Äitiyden ärsyttävästä roolituksesta

Ihan ensimmäisenä, ihan hirmuisen hyvää äitienpäivää ihan kaikille äideille. ♥

Se, että selviää jo pelkästään raskaudesta ja synnytyksestä on juhlimisen arvoinen asia. Sitten on edessä vielä elämän kokoinen taival sen jälkeen. Ihan kliseistähän tämä on sanoa ääneen, mutta sanon kuitenkin: kaikessa työläisyydessä ja hektisyydessä lapset on olleet elämäni ihan paras juttu. Olen tainnut sanoa sen monta kertaa aiemminkin täällä blogissa, mutta ei haittaa sanoa vielä montakin kertaa uudelleen.

Sitten vanhemmuus on tuonut mukanaan vähän kaikenlaista, mistä en niinkään pidä. Yksi asia on yhteiskunnan ja ympäristön olettamat ja pakkoroolitukset. On jotenkin ihan typerää, että ihmiset tekevät ennakko-oletuksia sen takia, että joku on äiti tai isä - vanhempi. Enemmän olettamia kohdistuu ihan akateemisen tutkimuksenkin pohjalta äiteihin.

Monasti tuntuu jotenkin siltä, ettei äidit voi olla mitään muuta, kuin mahtavia kodinhengettäriä ilman mitään seikkailumieltä, tai omaa identiteettiä. En edes lähde kaikkeen äiteihin ja työhön liittyviin stereotypioihin ja keskusteluihin.

Mistäkö tämä tuli mieleen? No, aina välillä sen vaan huomaa siitä, miten ihmiset vaikka puhuvat tai vastailevat keskustelussa, ja sitten muutama asia ponnahti hirmuisen vahvasti esiin myös lukiessa kommentteja IS:n jutusta, joka oli seuraamus meidän Aurinkorannikon budjettipostauksesta.

Kommenteista ei tietenkään voi vetää mitään lopullisia johtopäätöksisä koko Suomesta tai maailmasta, eikä pitää varteenotettavana tutkimustuloksena, mutta jotain se kertoo siitä, millaisia ajattelumalleja on vielä olemassa.


Jostain syystä oletus on esimerkiksi se, että kun lapsia on tullut, ulkona ei juurikaan ruokailla. Puhumattakaan nyt siitä, että kävisi oikein hyvin ja ajan kanssa nauttimassa ruoasta ja viinistä. Onhan se tietysti vähän erilaista esimerkiksi mennä fine dining -illalliselle lasten kanssa, mutta voin kertoa, ettei makunystyrät ja mieliteot kuitenkaan jää synnytyslaitokselle. Kyllä niitä samoja asioita kaipaa edelleen, kuin ennen lapsiakin.

Useampi IS:n jutun kommenteissa kauhisteli ihan hirveästi sitä, että Espanjassa laitoimme hyvin valistuneen, ja tilitietoihin perustuvan arvion mukaan noin 500 € kuukaudessa ulkona syömiseen.

Päiväkohtaisesti se on noin 17 €. Viikossa 125 €. Ja se on neljälle hengelle. Siitä voi alkaa laskemaan, montako kertaa nelihenkinen perhe syö Suomessa ravintolassa. Meille se riitti Espanjassa useampaan aamiaiseen viikossa ja noin 2-3 kertaa viikossa päivälliseen.

Sitten yksi kommentti meinasi räjäyttää pään:

"Järjetöntä käyttää 500e/kk,ulkona syömiseen,rouva ei ilmeisesti osaa itse tehdä ruokaa kotona tai ei viitsi ja siksi syövät ulkona."


Helvetin helvetti. En ota tätä henkilökohtaisena loukkauksena itseäni kohtaan, mutta joku olettaa siis, että ruoanlaitto on kokonaan äidin ja vaimon hommaa? Ja että jos syö ulkona, silloin ei osaa tai viitsi? Ihan nyt oikeasti, Herran vuonna 2019, maassa jossa jotkut väittävät, että tasa-arvo on jo saavutettu.

Vielä taitaa olla vähän matkaa.

Kukaan ei syytä Miikaa siitä, ettei perheen isä ja mies hoida ruoanlaittoa kun perhe syö ulkona. Lähtökohta on siis se, että vain laiskan äidin lapset syövät ravintolassa.

Perheet kun ei katsos tuppaa nauttia elämästä käyttämällä mitään palveluita.

Järjetöntä kommentissa on vain se, että joku ajattelee näin.

Myös se aiheutti kommentointitarvetta, että kotona käy siivooja silloin kun äiti sattuu olemaan kotona lapsen kanssa, koska kyllä suomalainen on kautta aikain itse ilmaiseksi siivonnut. Omalle ajalle ei ole laskettu koskaan mitään hintaa. Onneksi löytyi myös niitä, joiden mielestä palveluiden käyttö on ihan normaalia. Kun ei itse tarvitse hoitaa kaikkea sädekehän kanssa (huom. isän, äidin tai koko perheen!), jää enemmän yhteistä aikaa.

Siivous on tietysti vain äidin työtä, erityisesti kotona lapsen kanssa laiskottelevan äidin työtä.

Kommenteissa myös oletettiin, että eritoten perheen isä on hyvin koulutettu, ja arvuuteltiin paljonko rouva tienaisi vaikka vetämällä jumppatunnin Espanjassa vs. Suomessa. Viimeisen osalta olen ehkä imarreltu siitä, että joku on sitä mieltä, että näytän miltään osin jumppaohjaajalta, mutta minä satun olemaan meidän perheessä se jolla on yliopistolta tutkinto, vaikkei Miika jää asiassa paljoakaan taakse.

Se, että juuri nyt olen pääasiassa kotona kuopuksen kanssa, ei muuta oppimaani ja kaikkea kerättyä kokemusta alaltani. Minun, eli äidin, osalta olettamia, tulkintoja ja arvosteluja tehtiin vain sen perusteella miten hyvin kokkaan tai siivoan kotona.

Vanhemmuuteen liittyen muuten, se ei juurikaan yllättänyt, että kommenteissa sitä kauhisteltiin miten lapsia raahataan paikasta toiseen. Juurettomiahan niistä tulee, ja mihin sekin johtaa.

Tämä ei sentään kohdistunut vain toiseen vanhempaan, mutta ainahan sitä voi miettiä, kuinka paljon Suomen sisälläkin muutetaan, tai paljonko ihan ylipäänsä perheiden tiet vievät työn perässä ulkomaille.

Meillä muutot on sentään tapahtunut niin, että esikoisella säilyy sama koulu Suomessa, ja näin ollen myös sama kaveripiiri. Varmasti on asioita, joista hän jää paitsi, mutta sitten on asioita, joita tulee sen tilalle, ja kasvattaa varmasti huimasti sosiaalista pääomaa nekin. Aina se tuttu ja turvallinen ei välttämättä ole ainoa paras ratkaisu. Hänelle ehkä kasvaa ilmavat juuret.

Yhdestä asiasta olen ihmettynyt; kommenteissa ei kukaan ottanut kantaa siihen, että viini oli lausuttu perheyhteydessä. Olisin odottanut, että joku edes ihan vähän paheksuu sitä, että vanhemmat juo joskus viiniä. Eritoten äiti. Pistäkää nyt joku edes vähän kauhistellen? ;)

Muutenhan kommenttien lukeminen on aina yhtä hauskaa, se kun näyttää jonkinlaista läpileikkausta kuitenkin siitä, miten suomalainen ajattelee ja kommentoi muiden asioita. Anonyyminä, tietysti.

Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 

facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?