22 h miniristeily - mitä jäi käteen ja kannattiko?

Meillä on ihan, ihan kohta lähtö Kroatiaan, joten pääsiäiselle emme tänä vuonna varanneet mitään isoa. Mieli teki kuitenkin jotain edes vähän piristystä arkeen, koska näihin Suomen keleihin ei ole luottaminen. Päätimmekin varata yhdessä esikoisen ystävän ja hänen vanhempiensa kanssa pienen miniristeilyn Tallinnaan. 22 h Silja Europalla tuntui sopivalta.

...ja onneksi otettiinkin niin lyhyt setti, koska kävi tuo 'pieni tapaturma', jonka johdosta esikon käsi on kipsissä.

Lähestulkoon ainoat vapaat hytit mitä löytyi, oli A-hytit, joten varasimme iloisin mielin moiset molemmille. Isompaa hyttiä ei vapaana ollut, edes Commodore -luokassa, josta Passionate Traveller juuri kirjoitti enemmän kuin houkuttelevan postauksen.

Silja Euroopan A-hytit ovat yllättävän ahtaat. Saimme hätäisesti mahdutettua kaksi aikuista, yhden seitsemänvuotiaan ja vauvan vaunuineen hyttiin.

Vaunut otimme hyttiin sisälle jotta saisimme vauvan yöksi nukkumaan sinne. Muistan varmaankin väärin aiemmilta risteilyiltä, mutta yllätyin myös ettei kylpyhuoneesta löytynyt kuin käsisaippua. Eikös yleensä ainakin paremmissa hyteissä ole puteleita pesuhommiin? No, samapa tuo kun mukana on aina omatkin pesuvehkeet. Hiustenkuivaajan sain 20 euron panttia vastaan infosta suihkun jälkeen.

Yö nukutti kuitenkin vallan hyvin, ja ikkunasta oli isojen ja pienten mukava ihailla merimaisemia.

Ruoka

Viime syksynä kävimme Ruotsissa risteilyllä, ja tuolloin ihastuin vallan Tavolatan á la carten tarjontaan. Sieltä saa nimittäin suurin piirtein kaikkea gluteenittomana. Viimeeksi söin hurmioituneena kampasimpukkarisottoa, joka harmillisesti oli seuraavana päivänä poistunut uudelta listalta.

Alkupalaksi kampasimpukoita sen sijan löytyi. Kyllä maistui kevyen valkoisen kera hyvälle! Vauvalle maistui hyvin sormi siinä samalla.

Leipää tarjoiltiin öljyn ja balsamicon kera, ja gluteenitonkin versio löysi itsensä pöytää kahden pyynnön ja pienen odottelun jälkeen.

Tällä kertaa tilasimme pääruoaksi murealla naudankyljellä höystettyä pastaa sekä pasta carbonaran, gluteenittomana molemmat. Kahdenkympin annos oli riittoisa, mutta mössömäinen. Hinta antoi olettaa muuta molemmista - sekä esillepanosta, että mausta. Carbonaraa on syöty parempaakin, naudankylki sentään oli oikein makoisaa.

Sen sijan ystäväperheen nauta ja kala saivat molemmat kehuja. Nämä olivat vain 4 euroa kalliimmat per annos. Huomattavasti parempi value for money.

Lasten kala-annokset näyttivät myös enemmän kuin herkullisilta ja hupenivat hyvin nälkäisiin suihin.

Tukholmanristeilyillä lapsille on tarjolla erittäin kivasti konseptoitu seisova pöytä täynnä lapsille maistuvia ruokia. Sitä vaihtoehtoa ei tässä Tavolatassa ollut.

Seuraavana päivänä testasimme grilliravintolan, jonka burgerit ja caesarisalaatti toimivat loistavasti, vaikka palvelu tuntui hieman jäyheältä. Pisteet gluteenittoman caesarsalaatin krutongeista!

Aamiaisen olimme ajatelleet syödä Tallinnassa F-Hooneella koska laivan aamiainen tarjoiltiin 07-08 (ei saumaa että oltaisiin vielä silloin hereillä!), mutta heti aamusta jyllänneen lumimyrskyn takia porukka söi aamiaista Rotermannin lähikahvilassa Carmen Cafe Tallinnassa, joka oli sekin oikein onnistunut valinta. Annoksia sai tilata oman maun mukaan, eikä niiden hinta päätä huimannut. Esimerkiksi Eggs Benedict kustansi 4 euroa.

Viihdevaihde ja lapset

Koska ajankohta osui pääsiäiseen, oli laiva todellakin lastattu lapsilla. Lasten Siljaland oli niin täynnä, ettei kipsikäsi ystävineen viihtynyt siellä juurikaan. Onneksi seitsemänvuotiaat keksivät viihdykettä keskenään muutenkin, ja juoksentelivat minkä jaloistaan pääsivät pitkin käytäviä ja yökerhoa. Välillä piti tietysti siemailla neonvalohärpäkkeillä koristeltuja drinkkejä.

Me vanhemmat viihdyimme keskenään aperolspritzien kera mainiosti sillä välin.

Muuten viihdetarjonnan show't ja esiintyjät jäivät katsastamatta. Tiedätte varmaan sanonnan ettei vanhuus tule yksin? Ei todellakaan - se saattaa myös tulla vauvan kanssa, joka vaatii yöllä omansa. Olimmekin siis hytissä jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Siihen mennessä oli naapurien hyttibileetkin hiljentyneet ja saimme kohtuullisen hiljaisessa ympäristössä hakea unet.

Liekö moukan tuuria ettei pilkun jälkeenkään naapurihyttiläiset juurikaan herätelleet.

22 h miniristielyllä Tallinnassa on aikaa vain 4 tuntia, ja sekin 08 ja 12 välillä. Paljoa ei siinä ajassa ehdi. Paluumatka meneekin helposti pelkästään ostosten tekemiseen ja ajan kuluttamiseen, ehkäpä kepeän pienen valkoviinilasin äärellä. Tax-freehen vinkkinä kannattaa katsoa aina Ships Winet, sillä ne ovat usein yllättävän hyvälaatuista peruskamaa. Lisäksi monasti sieltä löytyy shamppanjatarjouksia.

Käytävillä lojuu kohtuullisen paljon paluumatkalaisia, joiden jalkojen yli saa hyppiä. Vaikuttivat varsin väsyneiltä. Onni on oma hytti, jossa ottaa vaikka pienet päiväunet.

Kannattiko?

Miniristeily tuntuu jäävän hieman nysäksi. Paatti lähtee vasta 18.30 illasta, jolloin esimerkiksi lasten kanssa hirveän montaa tuntia ei aikaa jää hengailuun ja leikkiin, ottaen huomioon että jotain pitää yleensä illasta syödäkin. Seuraava päiväkin humpsahtaa nopeasti ohi, eikä aikaa Tallinnassa paljoakaan ole.

Lisäksi lastenvaunujen kanssa harmittaa jatkuva hissien odottelu, kun ihan hyväkuntoisen näköiset ihmiset kansoittavat hissit, tai vähemmän hyväkuntoiset jumittavat ne täyteen kaljakeissiensä kanssa. Päädyimme useampaan otteeseen sitten kantamaan lastenvaunuja pitkin portaita. Jos satut lukemaan tämän, anna ensi kerralla mieluusti tilaa vaunuille jos itse olet kykeneväinen kävelemään portaat.

Mukavaa oli kuitenkin viettää aikaa ystävien kera, vaikkei ilta pitkäksi venynytkään. Onhan se aina pieni breikki arkeen käydä edes 22 h poissa kotoa. 

Ja kuten kuvista näkee, hulvattomaan hauskaahan meillä kyllä oli. Aina kannattaa lähteä!