torstai 2. toukokuuta 2019

El Torcal de Antequera - mainio päiväretki jurakaudelle Aurinkorannikolla!


Ensimmäisen kerran kuulin tästä mainiosta patikkaretkipaikasta kun istuimme Mirvan ja Toffen kanssa aamiaisella lempparikahvilassamme Go Green! :ssä Fuengirolassa. Laitoimme vinkin korvan taakse, ja kun yhtäkkiä huomasimme Aurinkorannikon talvipaon päivien käyvän vähiin, tuli kiire mennä käymään.

Jätimme Bellan kouluun ja kaverihoitoon, ja suuntasimme vain vauvan kanssa reilun tunnin ajomatkan päähän Fuengirolasta kohti Villanueva de Concepcionin ja Antequeran kylän välimaastossa sijaitsevan Sierra del Torcalin vuoristossa olevaan El Torcalin luonnonpuistoon mutkaisia pikkuteitä.




El Torcal de Antequera on muotoutunut jurakaudella, 206 - 144 miljoona vuotta sitten. Silloin se oli vielä merenpohjaa ja paikalla talsivat dinosaurukset ja taivaalla lentelivät jättiliskot. Onneksi ei tarvitse henkensä kaupalla enää El Torcalissa pelätä. Epäilen tosin, että vauva olisi huutanut vain innoissaan "ankka!" sellaisen nähdessään. Niin se sanoo lentokoneestakin.

Maisemat muodostuivat kun Välimeri ja Atlantti yhdistyivät vielä niinkin pitkältä matkalta, että Alicante ja Cadiz olivat veden alla.

El Torcalin luonnonpuiston maisemia on kehuttu Euroopan kauneimmaksi kalkkikivimuodostumaksi, sen jälkeen kun se kohosi tertiäärisenä (kenotsooisena) aikakautena korkeammalle vuoreksi. Viimeeksi mainittu on oikeastaan koko aika jääkaudesta nykyaikaan.


(Okei, myönnetään, tämä kaikki oli internetin syövereistä haettu. Maallikon silmin olisin voinut kirjoittaa että hienoja kiviä, mutta se olisi jäänyt vähän ohkaiseksi.)





El Torcaliin pääsee omalla autolla tai järjestetyillä retkillä paikallisilta retkitoimistoilta.

Oma auto jätetään alas parkkipaikalle, ja sieltä voi joko kävellä ylämäkeen tai ottaa muutaman euron maksavan bussin varsinaiselle patikkaretkien lähtöpisteelle, missä on myös keskus, jossa voi tutustua tarkemmin paikkaan, sen historiaan ja esimerkiksi kasvistoon. Siellä on myös ravintola ja kahvila.

Keskus on valitettavasti suljettu remontin takia käyntimme aikana.









Meitä se ei haittaa, sillä reppuun on pakattu vähän turhankin paljon evästä. Parempi niin päin, moni varmasti muistaa meidän legendaarisen heikkojen eväiden patikkaretken Kroatian Paklenican luonnopuistoon.


Ensimmäisenä reitin varrella meitä tervehtii Espanjan ibex, eli iberian villivuohi. Se tarkastelee meitä ihan rauhassa kallion päältä. Sillä ei ole kiire minnekään, eikä ole meilläkään, mutta matka jatkuu.








Olemme valinneet keltaisen reitin, joka on vajaa 3 km pitkä, ja kun suurin osa muista kääntyy vasemmalle polun haarautessa, me suuntaamme oikealle. Laskeutuu hiljaisuus kun puheensorina lakkaa, ja kuulemme lintujen viserrystä, samalla kun kävelemme läpi vähän ahtaampienkin paikkojen. Pitää varoa, ettei kantorepussa nukkuvan Biancan pää kolahda, sen verran kapeita on osa paikoista.










Maisemat ovat upeat, ja pidemmän reitin hiljaisuus ja väljyys ihastuttaa kovin. Ilmeisesti tämä on lintubongareiden suosiossa. Myös perhosia ja erilaisia kukkia on runsaasti. Pysähdymme pienelle aukiolle, missä pidämme pienen evästauon.

Reitti on lopulta kohtuullisen helppo, eikä eväitä olisi ihan repullista mukaan tarvinnut. Parempi kuitenkin näin päin, kuin aski Mynthoneita. Reittiä varten ei tarvitse olla erityisen hyväkuntoinen, mutta polvia pitää jaksaa nostaa vähän hankalakulkuisilla poluilla.








Vihreä reitti on huomattavasti helpompi, ja sopii ihmisille, joiden liikkuvuus on ehkä joskus ollut paremmassakin kunnossa.


Kiittelemme itseämme, että sittenkin löysimme aikaa lähteä tänne. Onhan se vain reilu tunnin ajomatkan päässä Fuengirolasta, ja olisi ollut synti jättää tämä paikka käymättä, näin ulkoilma-aktiviteetteja rakastavina ihmisiä.




Valmistaudu El Torcalin patikkaretkille ottaen huomioon nämä asiat:


  • Keli vuoristossa voi olla paljon kylmempi kuin vaikkapa Málagassa, pukeudu siksi kerrostaen, jotta saat helposti lisättyä ja riisuttua tarpeen ja olon mukaan
  • Ota mukaan kengät, joissa on pitoa - paikoittain oli märkää ja liukasta. Vaelluskengät ei ole mitenkään pakolliset, mutta keltaisella reitillä on hyvä olla vaikkapa polkujuoksukengät. Vihreällä pärjännee lenkkareilla.
  • Valitse reitti kuntosi ja jaksamisesi mukaan
  • Ota mukaan juomaa ja evästä reittivalintasi mukaan; vihreälle riittää 0,75 ml ei niin kuumana  päivänä, litra per henkilö keltaiselle, ja vaikka muutama energiapatukka
  • Varaa sopivasti aikaa, että ehdit nauttia maisemista, ja pysähtyä kuuntelemaan vaikka lintua, tai hiljaisuutta
  • Mieti haluatko ajaa paikalle itse, vai onko järjestetty retki parempi. Vuoristotiet olivat aika pieniä ja mutkaisia, mutta ihan normaalilla ajotaidolla selvittävissä olevia.
  • Jos et saa paperikarttaa mistään, ota kuva matkapuhelimella reitin alussa olevasta kartasta. Reitillä ei ole internetyhteyttä, vaan se on katvealueella.


Katso lisää El Torcalin luonnonsuojelualueen omilta sivuilta.



Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

4 kommenttia:

  1. Asko Leppilampi3. toukokuuta 2019 klo 9.19
    Kiitos erittäin mielenkiintoisesta kohteesta. Taas syksyllä noilla kulmilla, joten laitanpa talteen. Tässä vastapalveluksena muita kohteita alueelta:
    https://appamatkustaa.fi/?s=Andalusia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä - osa näistä oli meillä jo tänä talvena listalla, mutta ei ehditty sitten kuitenkaan kaikkea mitä haluttiin, mm. Sevilla, Tarifa ja Frigiliana. Laitanpa nämä talteen, niin muistan lukea kun tulee meille ajankohtaiseksi taas! <3

      PS. Muistakaa myös ainakin Caminito del Rey, sitä en nähnyt tuolla tiedän listassa! Ainakin meillä, Lähtöportilla ja Unelmatripillä myös juttua sieltä!

      Poista
  2. Todella hyvä kohde ja kiva kuvaus siitä. Yksi kysymys: Oliko tuo auton parkkipaikka jokin uusi pysyvä järjestely? Siis se, että auto pitää jättää aika kauas sieltä, mistä patikkareitit alkavat? Mekin kävimme Torcalissa kerran, silloin oli maaliskuu ja viikonpäivä oli torstai. Parkkeerasimme auton ihan siihen, mistä patikkareitit alkavat, siis ihan lähelle sitä luontokeskusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tämä johtuu siitä, että tuo päärakennus on rempassa, ja kaikki remppaan liittyvät järjestelyt sitten tarvitsevat tilaa sieltä parkkikselta. Minua huimaa aina vähän vuoristotiet korkeissa busseissa, mutta onneksi matka oli lyhyt, ja kuski ajoi varsin maltillisesti. Olisihan sen pätkän voinut kävelläkin, mutta vauvan kanssa ja vähän tiukalla aikataululla, kiitos myöhäisen kotoalähdön valittiin kuitenkin helpompi bussi. :)

      Poista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!