niitä kohdellaan monin paikoin todella lyhytnäköisesti, vailla ymmärrystä asioiden tasapainosta, saati kestävästä kehityksestä.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen: miksi merten suojelu on tärkeää? Yksinkertainen vastaus on, että ihmiskuntana meillä on velvollisuus tehdä niin.


Olemme sen velkaa paitsi luonnolle, myös jälkipolville.








Mutta miksi tällaisesta asiasta sitten joutuu lukemaan matkablogista?


Saatat ehkä miettiä miten tämä liittyy matkailuun, tai että onko matkablogi oikea foorumi puhua kestävästä kehityksestä. Matkakohteeseen kuitenkin yleensä lennetään lentokoneella, ja perillä kulutetaan paikallisia resursseja ja riistetään köyhää kansaa, eikö?

Mutta asiassa on toinenkin puoli. Turismi saattaa kuluttaa luonnonvaroja, mutta ihmiset alkavat olla entistä valveutuneempia ekologisuudesta, ja osaavat paitsi odottaa, myös vaatia enemmän palveluntarjoajilta. Etenkin sukellusalalla olen törmännyt paljon vastuullisiin sukelluskeskuksiin, jotka vaalivat kestävää kehitystä ja lisäksi opettavat sitä paikallisille, joille nämä asiat eivät välttämättä ole lainkaan niin itsestäänselviä.


Niinpä paratiisirannoilla järjestetään roskienkeruutalkoita.



Oma katseeni ja toivoni kohdistuu ennen kaikkea tulevaisuuteen. Niin kauan kun meret voivat hyvin, myös matkailu - ja elämä ylipäätään - kukoistaa. Sen lisäksi, että hyvinvoivat koralliriutat houkuttelevat kaloja ja sukeltajia, ne myös suojelevat rantoja eroosiolta, ja pienentävät rantaan hyökyvien aaltojen voimaa. Isommat aallot veisivät mukanaan rantahiekkaa, joka on paitsi oleellinen osa hienoja biitsejä, myös luonnollinen filtteri meriveden ja makean pohjaveden välissä. Hiekkarantojen katoamisen myötä saattaa siis mennä kasteluvesi viljelmiltä ja juomavesi paikallisilta asukkailta. Ja tämä vain yksi esimerkki mertensuojelullisesta näkökulmasta. Omilla valinnoillaan - paitsi matkan päällä, myös kotona - jokainen voi vaikuttaa siihen, miten luontoa ja merta kuormittaa.

Ja hei, en edes päässyt vielä vauhtiin!


Puhutaanpa hetki muoveista


Sukeltajan silmään osuvat helposti merissä leijuvat muovipussit, juomapullot, haamuverkot ja monet muut roskat, jotka kuuluisivat kierrätykseen tai kaatopaikalle. Jätehuolto on monissa turistien suosimissa maissa, etenkin Kaakkois-Aasiassa, valitettavan huonolla tolalla. Gili Airilla törmäsin usein sateisten päivien jälkeen sukeltaessani melkoiseen roskamereen. Juttelin asiasta sukellusoppaiden kanssa, ja he kertoivat että roskat tulevat merivirtojen suunnasta riippuen naapurissa olevillta Balilta tai Lombokilta. Korkeammalla olevissa kylissä ihmiset kasaavat jätteitä joen varteen, ja kun sitten sattuu satamaan tavallista enemmän (mikä on monsuunikaudella kohtuullisen normaalia) ja joen pinta nousee korkeammalle, niin vesi vie roskat mennessään suoraan mereen. Poissa silmistä, poissa mielestä.



Mutta jonnekin nekin roskat päätyvät.



Me kaikki lienemme nähneet surullisia esimerkkejä muoveihin kuristuneista kilpikonnista tai vesilinnuista. Viime aikojen pysäyttävin uutinen aiheesta oli Norjassa rantaan pyrkinyt valas, joka jouduttiin lopettamaan huonokuntoisena. Tutkimuksissa valaan vatsasta löytyi 30 muovipussia.

Tällaiset muoviroskat ovat selkeästi nähtävissä ja sitä kautta helppo ymmärtää ongelmaksi. Niiden torjuntaan on niin ikään helppo vaikuttaa paitsi laittamalla roskat sinne minne ne kuuluvat sekä osallistumalla erilaisiin siivoustalkoisiin (joita on Suomessakin järjestetty).







Varsinainen poissa silmistä -tyyppinen ongelma ovat kuitenkin valtamerten jätepyörteet - paikat, jonne valtaosa muovijätteestä kasautuu merivirtojen kuljettamina.

Greenpeace arvioi, että vuosittain meriin joutuu kymmenisen miljoonaa tonnia muovijätettä. Osa laivoilta, osa kaatopaikoilta, osa ties mistä. Määrä on helpompi laittaa kontekstiin, kun ajattelee että maailman rannikkoalueilla olisi muovipussi kellumassa kuuden sentin välein. Tai että istut rannalla katsomassa, kun jäteauto käy tyhjentämässä lastinsa suoraan mereen.

Molskis vaan.
Minuutin välein.
Vuoden ympäri.

Merivirrat kuljettavat nämä jätetonnit muutamaan valtamerten "jätepyörteeseen". Suurin näistä on Tyynellä valtamerellä, jossa tutkijat ovat keränneet yhden neliökilometrin alueelta 750 000 muovin palasta. Kerääminen kuulostaa helpolta, mutta käytännössä auringonvalo hajottaa muovit yhä pienemmiksi palasiksi, jonka lisäksi osa niistä painuu pohjaan ja osa kelluu muutamien metrien syvyydessä. Jätepyörteissä olevien muovin määrää ei siis voida edes kunnolla arvioida, mutta jotain kertoo se, että NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration) on arvioinut, että 67 aluksen operoinnilla saataisiin pohjoisen Tyynenmeren jätepyörteestä siivottua vuodessa alle prosentti. Ja sitä roskaa siis tulee koko ajan lisää.

Kohtuullisen haastavaa siis, hinnasta puhumattakaan.






Tunnelin päässä on kuitenkin valoa.


Hollantilainen kaveri nimeltään Boyan Slat on ideoinut järjestelmän, joka ankkuroidaan keskelle merta ja kerää merivirtojen mukanaan tuomaa jätettä talteen automaattisesti. Teoria vaikuttaa lupaavalta, ja tämän vuoden alussa on koekäyttö alkamassa Japanin rannikolla. Jos homma lähtee lentoon, niin 2020 asennetaan Havaijin ja Kalifornian välille sata kilometriä pitkä sulkujärjestelmä, joka voi kymmenessä vuodessa poistaa lähes puolet Tyynen valtameren pohjoisosan jätepyörteestä, vain murto-osalla kustannuksia, mitä perinteisistä menetelmistä koituisi.

Mutta ne mikromuovit!

Tällaisen isomman muovijätteen kerääminen on mahdollista, mutta mikromuovit ovatkin sitten varsinaisia penteleitä.

Mikromuovin määritelmä hieman elää sillä asian vakavuuteen on herätty vasta viime vuosina eikä tutkimustietoa ole vielä ylenpalttisesti saatavilla, mutta käytännössä jokaista tupakantumppia pienempää muovijätettä voidaan hyvällä omallatunnolla kutsua mikromuoviksi. Pienimpiä jätteitä ei näe paljain silmin ja siksi voi olla vaikea hahmottaa miten paljon sitä on, mutta merieläimiä ajatellen se on varsinainen ongelma.

Mikromuovit kulkeutuvat ravintoketjun mukana yhä ylöspäin sairastuttaen eläimiä ja häiriten niiden hormonitoimintaa. Vaikka ihmisistä ei ole vielä löytynyt mikromuovia, ei ole kovin kaukaa haettu skenaario etteivätkö ruokalautaselle päätyvät merenelävät ja niiden sisältämät kemikaalit (jotka saattavat olla ympäristömyrkkyjä) aiheuttaisi vakavia sairauksia myös ihmisille.







No mistä sitä mikromuovia sitten tulee?


Tiedätkö ne hammastahnat, joissa on rakeita jotka hierovat hampaista extrapuhtaita? Mikromuovia. Entä kuorintavoiteet, jotka tekevät ihosta pehmeän? Mikromuovia. Fleece, jonka sait joululahjaksi? Mikromuovia. Auton renkaista tienpintaan jäänyt kulutuspinta? Mikromuovia.



Koska mikromuovin kerääminen on lähes mahdotonta tai vähintäänkin erittäin vaikeaa, on helpompaa estää sen kulkeutuminen vesistöihin alun perinkin.



Heikkolaatuisesta fleecestä saattaa irrota yhden konepesun aikana lähes 2000 mikromuovihiukkasta, jotka pahimmillaan kulkevat jätevedenpuhdistamon läpi vesistöön. Vaatteita valitessa kannattaa siis suosia laatua. Luonnonmukaisempi vaihtoehto on tietysti merinovilla tai muu täysin luonnonkuiduista tehty vaate. Jos fleece on kuitenkin ostoslistalla, niin parempilaatuiset fleecet ovat pitkäikäisempiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että niistä ei irtoa materiaalia pesujen yhteydessä. Pesussa voi käyttää myös niille tarkoitettuja pesupusseja, jotka keräävät pahimmat talteen, ja ne päätyvät viemärin sijaan roskikseen.

Auton rengaista tienpintaan jäänyt kumi kulkeutuu sadevesiviemäreistä suoraan vesistöihin. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan juuri renkaista ja tiemerkinnöistä irtoavat hiukkaset ovat merkittävin mikromuovin lähde. Ja mistäs se lähikaupan kirjolohi olikaan peräisin?

Sitten vielä ne kosmetiikat. Poishuuhdeltava kuorintavoide, hammastahnasta nyt puhumattakaan, päätyvät viemäriin. Ja sitä kautta pienimmät hiukkaset saattavat fleecen mikromuovien tavoin livahtaa jätevedenpuhdistamosta läpi.

Merten suojelu on erittäin laaja ja monitahoinen aihe, missä yksittäisen ihmisen keinot saattavat tuntua hyvinkin rajallisilta, tai pisaralta valtameressä. Omaa panostaan ei kuitenkaan kannata väheksyä, sillä yksilön valinnoillakin voi vaikuttaa isoon kokonaisuuteen, ja lisäksi esimerkin voima on valtava.





#ReilutBlogit vol 3. haaste


Asioihin voi vaikuttaa monella tavalla. Tässä niistä vain muutama, jotka on kohtuullisella vaivalla otettavissa osaksi arkielämän valintoja.

  1. Vähennä mikromuovia sisältäviä tuotteita vaikkapa kosmetiikassa. Jätä mikromuovia sisältävä hammastahna ja kuorintavoide kaupan hyllylle. 
  2. Kulje vähemmän omalla autolla, enemmän kävellen, julkisilla tai fillarilla. 
  3. Osta kestäviä vaatteita, mieluiten luonnonkuiduista valmistettuja. 
  4. Laittaessasi pyykkiä peseytymään, mieti olisiko tuulettaminen sittenkin riittävä.
  5. Vältä kertakäyttöisiä juomapulloja, etenkin maissa missä jätehuolto on rempallaan. Oma kestopullo ajaa asian, ja voit myös ostaa matkalle mukaan esimerkiksi vesifiltterin, jonka avulla saat hanavedestäkin puhdasta. Säästät paitsi ympäristöä, myös rahaa. Meillä maailmanympärimatkan vesifiltterinä toimi hienosti MSR -merkkinen. Kun vuoden vedet pystyi itse pumppaamaan ostamisen sijaan, luonnon lisäksi säästyi myös pitkä penni.
  6. Osta ylipäänsä vain sen minkä tarvitset, ja vältä muovia ja muovipusseja.

Ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen että olisit edesauttamassa merten suojelua näillä valinnoilla, mutta joillakin arkisilla asioilla saattaa olla yllättävän pitkät seuraukset.




Miten sinä suojelet merta?



Haaste teille, rakkaat lukijat: Kerro kommentissa oma vinkkisi merten suojeluun. Aihe on tarkoituksella jätetty laajaksi, joten tarttumapintaa varmasti riittää.

Ja haaste teille, rakkaat kollegat: Haastan mukaan #ReilutBlogit vol. 3 -kampanjaan Kulkutautiset -blogin Hennan, Vaihda Vapaalle -blogin Elinan, Ikilomalla -blogin Titan ja Thomaksen sekä, hieman out of the box mutta aiheeseen sopien, Kemikaalicocktail-blogin Nooran.

Kerro oma tarinasi merten suojelusta. Yhdessä autamme levittämään tietoisuutta, ja kukapa tietää - ehkä pelastamme kilpikonnan tai merilinnun hengen. Tai ihan vaikka koko planeetan.

--

P.S. Annika on oman postauksensa lisäksi kerännyt listaa kaikista kampanjaan osallistuvista blogeista. Listalla on vielä tilaa ;)

61 kommenttia:

  1. Oon niin mukana! Tärkeä aihe ja loistava postaus. Viime aikoina on jotenkin silmiin osunut paljon aiheeseen liittyviä artikkeleita ja dokkareita, eli varmasti pistän kynän (näppiksen) sauhuamaan minäkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, Anna! Aihe on tosiaan ollut paljon esillä, mutta sitä kautta toivottavasti myös vähän ravistellut ihmisiä. Hienoa, että oot mukana! :)

      Poista
  2. Kiitos tärkeän aiheen esille nostamisesta ja mukaan haastamisesta. Muovit meressä on vähän sellainen poissa silmistä, poissa mielestä asia, koska harva meistä niitä näkee. Onneksi aihe on ollut viime aikoina hyvin esillä valtamedioissakin, surullisesta syystä tosin, kun meren eläimet jo kuolevat meidän roskaamiseen. Alkukesästä meillä on jälleen meriloman vuoro kaukomailla, joten viimeistään silloin tartun haasteeseen, kun pääsen taas vähän lähemmäs itse aihetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä on tosiaan nostettu esiin viime aikoina, ja varmasti herättänyt ajatuksia myös sellaisissa ihmisissä jotka eivät tätä ole aivan omaksi kokeneet. Kyse on kuitenkin isosta asiasta joka vaikuttaa koko maapallon hyvinvointiin, eikä ongelma ole valitettavasti ihan heti poistumassa. Uskoisin, että tämä on ajankohtainen vielä kesälläkin, joten tervetuloa mukaan kun ennätät!

      Poista
  3. Tämä on ollu mun alkuvuoden teema ja se saa jatkoa yhä edelleen. Noista sun kuudesta vinkistä kaikki on mulla jo käytännön toiminnassa ja lisää on luvassa. Mä oon NIIN tässä mukana!

    Mun vinkki merten suojeluun on välttää risteilyitä matkaillessa, sillä risteilyalukset saastuttavat ja saavat jopa luvanvaraisesti dumpata jätevesiään mereen. Siihen voi jokainen, etenkin me matkabloggaajat vaikuttaa. Tehdään vastuullisempia valintoja matkaillessakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, hienoa Kea! Oot esimerkillinen yksilö :)

      Risteilyalukset on kyllä jänniä. Uivia kaupunkeja käytännössä, niin onhan se selviö että sitä jätettäkin syntyy valtavia määriä. Kaikessa kun pyritään nykyisin säästämään, niin se jätehuolto on harmillisesti yksi kohta missä pystyy varmaan kohtuullisen huomaamatta menemään sieltä, missä aita on matalin :(

      Annika oli kirjoittanut hyvin asian tiimoilta: http://tarinoitamaailmalta.com/reilut-blogit-3-pinnan-alla-kuohuu/

      Poista
  4. Haaste otettu vastaan ja mun teksti löytyy täältä: http://tanjanmatkassa.blogspot.fi/2017/03/merien-asukit-muovin-uhreina.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, Tanja! Teksti oli täyttä asiaa, ja kovasti lähellä omaakin sydäntäni.

      Poista
  5. Tärkeä aihe, josta ei voi liikaa puhua! Otin haasteen vastaan ja oma postaukseni löytyy täältä: http://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/2017/03/18/miten-voi-itameri-reilutblogit/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jonna! Kerrassaan hieno postaus meitä lähellä olevasta aiheesta. Itämeren hyvinvointiin ei voi liikaa kiinnittää huomiota, joten hienoa, että nostit sen esiin.

      Poista
  6. Tärkeä aihe ja täytyy itsekin osallistua kyllä tähän haasteeseen! Täytyypä alkaa miettimään, miten tätä tärkeää asiaa toisi itse esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukaan vaan! Vinkkejä ja tietoisuutta ei voi liikaa levittää :)

      Poista
  7. Kiitos todella hyvästä postauksesta, ja tietopaketista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä kiitellä, kiitos sinulle että jaksoit lukea ja kommentoida! 😊

      Poista
  8. Todella tärkeää asiaa ja painavia faktoja. Mukana oli myös hyviä huomioita asioista, joiden vaikutusta meriin ei heti tulisi ajatelleeksikaan. Ei jää epäselväksi, että meret ovat kirjoittajan sydäntä lähellä. Haluan osallistua haasteeseen, mutta joudun hetken sulattelemaan aihetta ja miettimään, millaisesta näkökulmasta sitä lähestyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä se on puhuttava mikä itseään liikuttaa :) Mutta sulattele rauhassa, tähän ehtii kyllä mukaan myöhemminkin ja vinkkeleitä varmasti on niin paljon kuin kirjoittajiakin.

      Poista
  9. Yritin kommentoida jo aiemmin, mutta ilmeisesti se katosi... Anyway, halusin sanoa, että tärkeä aihe, myös omaa sydäntä lähellä. Vinkkilistan kohtaan #5 aion panostaa jatkossa (muissa kohdissa koenkin jo aika hyvin suoriutuvani). Kiitos ajatusten herättelystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggerin kommentoinnin kanssa on tasaisin väliajoin jotain ongelmia :( Mutta hienoa kuulla, että vinkkilista on jo hyvin hallussa. Jatketaan samaan malliin!

      Poista
  10. Todella hienosti kirjoitettu tästä tärkeästä aiheesta! Vaikka olen aika paljon aiheesta lukenutkin ja uutisointia seurannut, tämän postauksen perusteella sain tosi kattavasti lisätietoa ja parempaa ymmärrystä aiheesta. Lopussa oleva vinkkilista oli mielestäni hyvä lisä... Ei sitä tule arkena edes ajatelleeksi noita mikromuoveja ja sitä miten omilla pienillä valinnoillaan pystyy vaikuttamaan isoon kokonaisuuteen. Kiitos tästä! Osallistumme mielellämme mukaan, videon muodossa tietenkin. Jäämme vähän pohtimaan mikä olisi meille oikea näkökulma lähestyä aihetta. Iso peukku tälle ja mielestäni on kiva kun rajasitte tällä kertaa reilut blogit aiheen yhteen osa-alueeseen.

    t. Titta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiheesta on kyllä paljon tietoa tarjolla, mutta ne on usein niin isoja ja abstrakteja asioita että niihin tarttuminen saattaa olla hankalaa. Mutta pienillä teoilla saattaa olla yllättävän iso vaikutus, ja riittävän iso massa ihmisiä kun toimii tietyllä tavalla niin alkaahan sitä volyymia syntyä - sekä hyvissä että huonoissa asioissa. Mutta tervetuloa tarttumaan haasteeseen, jään mielenkiinnolla odottamaan!

      Poista
  11. Mielettömän hienoja kuvia, ja ihan jäätäviä faktoja.

    VastaaPoista
  12. Muovipussien kieltämisestä löytyy yllättäen täyskieltoesimerkkejä Afrikasta.
    Ruandaan saapuessamme ohjeena oli jopa hankkiutua mahdollisesti mukana olleista muovipusseista eroon ennen rajan ylitystä ja totta tosiaan, kaupoissa oli tarjolla vain kangaskasseja tai paperipusseja.
    Juuri lähipäivinä Kenia taisi julkaista täyskiellon muovipusseille, jos oikein muistan.
    Jos tällaiset maat pystyvät tuohon, niin luulisi länsimaidenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Afrikassa on kyllä moni asia ymmärretty oikein, vaikka en siellä ole vielä itse käynytkään. Tai no, Egyptissä olen, mutta sitä ei lasketa. Mutta tosiaan, kyllä länsimaissakin olisi tsemppaamista asian tiimoilta. Kierrätys saattaa olla meillä hallussa, mutta kyllä se alkuperäiseen ongelmaan puuttuminen on silti tehokkaampaa. Pitäisi hoitaa syitä eikä seurauksia.

      Poista
  13. Kyllä suretti sukeltaa Thaimaan Koh Lipellä upeisiin kirkkaisiin vesiin kun heti ensimmäisillä koralleilla poimin mukaani cokis tölkin, muovipussin ja tietokoneen komponentin :( Onneksi monissa maissa pienet saaret ovat myös ruvenneet yhteisönä organisoimaan putsauksia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hyvä että poimit! Tuota pientä jätettä näkee kyllä harmillisen paljon, etenkin just tuollaisilla pienillä saarilla missä se jätehuolto on jo lähtökohtaisesti vähän rempallaan. Siellä on helppo havahtua ongelmaan, ja yrittäjien ja onneksi lisääntyvissä määrin myös paikallisten intresseissä on pitää paikat kunnossa. Indonesiassa ainakin järjestettiin monessa paikassa rannanputsaustalkoita. Sukelluskeskukset tarjosivat varusteet ilmaiseksi kerran viikossa, sitten vaan kamat niskaan ja cokistölkkejä poimimaan pohjasta :)

      Poista
  14. Tämä aihe on aina mega kuumottavaa luettavaa. Otetaan Titan kanssa haaste vastaan ja koitetaan saada omalla panostuksella jengin tietoisuuteen miten suuri ongelma muovi voi ollakaan. Mua aina pistää ärsyttämään kun rupean miettimään, että kuinka pitkä elinikä muovilla on (kunnes se on maantunut) ja kuinka paljon sitä käytetään tuotteissa joiden käyttöaika on joku muutama minuutti ja niistä hankkiudutaan eroon.

    Erittäin hyvä tippi on kyllä tuo vesifiltteri pullon käyttö kun lähtee ulkomaille. Meillä ei ole mitään asiaa tropiikki saarille jos ei ole oma filtteripullo mukana. Kiitos haasteesta. ����✨

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hitto joo. Muovia on aivan järjettömän paljon käytössä. Joku haaste oli taannoin, että käy tekemässä kauppaostokset ilman että kärryyn päätyy yhtään muovia. Ei ollu läpihuutojuttu. Mutta filtteri tai vedenpuhdistustabletit on kyllä hieno lisä rinkkaan! Tervetuloa mukaan haasteeseen :)

      Poista
  15. Hieno kirjoitus tärkeästä aiheesta! Lopun hyvistä vinkeistä meillä onkin osa jo käytössä, mutta aina voi petrata – sen suhteen siis haaste otettu vastaan. Ja meiltä on tulossa ainakin juttua vastuullisesta matkailusta kuivalla maalla, katsotaan sukelletaanko myös vedenpinnan alapuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa haasteeseen mukaan! Jään mielenkiinnolla odottamaan tarinaa, näistä kun ei oikein voi liikaa tietoisuutta jakaa. Kamera mukaan sitten uppeluksiin, niin päästään ihailemaan kuvia :)

      Poista
  16. Matkablogi, jos mikä on erinomainen paikka nostaa näitä epäkohtia esiin. Uskon, että pidemmällä tähtäimellä tämänkin tärkeän asian esiin nostaminen kantaa hedelmää. Erittäin hyviä konkreettisia esimerkkejä, joista jokainen voi poimia itselleen sopivimmat. Rantojen putsaustalkoot voisivat toimia ihan opettavaisena ja mielenkiintoisena ohjelmanumerona turisteille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on mielenkiintoisia talkoita kotosuomessakin, se on meinaan käsittämätön määrä roinaa mitä veden alta löytyy rantojen läheisyydestä. Kännissä mereen heitetyt fillarit lienee yksi perinteisemmistä löydöistä. Mutta kyllä, jossain näistä on puhuttava, olkoon se sitten vaikka matkablogissa.

      Poista
  17. Loistokirjoitus ja niin mahtavaa, että ympäristöasioita nostetaan esille blogeissa yhä useammin ja Reilut Blogit keskittyi tällä kertaa rajatusti juuri tähän osa-alueseen. :) Käytän lähes pelkästään luonnonkosmetiikkaa, ja järkytyin yksi päivä, kun huomasin että jopa luomukuorintavoiteessa oli mukana noita muovirakeita! Luulisi, että ne voisi helposti korvata jollain biohajoavalla, kuten siemenillä... Kannattaa siis syynätä tarkasti ne inci-listat. Täältä löytyy kattava lista, mitä kosmetiikan mikromuovisia raaka-aineita tulee välttää: http://www.beatthemicrobead.org/product-lists/. Oon viime aikoina tehnyt tutkimusta liittyen vesien saastumiseen lääkeaineilla, ja sekin on aika karua miten niitä on joka paikassa missä vessavesiä sisältävää jätevettäkin. Tärkeää on siis myös ettei vedä vanhoja lääkkeitä vessanpöntöstä.

    Itse lähdin kuitenkin kirjoittamaan siitä kaikkein suurimmasta ongelmasta, joka matkailijoidenkin lautasta usein koskettaa, eli kestämättömästä kalastuksesta. Tässä postaukseni: https://vidaestrada.wordpress.com/2017/03/23/reilutblogit-vol-3-kestamaton-kalastus-on-suurin-uhka-maailman-merille/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, hienoa kuulla millä pieteetillä olet perehtynyt aiheeseen! Tosiaan, voisi kuvitella että luonnonkosmetiikka olisi ympäristölle turvallista, mutta kaikkea sitä oppii. Lääkkeethän pitäisi viedä aina apteekkiin hävitettäväksi, mutta en sitten tiedä miten moni niitä oikeasti jaksaa sinne kiikuttaa.

      Mutta hienon kirjoituksen olit nikkaroinut, ja erinomaisen tärkeästä asiasta! Kiitos, että olet mukana :)

      Poista
  18. Loistava postaus ja todellakin näitä asioita pitää käsitellä matkablogeissa! Kiitos #ReilutBlogit-kampanjan alkuunpanosta ja ylläpidosta! Mekin yritämme osaltamme ottaa osaa kampanjaan kevään aikana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kehuista! Jossain näitä asioita tarvitsee tapetilla pitää, ja jos tämä on se foorumi missä asioihin voi vaikuttaa, niin olkoon niin. Tervetuloa mukaan pelastamaan maailmaa!

      Poista
  19. Todella hyvä ja kattavat postaus extra tärkeästä asiasta! Ja olen lukenut ja kuullut tuosta muovinkeräys järjestelmästä, todella toivon että se toimisi. Muistan itsekin melkein purskahtaneeni itkuun kun viime Thaimaan reissulla mun omasta repun sivutaskusta lennähti muovipussi pitkähäntäveneen kyydistä ja eihän sille mitään voinut kun muovipussi lensi suoraan mereen. Siinä jotenkin havahduin että kaikki roskat eivät aina edes ole tarkoituksen omaisesti heitettyjä luontoon vaan ihmiset todella jättävät myös huomaamattaan luontoon jälkiä jotka huomataan usein vasta sitten kun tilanne on jo todella huono. Toivottavasti mahdollisimman moni lukee tämän kirjoituksen ajatuksen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hupsistaheijaa, onpas päässyt täysin unohtumaan kommentteihin vastaaminen. Noh, asia ei (valitettavasti) sinällään mihinkään karkaa.

      Tuollaisista vahingossa luontoon päätyvistä roskista tulee itsellenikin aina ikävä fiilis, mutta toisaalta sitä voi kyllä kompensoida monin tavoin - kerää sitten vaikka vastapainoksi pari muiden jättämää roskaa talteen. Ja hei, jos Ruanda onnistuu kieltämään muovipussit, niin pitäisi onnistua kyllä monelta muultakin maalta.

      Poista
  20. Mielettömän hyvä postaus! Ja vaikka aika paljon noudatankin noita lueteltuja asioita (kangaskassi kauppakassina, fillaroin lähes kaikkialle, tuuletan vaatteita pidentääkseni pesuväliä...), mutta kosmetiikan mikromuovi tuli uutena asiana! Kiitos tästä - sain ajattelemisen aihetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ahdistus ei lisääntynyt... maailmassa tuntuu riittävän asioita joita murehtia, mutta onneksi omilla toimillaan voi vaikuttaa edes vähän. Jatketaan samaan malliin!

      Poista
  21. Mä olen just niitä ihmisiä, jotka roudaa kangaspussukoita käsilaukussa, kerään leipäpusseja päiväkotiin likavaatepusseiksi ja käytän muovipussit moneen kertaan. Mä olen niin sairas ihminen, että olen saattanut reissuiltakin kantaa ehjät muovipussit kotiin uudelleenkäytettäväksi. Ei hyvää päivää... mutta ehkä parempi niin - meillä kuitenkin Suomessa aika hyvä muovinkierrätyssysteemi nykyisin. Kosmetiikkaa käytän tosi vähän, mutta järkytyin tuosta fleecestä... apua! En ole koskaan tajunnut, että se päästää myös vesistöihin mikromuovia!

    Petrattavaa löytyy itseltäni siis paljon edelleen ja vaikka kuinka omat teot tuntuu pieniltä, niin uskon että kaikella on merkitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin niin, että jos kaikki tekisivät niitä pieniä tekoja niin niillä olisi valtava yhteisvaikutus. Itse en ole aivan noin vannoutunut muovipussien uudelleenkäyttäjä, mutta kyllä ne meilläkin useamman kierroksen palvelevat. Eiköhän sitä jokaisella pientä parannettavaa löydy luonnonsuojelun suhteen, mutta eihän kaikesta voi tietää kaikkea. Eikä tarvitsekaan, neuroottiseksihan sitä tulisi.

      Poista
  22. Jäin miettimään tuota mukanakuljetettavaa suodattavaa vesipulloa - ehkä sillä voisi korvata ainakin hotellien muovipulloissa hampaiden pesuun tarjoaman veden. Etenkin hotelleissa viihtyvälle tuo vesikuvio on sikäli "helppo", että jotellit usein tarjoavat ne vesipullot, mutta tuleehan niistäkin tietysti ne tyhjät muovipullot.
    Tiesitkö muuten että useammatkin Afrikan maat ovat päätyneet totaaliseen muovipussikieltoon: ei ensi kuulemalta uskoisi, että vaikka Ruanda pystyy siihen mihin monet länsimaat eivät pysty/halua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vedensuodatin, tai vaikkapa vedenpuhdistustabletit ovat kyllä erinomaisen näppäriä matkakavereita. Se on totta että hotelleissa noita pulloja jaellaan tuhottomasti - tosin ilahduttavan monissa hotelleissa oon törmännyt lasipulloihin, mikä on sentään the next best thing.

      Mutta joo, Ruandasta vasta luinkin taannoin! Huikeaa. Afrikassa taitaa keskiluokkakin kasvaa sitä vauhtia, että jätettä tulee jatkuvasti lisää joten aivan mainiota että valtiot alkavat rajoittaa sitä jätevuoren kertymistä.

      Poista
  23. Tuosta Boyan Slatin ideasta oli innostavaa lukea, ja samaten kommenteista joidenkin Afrikan maiden muovipussittomuudesta. Ehkä jokin muovivero pitäisi ottaa käyttöön - vai onkohan sellainen jo, jossain..? En tiennyt fleecen mikromuovin tasosta - en ole "fleece-ihmisiä", mutta jostain syystä olen vuosia jo harkinnut fleecen ostoa. Nyt voin siis hyvällä omalla tunnolla jättää ostamatta. ; ) Hienoa pitää näitä asioita esillä ja nuo konkreetit vertauskuvat havainnollistavat hyvin kuinka suurista jätemääristä oikeasti on kyse! ***sateenmuruja.com***

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muoviverohan meillä tavallaan on, sillä Suomessa pääsääntöisesti maksetaan muovipusseista kaupassa - useimmissa maissahan ne saa ilmaiseksi ostosten yhteydessä. Ongelma vielä kertaantuu jos on joku palvelija pakkaamassa ostokset, niin se pussien määrä on aivan tolkuton. Mutta hiljaa hyvä tulee, ehkä ne saadaan Suomessakin vielä kiellettyä - tai ainakin tehostettua niiden kierrätystä.

      Poista
  24. Nyt olet tärkeän aiheen äärellä! Juttusi pisti miettimään omiakin kulutustottumuksia.
    Ja kuvat ovat mielettömän hienoja!

    VastaaPoista
  25. Olenkin jo pitkään odottanut, koska seuraava kamppis pärähtää käyntiin. Olen siis ihan ehdottomasti mukana ja osallistun aikanaan omalla jutullani, jahka saan sen tehtävälistalle. Toisaalta hyväkin, että jutut jakaantuvat vähän pidemmälle aikavälille! ;) Sitä paitsi, opin tästä taas uutta, mitä en ennen tiennyt, saatika tullut edes ajatelleeksi. Muun muassa fleecestä ja hammastahnasta. Kiitos siis tästä infopaketista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämähän ei varsinaisesti vanhene nämä aiheet, eli mukaan ehtii ihan omalla aikataululla. Tietoisuuden levittäminen ei ole pahasta, joten hienoa kuulla että tästäkin tarttui jotain haaviin :)

      Poista
  26. Tosiaan tärkeä aihe! Täytyy itsekin tsempata vastuullisuussaiheiden esiin nostamisessa. Kehittämistä on tietysti myös kulutustottumuksissa: ihan liian usein turvaudun matkoilla esimerkiksi takeaway-mukeihin, kun ei omaa KeepCupia tule pakattua reppuun. Myös pullovettä kuluu - filtteri on hyvä ajatus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina sitä jotain pientä parannettavaa löytyy itse kunkin toimista! KeepCup on kyllä fiksu keksintö, sillä on monta muovimukia säästetty :)

      Poista
  27. Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! Ai että ottaa päähän esimerkiksi Thaimaassa kun rannalla lojuu roskaa. Usein kuulee sanottavan, että se tulee mereltä risteilyaluksista tai muista maista. Olen isompia muovin riekaleita ja lasin siruja kerännytkin roskikseen ja ei voi kuin ihmetellä ihmisten välinpitämättömyyttä. Aika järkyttävää kuulla, että tulevaisuudessa meressä kelluisi pelkkää muovia eikä kaloja. Nyt on aika tehdä jotain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risteilyalukset on kyllä yksiä penteleitä, Annika niistä kirjoittikin omassa postauksessaan varsin kattavasti. Paljonhan tässä olisi tehtävää että maailma olisi valmis, mutta hienoa kuulla että jaksat keräillä roskia! Se on jo paljon, se.

      Poista
  28. Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. Just tuolla Indonesian suunnalla oli aivan kamalaa katsoa kuinka paljon sitä muovia meressä oikein onkaan. Ja kuinka välinpitämättömiä siellä ollaan asian suhteen. Me oltiin veneretkellä Komodo-kansallispuistossa ja se meidän pikkupaatti kulki tosi huonosti. Moottorissa oli jotain vikaa. No, sieltä moottorista sit löytyi kalastusverkko. Itseasiassa Antti sen sieltä löysi kun meillä oli snorklaustauko ja antoi sen kapteenille että hei, tällanen oli täällä. No kapteeni oli et hei, kiitos, ja heitti sen takaisin mereen! Siis mitä ihmettä. Oltiin aivan haavi auki. Sen lisäksi useasti joutui todistamaan, kuinka laivoista heitettiin muovijätettä surutta mereen. Mutta ei mekään tosiaan mitään pulmusia olla. Tuo mikromuovi on tosi ongelmallista. Onneksi siitäkin nykyään puhutaan ja esim. noi mikromuovia sisältävät kosmetiikkatuotteet ovat selkeästi vähentymään päin.

    VastaaPoista
  29. Tämä on kyllä todella tärkeä aihe! Varsinkin kun niin paljon saamme lukea valaista ja muista kaloista, jotka rantautuvat kuolleina mahassaan muovia. Me vierailimme Monetereyn akvaariossa Kaliforniassa joku aika sitten jossa hoidetaan loukkaantuneita eläimiä. Siellä oli useampi lintu jotka ovat loukkaantuneet merellä olevan muovin vuoksi. Se oli kyllä surullista! Se mitä me voimme tehdä on viedä omat roskat roskiin ja kierrätykseen. Täällä Kaliforniassa voi myös osallistua rantojen siivoustempauksiin ja eläinten pelastusoperaatioihin. Lisäksi voimme yrittää vaikuttaa päättäjiin luonnonsuojelun lisäämiseksi.

    VastaaPoista
  30. Karmeita lukemia ja skenaarioita. Erityiskiitos tuosta mikromuovin nostamisesta keskusteluun!

    VastaaPoista
  31. Tämä koko mikromuovi on jälleen uusi painajainen, mitä en edes joiakin vuosia sitten tiennyt olevani olemassa.

    Ehdottomasti osallistun, kunhan vain löydän oman tapani kirjoittaa aiheesta!

    VastaaPoista
  32. Tämä kampanja on täällä taas, hienoa ja kiitos teille osallistujille! Tärkeää levittää tietoa näistä asioista. Luin Tanjan Matkassa -blogista jo aiheesta ja muovijätteestä, asia jotenkin konkretisoituu kun saa numeroita faktoina. Ihan uskomatonta miten paljon muoviakin merissä kelluu - ja ihan turhaan. Nyt itsellä kahvimuki jota voi käyttää kerta toisensa jälkeen - pieniä tekoja mutta aina ne auttavat eteenpäin. Pitää itsekin ottaa joskus työn alle kun aikaa on enemmän.

    VastaaPoista
  33. Mainio teksti tärkeästä aiheesta! Kiitos myös haasteesta, rakas kollega! Pitääkin pohtia huolella, mikä olisi minulle sopiva lähestymistapa aiheeseen.

    En malta odottaa tuon muovinkerääjän testauksen tuloksia. Sormet ja varpaat ristissä toivon, että homma toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Minä taidan lähitulevaisuudessa testata tuota vesifiltteriä. Kiitos myös muista vinkeistä, niissä, ja koko tekstissä on paljon ajattelemisen aihetta.

    P.S. Miten hieno Moorish Idols -jono matkalla jonnekin ♥

    VastaaPoista
  34. Erinomainen kirjoitus tärkeän aiheen puolesta, kiitos kampanjasta! :)

    Oman kirjoitukseni löydät täältä: http://elizadoesoz.blogspot.com.au/2017/04/nemoa-etsimassa-vastuullisesti.html

    VastaaPoista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!