Mitä tulee mieleen nimestä Dom Pérignon? Vaikkei olisi asiaan, eli shamppanjaan, vihkiytynyt, yleensä useimmat liittävät nimen yhteen kalleimmista shamppanjoista, mitä tarjolla on. Domppaa laitetaan pöytään silloin kun rahaa riittää, eikä pennosista ole puutetta.
Tarinaa taustalla ei välttämättä tunne ihan yhtä moni, joten aloitetaanpa siitä.
Niinhän se tietysti on, että raitis ihminen on se, joka on myötävaikuttanut ehkä vahvimmin maailman parhaimman laatualkoholijuoman syntyyn. Ranskalainen benediktiläismunkki Dom Pierre Pérignon nimettiin vain 10 minuutin ajomatkan päässä Champagnen Èpernaystä sijaitsevan Hautvillersin kylän luostarin varainhoitajaksi vuonna 1668.
Siitä alkoi shamppanjan tarina. Ainakin laadukkaan sellaisen.
Ilmeisesti kuplajuomaa oli valmistettu jo ennen Dom Pérignonin kokeiluja, mutta hän oli se, joka teki siitä laadukkaan.
Pääasiassa 1600 -luvulla vaikuttanut Dom Pérignon (1638 – syyskuu 1715) omisti lähestulkoon koko 47-vuotisen uransa shamppanjan kehittämiseen. Se saattoi pääasiassa johtua siitä, että Hautvillersin munkkiluostari oli viineihin erikoistunut. Luulen, että varainhoitajalla oli mielessä erityisesti se, miten viineistä voisi hillota enemmän rahaa. Bisnesmiehiä, tuo Dom.
Munkki kehitti viinejä jatkuvasti erilaisin keinoin; muun muassa kiitos hänen rypäleet kerätään viileässä ilmassa, sieltä poistetaan huonot, itse juoma säilötään ja kehitetään tynnyreissä, puristetaan mahdollisimman lähellä keräyspaikkaa ja eritellään, millaista mehua eri puristusvaiheissa rypäleet tuottaa ja niiden eri laatuja. Viimeksi mainitusta, eli eri shamppanjoiden luokituksesta voi lukea enemmän aiemmasta postauksesta täältä.
Pérignon alkoi vasta myöhäisessä vaiheessa elämäänsä kokeilla kuplivaa shamppanjaa, ja siitä tuli hitti vasta pitkälti sen jälkeen kun mies itse oli jo kuollut. Sivuhuomautuksena, makeat shamppanjat olivat kovin suosittuja. Siis juuri ne, mitä Ranskan hovissakin juotiin.
Ensimmäisen kerran shamppanja on ilmennyt taiteessa Jean-François de Troy'n maalauksessa Le Déjeuner d’huîtres, suoraan suomennettuna 'Osterilounas'. Se on maalattu vuonna 1735. Kuvassa erityisesti pienellä shamppanjakorkilla on suuri rooli.
Useamman henkilön katse seuraa ilmassa lentävää korkkia. Lisäksi lounaalla on pullo jos toinenkin. Tämä taulu on tätä nykyä Ruinartin kartanossa esillä, ja sen näkee ihan vaan maksamalla ja osallistumalla kierrokselle (tästä lisää myöhemmässä postauksessa).
Sen sijan shamppanjoita ei välttämättä ole säilynyt ihan älyttömän kaukaa vuosisadoilta. Maailmansodissa nimittäin pommitettiin myös tätä aluetta, jonka johdosta paljon tuhoutui, osa pulloista ilmeisesti vaan ryöstettiin tai juotiin. Viinitalot toimivat kyllä varsin vastuullisesti tuolloin, ja valjasti kellarinsa pommisuojiksi ihan tavallisellekin kansalle.
Suomalaiskuriositeettina ei kannata myöskään unohtaa vuonna 2010 Ahvenanmaalta löytynyttä hylkyä, jonka lastina oli 145 pulloa shamppanjaa n. vuosilta 1820-1850.
Paljon on säilynyt myös Champagnen alueen kellareissa. Kuten Champagnen vinkkipostauksessa kirjoittelinkin, meidän majapaikkamme oli ihanassa Épernayssä, ja siellä sijaitsee kilometrin mittainen Avenue de Champagne.
Sen varrella on todella moni iso shamppanjatalo; Perrier-Joüet, Mercier, Pol Roger, De Venoge, Boizel ja ehkä suurin ja mahtavin Moët & Chandon.
Tämän kadun alla risteilevissä kalkkikellareissa löytyy yli 100 km verran shamppanjakätköä, ja niissä on aikamoisella varmuudella kymmeniä, ellei satoja miljoonia pulloja shamppanjaa. Talot antavat vain harvoin ulos suoria lukuja pullomääristä.
Usein kellarit ovat kerroksissa päällekkäin, kymmeniä metrejä maan alla, kuten Moët'llä. Jo ihan lyhytkin kiertely siellä paljastaa, että juomaa kyllä riittää.
Yhteen kolliin mahtuu satoja pulloja, ja kolleja on päällekkäin, vierekkäin ja peräkkäin jo lyhyelläkin matkalla kymmeniä ja kymmeniä. Koko Champagnen alue tuotti vuonna 2018 jopa 362 miljoonaa pulloa tätä mahtavaa juomaa. Rahallista arvoa se tuotti 4,9 miljardia. Ei ihan mikään pieni elinkeino.
Nykyään Dom Pérignon on myös shamppanjamerkki, josta se varmaan onkin eniten tunnettu. Merkki on Moët & Chandon -talon omistuksessa, joka taaseen on luksusbrändejä omistavan LVMH Moët Hennessy Louis Vuitton SE - ryhmän omistuksessa.
Dom Pérignon -shamppanjan kehutaan olevan ellei maailman paras, niin ainakin lähes paras, mitä markkinoilla on. Itse olen pitänyt sitä ehkä vähän yliarvostettuna, enkä ihan järjettömän hyvänä hintalaatusuhteeltaan, mutta kyllähän sitä nyt mielummin juo kun selkäänsä ottaa. ;) Hinnat Alkossa ovat alkaen 174 € aina noin 460 € asti.
Kun Avenue de Champagnelle lähtee, kannattaa mennä ajan kanssa terasseille nauttimaan, ja etukäteen kellarikierroksen varanneena jos sellaiset kiinnostaa. Ja kyllä kannattaa kiinnostaa, sillä muutama on varsin mukava nähdä. Vinkit matkasuunnitteluun Champagneen kannattaa lukea tästä postauksesta.
Kuriositeettina, Avenue de Champagne on myös UNESCON maailmanperintökohde, jos sellaisia rukseja pitää listaltaan saada ruksittua.
Rukseja tai ei, aina kannattaa mennä Champagneen! Ja kiitos Dom, kun teit munkin työn.
Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!