sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Matkailijan terveys - kaikki, mitä tarvitsee tietää, kun suunnittelet matkaa yksin, kaksin tai lasten kanssa



Matkailu on ihanaa! Ja terveys, se vasta ihanaa onkin! Kaikista parasta on jos voi yhdistää matkailun ja hyvän terveyden. Aina ei välttämättä kaikki mene kuitenkaan reissussa putkeen, ja siksipä on hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdolliset sairastumiset reissussa. Jos matkalla sairastuu, se ei ole monestakaan syystä kiva juttu - monasti loma keskeytyy, tai ainakin useampi päivä menee hukkaan. 

Pahimmillaan toipumiseen voi mennä pitkäkin aika. Hyvällä varautumisella voi ehkäistä monta itkua.


*kaupallinen yhteistyö lääkäriyhtymä Mehiläisen kanssa





Sitten on asioita, joita on vaikeampi ehkäistä. Kuten esimerkiksi Nepalissa murtunut kyynärpää, kuten Bellalla kävi. Silloinkin on hyvä tietää, että kotimaasta saa tarvittaessa tukea.

Välillä seuraan kauhunsekaisin tuntein sitä, miten ihmiset neuvovat toisiaan somessa terveyteen ja matkailuun liittyvissä asioissa. Huomaan aina välillä miettiväni, miksi joku haluaa neuvoja tuiki tuntemattomilta ihmisiltä, koskien omaa tai lastensa terveyttä.

Vaikka somessa miten löytyisi vertaistukiryhmiä, harvalla siellä on oikea koulutus lähteä neuvomaan, miten terveyden saralla asiat menevät, ja miten kuuluu toimia. Monasti ei myöskään tiedä, millainen ideologia varmasti hyvää tarkoittavalla ihmisellä taustalla on. Vastaako se omaa ajatusmaailmaa?

Minulle terveys on kultaakin kalliimpi, enkä näissä asioissa halua koskaan turvautua muuhun kuin asiansa osaavaan ammattilaiseen, kun kyse on omasta, tai perheen terveydestä. Matkalääketiede on parhaimmillaan ennaltaehkäisyä ja riskienkartoitusta, kun se tehdään etukäteen ja oikein. Jos asiat eivät mene putkeen, se voi olla selvitystyötä ja tiukkaa hoitoa.




Kun esimerkiksi suunnittelimme vuoden maailmanympärimatkaa, jolle ei selvää matkasuunnitelmaa ollut, halusin ehdottomasti käydä varmistumassa siitä, että rokotukset ja lääkitykset ovat kunnossa meillä kaikilla. Olisi ollut typerää ottaa terveytensä suhteen turhia riskejä paitsi oman, mutta erityisesti perheen osalta. Rokotukset ja tilannekartoitus ovat parhaimmillaan hyvä henkivakuutus ja lasten kanssa minimoin aina riskit kaikessa, vaikka meidän elämä saattaisi välillä yhdeltä suurelta seikkailulta näyttääkin.

Kävelimme Töölöön Mehiläiseen - minä, Miika ja tuolloin 4-vuotias Bella - ja kartoitimme kaikki vaihtoehdot ja riskit yhdessä ammattilaisen kanssa, jonka jälkeen vedimme läpi aikamoisen rokotusohjelman ja hankimme kohtuullisen mittavan matka-apteekin. Kaikki erityisesti meille suunniteltuna ja meidän tarpeet huomioon ottaen.

Sairastuimme vain kerran vuoden aikana vatsatautiin, tuon tapaturmaisesti murtuneen kyynärpään lisäksi.




Mehiläisen päässä matkailun ja terveyden osalta toimii paljonkin asiansa osaavia ihmisiä, ja minä pääsin haastattelemaan varsinaista konkaria, lääkäri Jari Vainiota, joka on muun muassa kirjoittanut kirjan Viidakkotohtori, joka pohjaa hänen omiin kokemuksiinsa.

Mies on työskennellyt yli 50 maassa yli 25 vuotta ja matkustanut yli 150 eri maassa. Hän on toiminut niin katastrofi- kuin kehitysmaalääkärinä. Kokemusta ja näkemystä löytyy siis myös omakohtaisesti koettuna.





Mitä te Mehiläisessä sitten teette, kun ihminen tulee käymään matka mielessään, Jari?

"Aloitamme kartoittamalla kohdemaan tilanteen, henkilökohtaisen terveydentilan ja teemme riskianalyysin. Tämän perusteella katsomme onko tarvetta rokotuksille, lääkkeille, henkilökohtaiselle matka-apteekille ja esimerkiksi ihan mekaaniselle ennaltaehkäisylle, kuten suojautumiselle hyönteisten pistoilta tai seksitaudeilta. On tärkeää ymmärtää ihmisen motivaatio matkalle, sillä se auttaa kartoittamaan mahdollisia riskejä. Meidän tehtävä on auttaa ihmisiä pysymään terveenä.

Yleensä ensimmäisen vastaanoton pitää hoitaja, ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä, joka myös määrää lääkkeet ja rokotukset. Aina niille ei kuitenkaan ole tarvetta.", Vainio kertoo.




Muistelen, että meidän jokaisen kolmen rokotusohjelma, ja matka-apteekki näytti hieman erilaiselta, mutta eikö esimerkiksi maahan, jossa malariaa esiintyy tarvita ihan aina malarialääkitys?

"Ei välttämättä, sillä esimerkiksi Etelä-Afrikassa on malariaa, mutta ei välttämättä kaupungeissa. Mutta jos esimerkiksi lähtee Krugerin kansallispuistoon safarille, on lääkitys tarpeen. Lääkityksen tarve voi olla erittäin paikkakuntakohtaista maan sisällä, ja joskus matkalle saatetaan tosissan tarvita vain mekaaninen hyönteisen pistojen estäminen. Me seuraamme jatkuvasti eri maiden tilannetta ja ohjeistuksia, ja pidämme yhteyttä kollegoihimme ympäri maailmaa. Skotlannissa on Euroopan ainoa matkalääketieteen tiedekunta, jonka kanssa teemme yhteistyötä", matkalääketieteen jonkinlaiseksi intohimoksi paljastanut Vainio sanoo.


Muistelen myös, että olemme aina valmistautuneet pidempiin matkoihin ja poissaoloihin hoitamalla kaikenlaiset vuositarkastukset kuntoon ennen lähtöä. Kannattaako se?

"Kyllä kannattaa. Se liittyy ongelmien ennaltaehkäisyyn matkalla, joten se on erittäin fiksua.
Matkailijalla kannattaa aina ennen matkaa olla kunnossa matkavakuutus, rokotukset, miettiä matka-apteekki, käydä asiat läpi oman terveydentilan, allergioiden ja lääkitystensä osalta.

Lisäksi hammaslääkärillä kannattaa käydä, ja naisten gynekologilla, jos on kyse pidemmästä matkasta. Olen kuullut muun muassa tapauksia, missä matkailija on joutunut vetämään oman hampaansa pihdeillä, kun hammaslääkäriä ei ole ollut saatavilla. Tämä koskee tietysti kehittymättömiä maita, mutta tilanne voi tulla eteen myös esimerkiksi Aasiassa syrjäseuduilla", Jari Vainio kertoo, muistellen tapausta omilta Afrikka-ajoiltaan.




Me olemme tainneet aktiivisesta matkailusta huolimatta päästä kohtuullisen helpolla. Yksi murtunut kyynärpää Nepalissa, muutama ikävämpi vatsatauti, flunssaa, tulehtunut kynsivalli, tuntematon keuhkovaiva, johon laitettiin antibioottia suoraan suoneen, mutta ei mitään sen vakavampaa. Esimerkiksi denguen ja malarian olemme onnistuneet aina välttämään.

On ollut kuitenkin hetkiä, jolloin olisin kaivannut konsultointia Suomesta, sillä annettu hoito ja sen tarkoitus on jäänyt epäselväksi. Vieläkään en tiedä, mitä suoneen tykitettiin Thaimaassa, vaikka tauti kyllä lähti.


"Tämä on yleistä ulkomailla, jossa ei niin paljoa selitellä sitä, mitä ja miksi hoidetaan, ja se on selvä kulttuuriero. Matkailija voi kuitenkin aina soittaa vaikka meille tai lähettää viestiä lääkärille tai hoitajalle Mehiläisen digiklinikan kautta jos eteen tulee tilanne, että halutaan varmistua hoidosta tai lääkkeestä. Jos Suomessa on omalääkäri, myös häneen voi olla yhteydessä. Usein lääkkeiden nimet eroavat maakohtaisesti, joten joudumme tekemään monasti sen suhteen hieman selvitystyötä, mutta toistaiseksi olemme aina saaneet ne selville.

Lisäksi tulkitsemme tietysti myös laboratoriokoetulokset tarvittaessa, ja arvioimme hoidon sen perusteella.

Nykyään saamme usein myös puheluita erityisesti sairastuneen omaisilta Suomesta, jotka haluavat varmistua, että annettu hoito on hyvää. Lisäksi voimme aina ohjata potilaan myös ulkomailla sellaisille paikallisille klinikoille, jotka tiedämme hyväksi. Sain eräskin kerta soiton nuoren parin vanhemmilta. Pariskuntaa oli purrut koira Kambodzassa ja he tarvitsivat tietysti rabiesrokotukset. Tiesin, että alueella toimii Pastor-klinikka, jossa antiglobuliinia olisi, joten ohjasin nuoret sinne hoitoon. Sekä pari itse, että omaiset Suomessa olivat kovin huojentuneita," Vainio muistelee.




Seuraavaksi ihmettelen Viidakkotohtorilta eikö se nyt olisi kuitenkin ainakin kustannustehokasta, jos googlettelisi ja kyselisi facebookin vertaistukiryhmistä vinkkejä miten valmistautua matkaan ja ottaa selvää kohteesta? Onko sillä tosissaan niin suuri ero siihen, mitä lääkäri tekee?


"Jokainen tekee omat valintansa terveyden suhteen, ja valitsee hoitopisteensä itse. Lääkäri on kuitenkin se, joka osaa katsoa asiat kokonaisuuden kannalta, ja myös räätälöidä jokaiselle terveyteen sopivan ohjelman. Valitettavasti netistä ja eri medioista löytyy myös paljon väärää ja vanhentunutta tietoa, jota ei osata tulkita oikein.

Lisäksi vertaisryhmien kokemukset pohjaavat usein vain yhteen kokemukseen, joka ei jollakulla toisella saata toimia lainkaan, kun katsotaan kokonaiskuvaa. Lähtökohtaisesti välttäisin itse matkoilla ylimääräisiä riskejä ylipäänsä, ja tämä on yksi niistä", Vainio muistuttaa.





Entäs jos onkin käynyt niin, että on sairastunut matkalla, onko tuolloin jotain, jota kannattaa huomioida kun palaa Suomeen?

"Hyvä että kysyit. Jälkihoito on olennainen osa matkalääketiedettä. Matkavakuutus korvaa lähestulkoon aina vielä tarkistuskäynnit Suomessa, ja ne kannattaa ehdottomasti tehdä, vähintään sen takia, että niistä jää merkintä omiin tietoihin ja joskus jälkitarkastuksissa selviää, ettei vaiva ole edes kokonaan kadonnut. Joskus ulkomailla tapahtuneista asioista voi tulla vuosienkin jälkeen oireita ja komplikaatioita, ja tuolloin tiedot tulevat tarpeeseen.

Pitkän ajan jälkeen matkavakuutus ei enää korvaa ongelman hoitoa, mutta välittömät käynnit matkan päätyttyä kyllä.

Hoidin erästä lapsiperheen isää, joka oli menettänyt kipujen takia työkykynsä vuosiksi. Paljastui, että vuosia aiemmin häntä oli purrut Thaimaassa eliö, ja kun kävin miehen sairaushistoriaa läpi, se oli melkein ainoa oireet selittävä asia. Lähdimme hoitamaan tämän diagnoosin puitteissa oireita, ja jo kahden viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta hän oli työkykyinen. Tämä työ on myös oppimista ja vuorovaikutusta, sillä mitä enemmän me hoidamme, sitä enemmän me opimme ja näemme erilaisia tapauksia", tämä katastrofien parissa ja kehitysmaissakin toiminut Mehiläisen lääkäri kertoo.




Entäpä sitten lapset, Viidakkotohtori Jari Vainio? Eroaako valmistautuminen lasten kanssa matkustamiseen edellä mainituista ohjeista mitenkään?

"Lasten kanssa mennään ihan samalla tavalla tapauskohtaisesti, kartoitetaan riskit ja arvioidaan aina yksilöllinen tilanne. Vaikka lapsia syntyy kaikkialle maailmaan, lasten kanssa riskit matkustaessa on aina suuremmat. Ihan pieniin vauvoihin esimerkiksi vaikuttaa perinteinen turistiripuli eri tavoin kuin aikuiseen. Pahimmillaan se on vauvalle hengenvaarallinen. Lisäksi pienten ja rokottamattomien lasten kanssa pitää olla tarkkana minne matkustaa, sillä kaikkialla ei ole laumasuojaa tauteja vastaan, kun ihmisiä ei ole rokotettu tarpeeksi kohdemaassa.




Monasti kuulen kuitenkin, että neuvoloissa on sanottu, että matkustaa voi pienenkin vauvan kanssa, varsinkin jos vauva on rintaruokinnalla, sillä äidinmaito suojaa.

“Äidinmaito on vauvan parasta ravintoa, muttei anna täydellistä suojaa vauvoille ja pienille lapsille. Neuvoloissa osataan antaa perusrokotusohjelma ja hoitaa ne asiat oikein hyvin, jotka heille on määrätty. Siellä ei sen sijan olla yhtä perehtyneitä matkalääketieteeseen. Jokainen lapsi on yksilö, jolloin riskit arvioidaan yksilön kannalta ja matkakohteesta riippuen.

Itse neuvoisin välttämään ainakin rokottamattoman vauvan kanssa matkaamista, tai vähintään olemaan yhteydessä matkailuun erikoistuneeseen tahoon, kun on lähdössä matkalle. Esimerkiksi THL kertoo omilla sivuillaan että monet rokotuksin ehkäistävät taudit voivat olla kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille. Ulkomailla kulttuuri-, kieli- ja bakteeriympäristö on aina erilainen, joten jos hoidontarve tulee, eroaa tilanne täysin kotimaasta", Jari Vainio sanoo.

"Olemme kuitenkin aina saaneet lapsillekin sopivat ohjelmat tehtyä ja minimoitua riskit sen osalta heidän lähtiessä matkalle, joten aina kannattaa ottaa lapset mukaan konsultaatioon", hän toteaa.




Monia ihmisiä mietityttää nimenomaan hyönteiset ja mahdolliset sairastumiset niiden kautta. Kuinka todennäköistä on vaikkapa saada tartunta hyönteisen pistosta?

“Pistävät tai purevat hyönteiset levittävät useita eri tauteja; tunnetuin on malaria, mutta eri virusperäiset taudit mm. zika, chikungunya, dengue, japanilainen aivokuume ja keltakuume välittyvät hyttysten välityksellä. Suomessa tunnetuin hyönteinen, joka voi välittää tauteja, on punkki (borrelioosi ja aivokuume). Mekaanisesti torakat, jotka rakastavat asua viemäreissä, voivat jaloissaan levittää hepatiittia ja salmonellaa, samoin kärpäset.

Olen itse sairastanut malarian noin 40 kertaa, joten ainakin vereni kiinnosti hyttysiä. Punkit eivät ole minusta kiinnostuneita, mutta olen puutarhani paarmamagneetti. Vaikea sanoa, kuinka todennäköistä yksilön on saada tartunta, mutta koska taudit voivat olla jopa tappavia, tai ainakin pilaavat matkan, suojautuminen on tärkeää.“





Entäpä turistiripuli? Jotkut ihmiset näyttävät oleva varsinaisia magneetteja sen suhteen, ja joillekin se ei tartu koskaan. Olen huomannut ihan meidän perheenkin sisällä tässä eroavaisuuksia. Valitettavasti.

“Toiset matkailijat ovat tosissaan varsinaisia ripulimagneetteja, jolloin ripuliin ei välttämättä ole muuta syytä kuin vieras mikrobikanta. Toisaalta ripulit voivat olla viruksen, bakteerin tai parasiitin aiheuttamia. Lääkkeenä Imodium tuppaa aiheuttamaan ummetusta, mutta ainakin Nepalissa ja Bhutanissa toimi se, että heti kun vähänkään uloste alkoi muuttua löysäksi, otin pari Hidrasec-kapselia. Ripuleita aiheuttaviin hepatiitti A:han, salmonellaan ja koleraan on olemassa rokotteet.

Antibioottia ei ripulitauteihin suositella.”


Lisäksi olen ihan varma, että lääkäreillä on aina jotain omia kikkoja, millä selvitä ikävistä jutuista, joten tiedustelenpa Jari Vainiolta myös, mikä on Viidakkotohtorin paras kikkakolmonen reissussa. Paljon nähneenä ja kokeneena hän hieman naurahtaa ja kertoo sitten lopulta tämän:

"Huomasimme Afrikassa että vatsatauti oli huomattavasti yleisempää niillä, jotka joivat olutta tai vettä, kuin niillä, jotka joivat cokista. Ilmeisesti cokis on sen verran paljon happamampaa, ja nostattaa vatsalaukussa bakteereita tappavia happoja, että se ennaltaehkäisee jossain muodossa vatsatautia. Eihän tätä mitenkään ole tieteellisesti todennettu, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole testata, jos tuntuu siltä, että vatsatauti saattaisi iskeä, tai söi jotain pilaantunutta", Vainio sanoo.




Mehiläisen toimipisteitä löytyy runsaasti ympäri Suomea. Katso Mehiläinen.fi -verkkosivuilta sinua lähinnä oleva piste, tai varaa suoraan aika netistä, kun kaipaat apua valmistautuessa matkaan. Jari Vainionkin vastaanotolle voi varata suoraan ajan täältä, klik.



Hyvä matka-apteekki


Mehiläisen matkalääketieteeseen kouluttautunut lääkäri Jari Vainio suosittelee, että myös matka-apteekki kootaan yksilöllisesti, riippuen matkustajan terveydentilasta, allergioista ja muihin terveyteen vaikuttavista asioista.

Muutamia perusasioita on kuitenkin yleensä hyvä olla mukana.


  • Vatsatauti on yleensä matkailijan tavallisin kaveri, joten ripulia estävät ja/tai hoitavat lääkkeet
  • Kipulääkkeitä, joko ibuprofeeni tai parasetamoli
  • Kortisonivoide esimerkiksi hyönteisen puremia varten
  • Käsidesi
  • Haavan desinfiointiaine
  • Laastari
  • Sideharso ja teippi
  • Rakkolaastari
  • Myös antibioottivoide voi olla paikallaan
  • Matkustaessa maaseudulle ja kehittymättömiin maihin voi olla paikallaan olla mukana myös antibiootteja
  • Hyönteiskarkote
  • Kuumemittari (huomioi, ettei lentokoneeseen saa viedä elohopeamittaria)
  • Korvatulpat


Lisäksi kanna mukana rokotuskorttiasi, ja huolehdi, että matkavakuutuksesi on ajan tasalla.



David Livingstone -seuran sivuilta voi myös tarkistaa 'Matkailijan ohjeet'.

...ja sitten kun riskit on minimoitu, ja tehty kaikkensa sen eteen, että matkat sujuvat mallikkaasti, onkin hyvä lähteä katsomaan, mitä kaikkea hienoa tällä maailmalla on meille tarjottavaa. ♥











Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

2 kommenttia:

  1. Kiitos tuosta matka-apteekki listasta!
    Lisään itse siihen vielä pinsetit :-)
    T.Joline

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä lisä! Se kulkee monasti mukana kynsienhoitosetissä, niin sellaista ei osaa aina laittaa mukaan matka-apteekkiin. Riippuen myös vähän alueesta, punkkipinsetit voivat olla kohdallaan, mutta Jari totesikin, että kohteesta riippuen, aina kannattaa koota sekin yksilöllisesti. :)

      Poista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!