Päivä matkabloggaajan kanssa: karaokea ja kaurapuuroa - arkea Fuengirolassa

Kun vietimme vuoden maailmanympärimatkaa, blogeissa kiersi hauska haaste kertoa omasta päivästä sellaisena kuin se on. Vähän ikäänkuin saisi kurkata blogin kulisseihin. Kirjoitin inhorealistisen jutun siitä, millaista on matkata maailman ympäri, elää ihania hetkiä, mutta samalla sitä rasittavaa matkantekoelämää lentokentillä ja alumiinituubeissa, pahimmillaan hieman dagen efter. Koska matkailussa ei kahta samanlaista päivää yleensä ole, kuvailin samaan syssyyn kaksi päivää.

Ja niin ajattelin tehdä nytkin.

Fugelaiffi on osoittanut, että nämä päivät ovat harvoin ihan samanlaisia. Sitten on enemmän samanlaisia ja vähän vähemmän samanlaisia päiviä.

Mutta tässäpä teille kaksi päivää meidän arkea - joskin enemmän tapahtumarikasta sellaista - täällä Fuengirolassa.

Päivä 1, torstai: Kaurapuuroa

07:42

Bella on herännyt omassa huoneessaan, ja pitää sen verran ääntä että minäkin herään. Toisaalta, en yleensä herää aamulla ääniin jos väsyttää, joten olen ilmeisesti nukkunut tarpeeksi, sillä olo on ihan virkeä. Nousen, ja vedän juoksutrikoot päälle, syön banaanin ja juon vähän vettä, ja katoan ovesta ulos.

08:04

Fuengirolan rantabulevardi on aamuisin kovin tyhjä näin talviaikaan. Rakastan juosta siellä aamulla samaan aikaan kun aurinko nousee hiljalleen ja värjää taivaanrantaa mielettömän hienoilla väreillä. Pysähdyn ottamaan kuvia 'sormipatsaan' luona, missä joku pt treenaa asiakkaansa kanssa rannalla kahvakuulilla. Minä jatkan treenipaikkalleni tekemään lihaskunto-osuuden, kunnes juoksen takaisin kotiin.

Tuntuu ihanalta paitsi jaksaa pari kertaa viikossa nousta treenaamaan heti aamusta, myös saada samalla nauttia näistä maisemista ja fiiliksestä. Välillä jään vielä hetkeksi venyttelemään paljain jaloin hiekalle. On kovin rentouttavaa ja rauhoittavaa tuntea silkkinen hiekka varpaiden välissä.


08:40

Bianca herää omasta huoneestaan samalla sekunnilla kun avaan oven lenkin jälkeen, joten pääsen heti halaamaan perheen pienimmälle hyvät huomenet. Vaihdan vaipan, ja huudan Bellan vahtimaan siksi aikaa siskoaan kun minä teen aamiaisen. Miika on jo hetken aikaa ollut puhelinpalaverissa Suomeen.

Eloveena maistuu täälläkin kaikille (olen oikeasti TOSI hyvä keittämään puuroa), ja aamiaisen jälkeen Miika lähtee viemään Bellaa kouluun pikaisesti. Minä menen ottamaaan suihkun Biancan kanssa, jotta saadaan päivä käyntiin.

10:00

Kerran viikossa kotona käyvä siivoojamme saapuu, ja aloittaa hommat. Se on muuten ihana helpotus arkeen! Minä olen vielä pyyhkeen kanssa "vähän vaiheessa", mutta hän aloittaa muualta. Laitan itseäni vauhdilla valmiiksi, niin päästään Biancan kanssa pois jaloista pyörimästä.

11:15

Lähden vihdoin vauvan kanssa selviytymään autotalliin. Paikasta tulee mieleen lähinnä kauhuelokuva, ja päässä soi aina joku kamala musa kun menen sinne. Lisäksi lastenvaunut on kohtuullisen vaikea saada alas - näissä jutuissa esteettömyyttä ei todellakaan ole ajateltu, vaikka kaupungissa muuten erinomaisesti.

Huomaan hetkeä ennen lähtöä, että ajokortti puuttuu puhelimen korttitaskusta.

Lähdemme Biancan kanssa kaksin kohti Mijas Costan El Corte Ingles -tavarataloa katsomaan löytyisikö alennusmyynneistä, eli rebajasista, minulle joku siistimpi paita sekä kengät rikkimenneiden tilalle.


12:20

Vauva on nukahtanut vaunuihinsa, minä olen vaatekasan kanssa sovituskopissa. Valikoima ei puhuttele täällä erityisesti. Löydän kuin löydänkin keltaisen cashmerevillapaidan, sekä tennarit. Kiertelyn ja ostosten jälkeen käyn Lorena Caféssa lounaalla. Kananmunasta, lohesta ja perunasta koottu Nordic Salad ja Detox Mediterrano -mehu tekevät terää.

Olimme sopineet Sarikoon Sarin kanssa lounastreffit, mutta Whatsapp -viestittelyjen jälkeen käy ilmi, että Sari on noin 2,5 km päässä olevassa toisessa Lorena Caféssa. Treffit jää tekemättä.

Sen sijan olen saanut viestin suomalaiselta, ihanalta pelastavalta enkeliltä, että hän on löytänyt ajokorttini aamulenkkireitin varrelta.

14:30

Ajan noutamaan ajokortin, ja kiittelen vuolaasti. Harmittelen itsekseni, etten ole ehtinyt hankkia kiitokseksi viinipulloa. Vaihdamme pari sanaa viihtymisestä täällä Fugessa.

14:45

Auto jää asuintalomme eteen hätävilkut päällä ja juoksen sisään vauvan kanssa. Miika lähtee melkein samalta istumalta alas autolle ja hakemaan Bellaa koulusta. Otan pientä hiukopalaa, laitan Biancan vaunuihin, ja lähdemme aika vauhdilla kivenheiton päähän padel-kentälle testaamaan ensimmäistä kertaa padelia, johon olemme edellispäivänä käyneet varaamassa vuoron. Miika saapuu Bellan kera paikalle vain muutaman minuutin myöhässä.


16:30

Hauskaa! Padel on vähän kuin tennis, mutta ehkä aavistuksen helpompaa. Säännöistä meillä ei kamalasti ole hajua, mutta kohta huomaamme, että olemme Miikan kanssa pelanneet vastakkain hyvin joustavilla säännöillä tunnin. Bianca on viihtynyt vaunuissa, ja Bellalla on ollut omaa peliseuraa.

Tunnin jälkeen hyppään autoon ja jätän Miikan tyttöjen kanssa kentälle, ja lähden ihanan Marikan luokse hierottavaksi. Triggeripisteitä käsitellään mojovasti, sillä pakaralihakset ovat kipeytyneet juoksusta ihan huolella.

18:32

Ehdin parahiksi auttamaan lasten iltapuuhissa kotiin hieronnasta. Iltapalat, pesut, seuraavan päivän aikataulut, läksyt, muistettavat asiat jne. käydään läpi, ja klo 20 molemmat tuhisevat omissa sängyissään. Vedän itse vielä edellispäivänä kokatun risoton kanalla ja kasviksilla, kyytipoikana Carrefourista löydetty gluteeniton olut. Siirrymme sohvalle, vastailemme molemmat meileihin.

20:30

Sähköpostit on hoidettu, ja laitamme Netflixistä Marvelin Captain America: Civil War -leffan pyörimään. Valvoin raskausaikana, kun en pystynyt nukkumaan, ja Miika sattui näyttämään Marveleita. Jäin koukkuun, vaikka aiemmin olin lähinnä pyöritellyt niille silmiä. Käymme läpi sekä sarjoja että leffoja, oikeassa järjestyksessä tämän listan mukaan.

Leffan jälkeen kömmimme nukkumaan lasten tuhistessa tyytyväisenä omissa sängyissään.

Perjantai: Karaokea

08:23

Bella on ollut jo hyvän tovin hereillä, samoin Miika. Herään siihen, että Bella kantaa Biancan viereeni sänkyyn, hänen vastikään herättyään. Olemme hyvän tovin kaikki kolme siellä vierekkäin. Molemmat ovat aamusta yleensä superhyväntuulisia ja nauravaisia. Aamuhetket on yleensä ihan timanttia näiden kahden kanssa.

Nousta kuitenkin pitää - teen reilumman aamiaisen, josta Bella vetelee omansa, ennen kuin Miika lähtee viemään häntä kouluun. Syötän rauhassa Biancaa ja nautin löyhästä aamusta. Miika tulee kotiin ja syö kanssamme aamiaisen.

Käymme läpi samalla päivän ohjelmaa.

10:30

Aamiaisen ja leikkihetken jälkeen selviämme Biancan kanssa yhdessä suihkuun, ja sen jälkeen onkin päiväuniaika.

Pakkailen kamoja reppuun, ja pohdin ostoslistaa, ja miten asiat hoidetaan. Siivoan ruokapöydän ja keittiön, pesen vähän pyykkiä ja hoidan pari sähköpostia.

13:20

Bianca on herännyt, olen syöttänyt ja hoitanut muksun kuosiin, mutta olen itse vähän vaiheessa. Sovimme, että Miika hakee Bellan kotiin ja ottaa Biancan mukaan. Minä lähden suoriutumaan tyttöjen illanviettoon.

14:54

Tilaan Uberin Mercadonan kulmalle. Olen juuri suorittanut ostokset tyttöjen iltaa varten, ja totean kassin liian painavaksi kantaa, vaikka matka ei ole kummoinen. Kahdeksan cavapulloa, vettä, kokista ja iso läjä snackseja kustansi noin 48 euroa, vaikka cavat olivat valikoiman paremmasta päästä. Aina välillä jaksan ihmettyä edelleen Espanjan hintatasosta.

Uberkuski vie minut hotelli PYRin eteen, josta olen varannut huoneiston, ja kantaa painavan kassin aulaan asti. Hän saa tippiä. On tarkoitus paitsi tutustua ja tutustuttaa ihmisiin illanvietossa, myös vähän juhlistaa omia synttäreitäni.


15:30

Olen käynyt vaihtamassa kahden makkarin huoneiston ylimmän kerroksen kulmasviittiin, jäänyt jumiin kolmanteen kerrokseen painavan kassini kanssa, ja saanut cavat kylmään kun ensimmäinen kuudesta naisesta saapuu paikalle. Miia on edellisen 'Matkabloggaajan päivä' -jutun Sannan kaveri, ja tunnemmekin hänen kauttaan. Maailma on niin pieni!

17:00

Melkein kaikki ovat jo paikalla. Cavapullot poksahtelevat ja mansikat tekevät kauppansa. Kulmahuoneistoon on kokoontunut seitsemän naista, jotka eivät kaikki entuudestaan tunne. Dynamiikka ryhmällä toimii erinomaisesti.

Tutustuminen samanhenkisiin tyyppeihin Fugessa on osoittautunut ihanan helpoksi. Kaikki kaipaavat aurinkoisempaa ja leppoisampaa arkea pimeyden ja suorittamisen sijan. Ja joka ikinen vaikuttaa valintaansa tyytyväiseltä.

Suurin osa on vieläpä tyyppejä, jotka ennen lapsia ovat harrastaneet ihan samalla tavalla kuin mekin reppureissuja ympäri ämpäri maailma, ja nyt toivotaan sujuvuutta ja toimivuutta, elämästä nauttimista.

Kaikki myös toteavat, että paitsi leppoisan arjen lisäksi, myös ympäröivät, mielettömän hienot kohteet tekevät paikasta mahtavan.

21.02

Cavapullot ovat poksahdelleet, ja glitterit on aseteltu poskille, käymme matkaan kohti Fuengirolan yötä. Lähdemme kohti karaokepaikkaa. Ironisesti tietenkin. Pakkohan se on parit karaoket Fugessa lurauttaa.

Teemme vahvan aloituksen Martti Vainaan Pelimiehellä, emmekä ehkä saa kaikista hyväksyvimpiä katseita paikan kanta-asiakkailta, jotka joutuvat kestämään menoamme vielä useamman tunnin.

Lopetamme homman Aikuiseen Naiseen. Ilta ei voisi olla täydellinen ilman sitä.

23:31

On aika laittaa tanssijalka vipattamaan. Hotellimme vieressä onkin varsinainen bilealue, jonne suuntaamme. Sisäänheittäjät melkein roikkuvat käsivarsissamme, ja käymme neljä paikkaa läpi. Niin hyvä meno meillä on, että parikymppiset haluavat tulla hengailemaan meidän kanssamme.

En ole varma, onko sekin vain ironisesti.

02:20

Jatkamme vielä katsomaan kautta rantain kehuttua Speakeasy jazz clubia. Harmillisesti live-esitys loppuu juuri kun pääsemme paikalle. Otamme drinkit, ja lähdemme mäkkärille iltapalalle.

03:42

Onnellinen ryhmä naisia kotiutuu sviittiin, käy vielä läpi illan tapahtumat, ja painuu pehkuihin. Kaikkien mielestä ilta on ollut mitä onnistunein. Monet ovat iloisia uusista tuttavuuksista, ehkä jopa ystävyyksistä, minä siitä, että arvasin tämän ryhmän toimivan erinomaisesti yhdessä. Lisäksi olemme viettäneet lähes eeppisen illan yhdessä, joka on yksi timantti lisää muistopankkiin.

Seuraavana päivänä on tiedossa lillumista lasten kanssa hotellin lämmitetyssä uima-altaassa, ja kaikki se ihanuus, mutta myös velvollisuus mitä vanhemmuus tuo mukanaan, kun miehet lähtevät frisbeegolfaamaan keskenään.

Sellaista se, Fugelaiffi, täällä Aurinkorannikolla. Miltäpä kuulostaa?

Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän facebooksivuilta ja instagramista- olethan jo seurannut?