keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Millaista on matkata paatilla Helsingistä Travemündeen? Onko siellä tekemistä? Entä millaista ruokaa? Mahtuuko hytteihin?


Aika moni pelotteli meitä muistoina jostain kultaiselta 90-luvulta, että matka Finnlinesilla Helsingistä Travemündeen on ihan kamalaa ja tylsää. Rahtilaivalla Itämeren ylittäminen ei kieltämättä heti kuulosta erityisen houkuttelevalta, mutta täytyy sanoa, että lentopelkoinen minä kiitteli hiljaa mielessä, ettei tällä kertaa tarvitse lentää.

Lisäksi pieni ilmastoihminen sisälläni kiitteli, ettei neljän henkilön lentopäästöjä tupruttelisi taivaalle (mutta otetaan tämä keskustelu toisessa postauksessa).


*postaus on tehty yhteistyössä Finnlinesin kanssa*






Finnlines rahtaa siis pääasiassa kaikenlaista tavaraa laivoillaan, mutta myös matkustajaliikenne on ollut viime vuosina kovassa kasvussa. Senpä takia laivoja on uudistettu ja konseptia parannettu viihtyvämmäksi myös meille tavismatkustajille, joita paattiin kerralla mahtuu enintään noin 550. Täällä on melkein joka tapauksessa eksklusiivinen asiakas.

Kaverit kertoivat, että männävuosina ainoa viihde laivalla on ollut rekkakuskien kanssa telkkarinkatselu. Siitä on tultu pitkälle.







Lokakuun 22. on kaunis ja kuulas, aurinkoinen maanantai. Olemme odottaneet tätä kuin kuuta nousevaa. Syksy on ollut enemmän kuin kamala - lapsi kaksi kertaa sairaalassa, asunnon tyhjennys, muutto, kaikkien asioiden järjestely. Oikeasti, kaikkien hankaluuksien jälkeen näkyy valoa tunnelin päässä - pääsemme sittenkin lähtemään!

Olemme ajaneet Mustan Pantterin Vuosaaren satamaan, josta Finnlinesin sininen rahtilaiva lähtee kohti Saksan Travemündeä. Perillä olisimme puolentoista vuorokauden kuluttua, n. klo 23.00 yöllä. En yhtään tiedä mitä odottaa, mutta otan sen seikkailuna. Ei se ainakaan voi olla huonompi kuin kova patja lastensairaalaan lattialla.











Ajamme teollisuusalueen läpi letkassa ja nousemme laivaan, joka ei anna odottaa suuria. Auto jää parkkiin ja raijaamme tarpeelliset tavarat hyttiin. Koko ylitäyttä autoa ei ole järkeä purkaa kokonaan. Tarvitsemme vaatteet, vauvan vaipat, ruoat ja maidon, vaihtovaatteet ja kosmetiikat.


Olin kuvitellut hytit jotenkin aika ankeiksi ja synkiksi. LUX-luokan hyttimme on kuitenkin tilava ja mukavasti sisustettukin. Lattialla on tilaa perheen pienimmälläkin ryömiä ja nuolla kaikkea vastaantulevaa. Esikoinen valtaa yläpunkan. Meille vanhemmille on parisänky ja vauvalle on tuotu vauvasänkykin hyttiin.

Sisustus on ihan yllättävän moderni.











Hyttiluokkia on aina lepotuolista vuodepaikkaan, ikkunattomaan, esteettömään ja lemmikkihyttiin, sekä erilaisiin sviitteihin. Yllättävää, että skaalaa on niinkin laajasti tarjolla. Istumme lasten kanssa ikkunalaudalle katsomaan ulos keulasta. Suomi heittää meille kauniita hyvästejä.

Erityisesti esikoinen on intopiukkana laivailusta, joten lähdemme tutustumaan viihdepuoleen.


Lasten leikkihuoneessa on (ihanan) tyhjää lokakuussa. Saamme huoletta molemmat lapset samaan aikaan yhdessä pallomereen, sillä siellä ei ole ketään muuta. Siskokset keksivät kyllä leikkejä keskenään. Pienempi on ihan ihmeissään - mitä ovatkaan nämä värikkäät pallot, joita on niin paljon? Seuraavana päivänä pelaamme muun muassa pienen perheturnauksen fussballia, eli pöytäfutista.

Ei niin, että voitto olisi aina tärkeintä... *kröhöm*












Ruokailuajat laivan ravintolassa on määritelty ennalta.

Illallinen, ja brunssi tarjoillaan samassa ja ainoassa varsinaisessa ravintolassa buffet'n muodossa. Lisäksi laivalta löytyy pieni kahvio-baari, mistä saa juomaa ja pikkupurtavaa. Olen todella yllättynyt buffan tarjonnasta - se on nimittäin oikeasti erittäin laaja ja hyvä. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja on tarjolla paljon, ja leivät ja jälkkärit tuodaan vielä erikseen pyydettäessä. Merkinnät on erittäin hyvin paikalla ruoissa, joten tiedän tasan mitä voin lautaselleni lapata.

Lapsille on omat ruoat, mutta harmillisesti useampi aikuinen eksyy myös sinne santsaamaan, ja jossain vaiheessa lastenruoka loppuu. Grrr!, sanon minä siitä käytöksestä, vaikka esikoinen olikin omansa ehtinyt saada.

Juomat kuuluvat ateriapaketin hintaan. Siis myös viinit ja oluet hanasta. Juomme samalla laivalla Itämerta ylittävän Sarikoon ja Tomin kanssa muutamat lasit ennen kuin vetäydymme hytteihimme. Laiva ei lokakuussakaan paljoa heilu, ja jopa minä saan nukuttua mukavasti, vaikka laivalla unet saattavat joskus olla heikot.

Tomin kanssa ehdimme kiitellä erityisesti alkupaloja ja kylmää puolta.









Aamulla heräämme hyvin levänneinä. Keli on muuttunut harmaaksi ja sateiseksi. Lapset sylissä, istun taas hyvän tovin katselemassa merta ja mietin, että onhan tämä nyt ihan mieletöntä tehdä tällainen elämänmuutos.


Toisen meripäivän aikana ei tarjoilla aamiaista ja lounasta, vaan ruokapakettiin kuuluu kaksi käyntiä brunssilla välillä 9-14. Täydellistä tällaiselle brunssien ystävälle! Eipä tosin pelkoa että olisin jaksanut käyttää molemmat kerrat, sen verta täyttävästi vedimme itsemme täyteen jo ensimmäisellä kierroksella.

Ruoasta täytyy antaa ihan erityispisteet, sillä tarjonta on todella laaja paitsi ruokarajotteisille, myös ihan vaan hyvästä ruoasta pitävälle. Ei tämä nyt ihan Michelintähditettyä ole, mutta erittäin hyvää kuitenkin.











Kaikki aktiviteetit ja viihdykkeet on keskitetty yhdelle kannelle.

Ensimmäinen ilta loppuu nopeasti kesken leikkihuoneen ja illallisen jälkeen. Toisena meripäivänä suuntaan brunssin jälkeen treenaamaan laivan punttikselle, ja sillä välin kun teen ohjelman crosstrainerilla ja kehonpainolla merimaisemissa, Miika viihtyy lasten kanssa leikkihuoneessa reilun tunnin.

Suuntaamme samaan aikaan kaikki yhdessä tämän jälkeen kaikille laivan matkustajille maksutta käytössä olevaan saunaan ja porealtaaseen. Lapset ovat aivan innoissaan. Saamme jälleen viettää aikaa täysin rauhassa ilman muita matkustajia.












Puhtaina ja levänneinä talsimme hyttiin. Kaikki muut perheestä ottavat nokoset, minä katselen hetken merimaisemia, ennen kuin suuntaan varaamaani hierontaan, sillä sain onnekkaasti ajan, vaikka lista täyttyi vauhdilla heti Vuosaaresta lähtiessä. Tässä pelissä nopeat syövät hitaat.


Päiväunien ja hieronnan jälkeen leikimme peiliä kannella, kunnes Bella löytää ikäisensä leikkikaverin saksalaisen kiertävän sirkusperheen tyttärestä. Se on muuten yllättävää, kuinka nopeasti lapsi kykenee halutessaan syömään jos motivaatttorit, kuten leikkihuone ja odottava kaveri, ovat kohdillaan. Me jäämme nauttimaan rauhallisesta illalllisesta.


Käymme vielä laivan pienessä puodissa hakemassa salmiakkia ja Fazerin suklaata, joiden saannin epäilemme olevan ainakin road tripillä halki Euroopan vähän heikkoa.







Lapset nukahtavat hyttiin useammaksi tunniksi illlallisen jälkeen, ennen kuin joudumme herättämään heidät satamaan saavuttua suunnataksemme hotelliin yhdeltätoista yöllä. Vain tietyillä lähdöillä laivassa voi yöpyä seuraavaan aamuun - muuten se lähtee takaisin kohti Helsinkiä kolmelta yöllä.



Tuliko tylsä? Oliko tekemistä? Kannattaako?



Tämä Itämeren ylitys Finnlinesin laivalla Helsingistä Travemündeen oli hyvinkin positiivinen kokemus. Aika ei loppujen lopuksi ole mitenkään erityisen pitkä ja olisimme itseasiassa viihtyneet jopa pidempäänkin laineilla vain keikkuen, pallomeressä peuhaten, brunsseillen, poreaaltaassa, crosstrainerissa meren laineita samalla katsoen tai ihan vaikka vaan nukkumassa päiväunia paremman tekemisen puutteessa.







Lasten kanssa tämä matka toimi ihan erinomaisesti. Erityisesti kun asiakastilat sijoittuvat yhdelle kannelle, vähän vanhemman lapsen saatoimme antaa kulkea yksin leikkihuoneeseen purkamaan energiaa itse vielä nauttien mainiosta illallisesta tai brunssissta.

Gluteeniton ruoka, ja kuulemani mukaan myös kasvis- ja vegaaninenkin ruokavalio, luonnistuvat laivalla hyvin, eikä mauista ole tingitty. Jos odotinkin rekkamiehen raskasta muonaa, se ei ollut sitä ollenkaan.

Kuulemma joskus sesonkiaikaan laivalla saattaa olla trubaduurikin esiintymässä, mutta täältä ei haeta biletystä tai karaokea. Ehei, tämä on päinvastoin mukavan seesteinen tapa matkustaa ja samalla rauhoittua, mutta pitää itsensä ja lapsetkin sopivasti tekemisissä kiinni, samalla kun suuntaa kohti päämääräänsä.

Ei se varsinaisesti haittaa, ettei matkanteko ole yhtä kärsimystä, sillä eikös sanontakin kuulu, että matka on määränpäätä tärkeämpi. =)


Finnlinesin hinnat:

Halvimmillaan yhden hengen nais- tai miespaikan reitille saa muutamalla kympillä. Ikkunaton hytti on alkaen n. 200€. Isommat hytit kustantaa noin 500 € ja ylöspäin. Tiettyihin hyttiluokkiin kuuluu myös ateriapaketti hintaan, se kannattaa huomioida vertailussa. Tarkista hinnat ja saatavuus lähdöille Finnlinesin omilta sivuilta.






Mitä siellä Saksassa sitten voi ja kannattaa tehdä, ellei suunta ole jopa pidemmälle? Lue esimerkiksi nämä matkabloggaajakollegoiltamme:

Pohjois-Saksan iloisimmat yllättäjät: 5 vinkkiä luonnonläheiseen kaupunkilomaan - Live now, dream later

10 syytä matkustaa Saksaan - Tasty Travelissimo

Lyypekki- Hansakaupunkien kurvikas kuningatar - Kaukokaipuu

Fragrances Berliinissä on maailman paras drinkkibaari - Matkakuume.net

Helsinki- Travemünde - Lyypekki - Milja Köpsi




Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän facebooksivuilta ja instagramista- olethan jo seurannut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!