Miltä sinusta tuntuisi, kun ulkopuolinen kertoisi että sinä tunnet väärin ja olet väärin? Että tunteesi, ajatuksesi tai kokemasi eivät ole oikein, saati aitoa? Että voisit vaikka vielä eheytyä ja muuttua? Homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos aina vuoteen 1971. Edelleen se on sitä 68 maassa ja kuolemantuomion siitä voi saada seitsemässä maassa, muun muassa Arabiemiraateissa ja Iranissa.
Aika karua.
Vaikkei homoseksuaalisuus ole Suomessa rikos, se ei tarkoita sitä, että tasavertaisuus toteutuisi täälläkään, ja etteikö seksuaalivähemmistöt kokisi edelleen syrjintää. Näkyyhän se ihan julkisessa keskustelussa, missä muun muassa eräs nimeltä mainitsematon poliitikko ei haluaisi kirkon hyväksyvän sateenkaari-ihmisiä lain.
Lähimmäisenrakkaus toteutuu tässä diskurssissa aika huonosti.
On kummallista, että meidän ihan oikeasti pitää vielä keskustella siitä, kuuluuko seksuaalivähemmistöille saamat oikeudet kun heteroille.
Sekin on kummallista, että pitää edes käyttää koko sanaa seksuaalivähemmistö. Minusta on lähinnä olemassa ihmisiä, jotka tykkää erilaisista asioista.
Tämä ongelma on vähän sama kun se, että on naisurheilijoita, ja sitten on myös urheilijoita, jotka tunnetaan lähinnä seksuaalisesta suuntautumisestan. Heitä määrittä ihan jokin muu, kuin se, että he ovat pääasiassa kuitenkin urheilijoita. Ihan niinkun se vaikuttaisi mitenkään itse urheilusuoritukseen. Siinä vaiheessa kun urheilijia ei tarvitse etuliitettä tai muuta määrettä, olemme ainakin askeleen lähempänä tasa-arvoa myös ajattelussamme.
Eikä se ole kenellekään uutinen jos hetero tulee ulos kaapista, toisin kun jos homo niin tekee. Ei ole lööppikamaa tai edes uutinen, toi heterous.
Kun homous ei ole enää uutinen, olemme päässeet ainakin eteenpäin.
Tällä viikolla juhlitaan Pride-viikkoa. Se näkyy paitsi viestinnässä eri kanavissa, mutta myös tapahtumina ainakin Helsingissä. Priden kotisivuilta löytyy mm. tapahtumakalenteri, mistä näkee mitä kaikkea on tarjolla, ja mihin voi osallistua.
Miksikö jaksan kirjoittaa tästä?
No muun muassa siksi, että seksuaalivähemmistöillä ei ole vaikkapa ihan yhtä helppoa matkustaa minne tahansa. Kohdevalinnasta riippuen kun saattaa rapsahtaa jopa kuolemantuomio, joten aika paljon on globaalisti vielä tekemistä. Minä en ole koskaan joutunut tältä kannalta miettimään, minne voin matkustaa.
Ja myös siksi, että minun mielestäni ihmisille kuuluvat samat oikeudet ja tasavertaisuus, huolimatta siitä kehen he sitten rakastuvatkaan, niin kauan kun eivät tee pahaa muille. Ei ole minun asiani sanoa, kenen kuuluu elämällään tehdä ja mitä.
Lisäksi on ihan tutkittu juttu, että mitä paremmat oikeudet on naisilla, sen paremmat oltavat on myös seksuaalivähemmistöillä, ja vice versa.
Ja mitä paremmat oltavat meillä kaikilla on, sitä paremmin koko meidän yhteiskunta toimii, ja sen onnellisempia me olemme kaikki. Simple as that.
Erilaisuus on ihan oikeasti rikkaus. Keneltä se erilaisuus tai itsestään eroavat elämänvalinnat on pois? Ei keneltäkään.
Ja rakkaus, se voittaa aina.
Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!