maanantai 4. syyskuuta 2017

Tällaista on asua auton katolla teltassa Australian sademetsässä!

Oletko koskaan ollut sademetsässä kun sataa? Silloin sataa ihan tosi kovaa, voin kertoa. Erityisen jännityksen lisää vielä vieressä oleva ihana, valkoinen hiekkaranta, jossa on merikrokotiilivaroitukset. Että älä mene liian lähelle vettä tai saattaa käydä huonosti.

Sellaista on elämä Australian ihanassa sademetsässä, ja muutenkin. Kuolettavia eläimiä ja hyönteisiä saattaa olla missä tahansa.




Ollessamme Cairnsin ja Port Douglasin suunnilla Australiassa, päätimme kuitenkin että haluamme nähdä Cape Tribulationin, UNESCOn maailmanperintökohteen, sekä Daintreen sademetsän, samalle perintölistalle kuuluva sekin. Tämä taitaakin olla ainoa paikka maailmassa, missä kaksi perintökohdetta kohtaavat ihan fyysisesti.

Sen verta myöhään olemme taas liikenteessä, että suurin osa vaihtoehdoista autojen suhteen on loppunut. Meille jää valittavaksi megaluokan asuntoauto, joka ylittää budjetin mennen tullen, sekä pieni Peugeot 206 (tai muu vastaava), jonka katolle on asennettu avattava teltta. Takapaksissa löytyy retkikeittiö kaasukeittimellä. Päädymme ottamaan sen. Ja kun saavumme paikalle, vaikuttaa Wickedcampersin teltta-auto varsin pätevältä vehkeeltä.

Sitten vaan matkaan, vamos!



Freecampingia tienposkessa


Ensimmäisenä yönä päädymme Port Douglasin lähettyville. Australiassa ei saa ihan mihin tahansa pistää leiriä pystyyn, kiitos jossain vaiheessa reppureissaajien sikailun ja sen myötä tiukentuneiden säännösten.


Sakkoja saattaa rapsahtaa siitä reippaasti, ja rapsahtaakin, sillä lakia syynätään kohtuullisen tiukasti.


Bongaamme lataamastamme appista freecampingpaikan, minne on jo useampi tyyppi autoineen eksynyt. Ei vessoja, vesipistettä tai muutakaan, vain pimeä parkkis. Yöllä ei tule nukuttua erityisen hyvin. Tällainen travellaaminen ei kyllä ole mitenkään meidän mieleen enää.

Päivä kuluu Port Douglasin ihanalla rannalla, jossa pystytämme teltan myös päiväunia varten kun rantaelolta jaksamme. Onhan se vähän kätevää, että nukkumispaikka kulkee mukana.







Yöksi suuntamme kohti sademetsää ja pohjoista. Emme ehdi enää Daintreen alueelle yöksi, vaan joudumme taas viettämään yön tien poskessa parkkiksella muiden reppureissaajien kanssa. Campingpaikkaakaan emme ole tälle yölle varanneet.

Vaatteet joutuu vaihtamaan siinä jossain puskan siimeksessä, samassa, jonka taakse joutuu menemään pissalle. Aamulla kurvaamme lähistöllä olevalle grillipaikalle, mistä löytyy myös (kylmä) suihku. Teemme herkkuaamiaisen, sillä matkan varrella tien poskessa myydään tuoreita hedelmiä. Ne jätetään pöydälle ja ottaja maksaa purkkiin omantunnon mukaan. Tämä on Australiassa aika ihana tapa. 


Kattoteltan patja on osoittautunut hieman ohuenlaiseksi ja yölliset äänet haitanneet aikuisten unta. 

Aamiaisen jälkeen elämä alkaa hymyilemään.







Vihdoin Daintree!


Ajamme lautalle, jolla ylitetään pieni joki, ja niin olemme Daintreen alueella. Pysähdymme syömään kotitekoista jäätelöä ennen päivän ensimmäistä pientä patikointia.

Patikoinnit on tehty helpoksi ja kaikille mahdolliseksi päällystämällä polut "pitkospuilla", niin leveillä ja tasaisilla että siellä menee niin pyörätuolilla kuin lastenvaunuillakin. Ei siis suuria seikkailuja, mutta pääsy luontoon on mahdollistettu kaikille.







Käymme uimassa ja ihailemassa luontoa. Yöksi hakeudumme Noah Beach Campgroundille, joka käytännössä on vain maapaikka, johon parkkeerata tai pystyttää teltta ja huussityyppiset vessat. Tämä on Queenslandin valtiollinen leirintäpaikka, ja menemme sinne erityisesti koska se on halpa. Daintreen alueella pelkkä yöpyminen voi maksaa satoja dollareita, ja siihen ei maailmanympärimatkan budjetti harmillisesti veny. Joten maapaikka, huussi ja teltta auton katolla it is.

Ja merikrokotiilejä pitää varoa. Paikan vakioasukkaisiin lukeutuva Keith kertoo meille mielenkiintoisia käänteitä värikkäästä elämästään.

Paikka pitää varata etukäteen, meillä on kohtuulllisen pieni paikka pienelle autolle.


Sademetsän siimeksessä kuuluu erilaisten lintujen ääniä, kurnutusta, viserrystä ja ties mitä. 






Siellä on viileää ja varjoisaa, aurinko ei pääse paistamaan puiden läpi. Kalkkunannäköiset linnut juoksentelevat pitkin maata teltan ja auton ympärillä, mutta katoavat kun melskaava tytär saapuu paikalle.

Käymme Noah Beachilla iltakävelyllä, mutta pysyttelemme kaukana vesirajasta. Taivas alkaa näyttämään merkkejä sateesta. Lähdemme valmistamaan iltapalaa ja laitamme teltan pystyyn. Sen vesitiiviydestä ei olekaan tietoa.






Ihan emme onnistu laittamaan sadesuojaa peittävästi teltan päälle sillä teltan sisälle kulmiin valuu vettä. Pimeä yllättää nopeasti ja olemme otsa- ja taskulampun varassa, joista toisen keksimme laittaa tyhjään tönikkään valaisimeksi. Minä jaksan kirjoittaa samalla tämän postauksen. Ulkona sataa yhä vaan.

Siellä me kolme köllöttelemme keskellä sademetsää rankkasateessa pienessä teltassa. Bellalle tulee uni melkein heti. Meitä aikuisia valvottaa hiukan ennen kuin saamme unen päästä kiinni.

Aamu tuoksuu märälle kun heräämme uuteen päivään ja uusiin seikkailuihin.





Ehdimme käydä viidakon keskellä uimassa niin kutsutuissa swimming holeissa, 'uimarei'issä', patikoida toiselle rannalle metsän läpi ja syödä hieman lisää jäätelöä, ennen kuin toinen yö sademetsässä kutsuu meidät unille.


Lähtisinkö uudestaan teltta-autoilemaan?

Teltta auton katolla on erittäin kätevä, ja se on edullinen vaihtoehto pysyä näkemään monta paikkaa, minne ei välttämättä isolla asuntoautolla tai asuntovaunulla pääse. Daintreen tiet eivät ole Suomen veroiset monessakaan kohdassa.

Lisäksi kattoteltta on nopea ja kätevä pystytettävä, eikä tarvitse miettiä esimerkiksi maalla liikkuvia krokotiileja, eikä ehkä ihan kaikki hyönteisiäkään.





Edestakaisin kiipeäminen alkaa kuitenkin jossain vaiheessa ottamaan vähän päähän. Patja ei ollut mukavimmasta päästä, ja selkää kuntoutettiinkin sademetsäseikkailun jälkeen erinäisillä venytys- ja joogatunneilla..

Teltta-auton varusteluihin kuului teltta, kaasukeitin ja astiasto kolmelle sekä kylmäboksi. Lisäksi otimme lisämaksusta tuolit ja pöydän. Vuokrakodistamme otimme peitot, tyynyt ja lakanat mukaan.

Vähän paksummalla patjalla voisin harkita tällaista hyvin kotiinkin. Säästäisi aina telttapaikan etsimisen ja teltan pystyttämisen vaivan. Kanootit taitaisivat kuitenkin jäädä silloin pois kyydistä - koska niitä tuskin saisi katolle nostettua teltan kanssa samaan aikaan.

Auto oli Mini Camper 3 -hengelle ja se vuokrattiin Wickedcampersilta.

Elämys? Seikkailu? Todellakin. 


Siinä taas muutama muisto kerättynä niitä päiviä varten kun matkustaminen ei enää onnistu, ainakaan tällaisissa puitteissa.


16 kommenttia:

  1. Tuollaista teltta-autoa en ole montaa kertaa nähnytkään, vaikka Jucylta vuokratussa, vähän samantyylisessä menopelissä ollaan matkaa joskus taitettukin. Noah Campground on tuolla ihan meidän vakkariyöpymispaikka! Tuo on kyllä yksi omia suosikkipaikkoja Australiassa. Kolme kertaa ollaan käyty yhdessä, ja kahdella kerralla kolmesta törmättiin kasuaareihin, joista tuo kyltti varoittaa. Kieltämättä tuolla leirintäalueella ei ehkä teltassa maassa olisi kiva bunkata, sen verran keskellä sademetsää se on. Krokotiilit ei kaiketi maalle niin kauas tule :)

    Nuo uimareiät (mikä sana :D) täytyy tsekata seuraavalla kerralla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsit, me ei törmätty kasuaareihin! Joka ehkä tavallaan on hyvä, varsinkin siis se ettei _törmätty_. :D Ja jotenkin hauskaa että toi Noah on teidän vakkaripaikka. :) Eihän se sillä tavalla hassumpi ole, mutta aika karu tietysti, kun ei ole paljoa mitään palveluita siinä.

      Teltta-auto oli kolmelle aika kätevä, kahdelle olis normi camper van riittänyt, mutta nukuttiin sellaisessa kaksi viikkoa Sunshine Coastilla, ja se ei ollut ihan herkkua, jos ei tämäkään nyt ihan tilavimmasta päästä ollut. Niin kauan kun kelit pysyvät hyvinä ei ongelmia ole, mutta sade tuppaa vähän häiritsemään vaatteiden vaihtoa, kokkailuja ja nukkumistakin.

      Ajattelin vielä pistää pihalle postauksen spesifisesti noista uimarei'istä. Ne oli hauskoja!

      Poista
  2. Jestas noita kasuaareja. Piti käydä vähän wikipediasta vakoilemassa ja itse en varmaan olisi suostunut tulemaan alas tuolta teltasta :D (Mitä tuo liikennemerkki tahtoo muuten sanoa? Varo maassa makaavaa kasuaaria?) -Mira

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D

      Ei se nyt niin paha ollut, kyllähän ne kasuaarit antavat itsestään kuulua jos siellä ovat. :) Mutta onhan niitä syytä väistää jos eteen sattuu.

      Tuossa liikennemerkissä taisi olla jonkun taiteilijan näkemys töyssystä, joka oltiin piirretty kasuaariksi. :)

      Poista
  3. Ihana blogi ja aivan mahtavia kuvia <3

    Onko muuten http://matkakuumetta.net -lentotarjoussivusto myös teidän ylläpitämä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiitos vaan. :)

      Eipä ole tuo saitti lainkaan tuttu entuudesta.

      Poista
  4. Huikea seikkailu näyttää teillä olleen! Tästä teidän blogista saa aina hurjasti inspiraatiota, tuntuu että olette käyneet kaikkialla :D Sitten, kun joskus pääsen tuotakin pallonpuoliskoa kiertelemään, tulee tällainen reissu ehdottomasti mahduttaa matkasuunnitelmaan!
    Kauanko teillä meni tuohon reissuun? Olisitteko jälkikäteen ajatellen lisänneet tai vähentäneet aikaa? ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltaispa käyty kaikkialla! :D Mutta ei, ei riittänyt vuosi siihen vaikka niin kuviteltiinkin. :)

      Oltiin 342 päivää kokonaisuudessaan reissussa. Se oli aika pitkä aika. 6-7 kuukautta olisi passelimpi aika jos nyt lähtisi uudestaan toteuttamaan vastaavaa. Alkoi vähän olemaan mehut lopussa uuden kokemiselle loppureissusta.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Onpa ollut upea seikkailu teillä! Kattotelttailu vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta kokemukselta, että täytyy kyllä itsekin päästä joskus jossain tuota puuhaa kokeilemaan. Etelä-Afrikassakin näytti olevan tuollaisia tarjolla, mutta päädyimme silti jostain syystä muunlaiseen majoitus- ja matkustusratkaisuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ehkä se on ihan fiksua joskus päätyäkin muunlaiseen ratkaisuun. :) Tämä lie hyvä vaihtoehto silloin kun joutuu repeämään budjetin takia, tai vastaavasti kun menee paikkoihin, jossa muunlaista yöpymistä ei ole. Etelä-Afrikka kyllä kiinnostelee monestakin syystä, mutta ehkä autotelttailu saisi jäädä välistä. :)

      Poista
  7. Oih, tuo on yksi niistä Australian osista, jossa en ole vielä käynytkään! Upealta näyttää ja varmasti mielenkiintoinen kokemus. Tulee mieleen Mission Beachin alue ja samat kalkkunavaroitukset sielläkin.

    Tuo teltta näytti kyllä todella pieneltä kolmelle ihmiselle, mutta varmaan todellakin muistelun arvoinen kokemus. Voisin itse yöpyä tuollaisessa kyllä, varsinkin jos lähistöllä liikkuu krokotiilejä. Tää on niin inspiroiva blogi kyllä, ja mukavasti kirjoitatte :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daintree ja Cape Tribulation on kyllä varsin hienoja paikkoja.

      Ja teltta, no olihan se tavallaan vähän pieni, ja se ehkä vähän ihmetyttääkin että sitä mainostetaan oikeastaan kolmelle aikuiselle. Meitä kun oli kaksi aikuista ja yksi lapsi niin sekin teki jo vähän tiukkaa. Ehkä pitää olla tosi pieniä aikuisiakin. :)

      Mukavaa kun viihdyt kanssamme!

      Poista
  8. Onpa kyllä erikoinen :D testaisin ehdottomasti itsekin, mutta siitä en oo varma pystyisinkö miten pitkään tuollaisesta nauttimaan :) inhottavaa jos ei löydy camping alueilta löydy vessoja tai suihkuja :o Varmasti kuitenkin ikimuistoinen kokemus :)

    VastaaPoista
  9. Onpa sympaattinen, vähän huvittavakin ilmestys tuo pikkuauto valtavan teltan kanssa! :D Mutta hyvä, että toimi ja ainakin teltta näyttää tilavalta. Kyllä noihin maisemiin päästäkseen varmasti mielellään hieman kärsiikin, sen verran upealta alueelta näyttää! Freecamping-paikoilta tosin toivoisi löytyvän edes sen huussin, ei nimittäin ole kivaa hyppiä pusikossa varoen muiden jätöksiä... Tämä tuli todettua viimeksi Lapissa jossain tienvarren P-paikalla nukkuessa, jota olivat reissaajien sijaan tainneet kuitenkin liata metsästäjät.

    VastaaPoista
  10. Olen kyllä monenlaisia matkailuautoja ja -majoitusvaihtoehtoja nähnyt, mutta tämä oli kyllä mulle aivan uusi juttu! Todella hauska idea ja ilmeisesti ihan toimivakin. Olisi kyllä ylipäätään upea mennä Australiaan, se on vielä itsellä käymättä - tuollainen menopelikin kelpaisi mainiosti!

    VastaaPoista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!