7 asiaa, jotka kymmenen vuotta naimisissa on opettanut

Tähän aikaan vuodesta kaikki katsovat taaksepäin kulunutta vuotta. Instagram huutaa bestnine'ä, Facebookiin syöte on täynnä kertauksia siitä, mitä kaikkea vuoteen on mahtunut. Niin se on. Tuleva vuosi pysähdyttää aina miettimään mikä meni hyvin, mikä ei ja mitä voisi tehdä toisin.

Kuten pidempiaikaiset lukijat, ja instan (eritoten storyjen) seuraajat tietävät, meillä on nyt joulunaikaan juhlittu muutakin kuin joulua. Esimerkiksi kymmenen vuoden yhteistä taivalta Reverend Bobin suorittaman vihkitilaisuuden simpukan puhalluksen jälkeen Mauin hiekkarannalla.

Ei oikeasti edes tunnu siltä, että siitä voi olla jo kymmenen vuotta. Kymmenen on ihan hirvittävän pitkä aika. Siinä ajassa ehtii tapahtua vaikka ja mitä. Ja on tapahtunutkin.

En tiedä kuinka moni löi vetoa meidän liiton puolesta, tai sitä vastaan, eikä sillä oikeastaan ole niin väliäkään. Tärkeintä on, että me tiesimme, me tiesimme, heti alusta asti, tai ennen sitäkin että näin tämän kuuluukin mennä. Ja sitä kestää niin kauan kuin luoja suo, tai me tahdomme.

Kymppejä tulee täyteen paitsi meille, myös tälle vuosikymmennelle. Aina hyvä hetki summata mitä kymmeneen vuoteen on mahtunut, ja mitä siitä on opittu.

Tätä postausta varten teimme molemmat toistemme kirjoituksesta etukäteen tietämättä kolmen asian listan, mitä meistä kumpainenkin ajattelee kuluneesta kymmenestä vuodesta yhteistä avioliittoa, ja sitten bonuksena yhteistuumin päätimme vielä yhden.

Seitsemän asiaa, jotka kymmenen avioliittovuotta on opettanut, por favor.


Gian kolme vinkkiä:

1. Yhdessä olette enemmän, mutta yksinkin olet hyvä. Anna arvoa molemmille.

Ensimmäinen vaihe rakastumisessa saa takertumaan toiseen kiinni. Tunne on yleensä molemminpuolinen. Ilman toista tuntee itsensä ihan fyysisesti puolikkaaksi, eikä voi odottaa, että pääsee toisen luokse. Toisen rinnalla tuntee voivansa valloittaa vaikka koko maailman. Ja niin sen pitääkin olla.

Jossain vaiheessa tulee tarve saada takaisin sitä omaa tilaa, mitä oli ennen suhdettakin. Ja sekin on ihan tervettä. Omaa aikaa on hyvä ottaa niin paljon kun sitä tarvitsee, ja elämäntilanne sallii toisen huomioon ottaen. Ehkä lapsiperhearjessa ei kannata joka ilta lähteä omille menoille jos haluaa suhteen toimivan vielä jatkossakin, mutta noin niinkun ylipäänsä oma aika tekee todella hyvää sekä itselle, että suhteelle. Tämän opimme ihan viimeistään maailmanympärimatkalla, kun olimme pääasiassa 24/7 yhdessä koko perhe vuoden ajan.

Hyvä parisuhde antaa kuitenkin voimaa olla enemmän kuin mitä yksin uskaltaisi olla. Se rohkaisee tekemään asioita, mitä ei ehkä yksin uskaltaisi tai edes pystyisi tehdä. Kun sinä epäröit, toinen uskaltaa jo hypätä ja pitää kädestä kiinni. Se tuntuu kaksin turvallisemmalta. Näin ainakin meillä.

Kahdestaan kykenette saamaan enemmän aikaan, teillä on kaksi käsiparia ja silmää, ja kahdet aivot. Käyttäkää niitä hyväksi.

Sinä olet niin yksilö, kuin puoliso. Älä unohda olla kumpaakin.

2. Rakastu joka päivä uudelleen

Länsimaissa ollaan yleensä yhdessä vapaasta tahdosta. Se kannattaa muistaa joka ikinen päivä kun avaa silmänsä ja lähtee puolisonsa kanssa uuteen päivään. Ketään ei pakoteta jäämään parisuhteeseen tai avioliittoon. Jokainen päivä sinä ja puolisosi teette valinnan olla toistenne kanssa. Niin sinä, kuin puoliso. Mikä tahansa päivä voi käydä niin, että toinen ei enää valitse jäädä.

Senkin ymmärtää, ettei toista voi pitää pakolla suhteessa kiinni.

Jokainen päivä kannattaa valita hyvin, ja jokainen päivä kannattaa rakastua puolisoonsa uudelleen. Jos joskus tuntuu vähän rankemmalta ja vaikemmalta, kannattaa kaivaa esiin mielensä sopukoista ne syyt, miksi on päätynyt yhteen. Miksi se toinen on ollut valintasi, miksi edelleen on ja miksi se tyyppi on niin ihana, eikä pelkästään maitolitrojen kotiinkantaja kaupasta. Tai ehkä se siinä puolisossa onkin juuri niin ihanaa, että se tekee sen.

Rakastu puolisoosi joka päivä uudelleen.

3. Puhu, puhu ja puhu

Suurimmat riidat meille on varmasti tullut puhumattomuudesta.

Ei ole pakko hölöttää jatkuvasti mitä tahansa, mutta oikeasti on ihan hyvä jakaa ajatuksia. Kertoa, mitä asioista ajattelee, tai vaikka miten haluaisi, että joitain asioita hoidetaan. Lisäksi esimerkiksi lapsiperhearjen pyörittämisessä vaaditaan jo pelkästään arjen asioiden tiimoilta aika paljon sanoja. Ruoka ei tule itsestään pöytään ajallaan ellei asiasta sovita, vasta vanhemmat lapset osaavat itse pukea vaatteet päälleen, eikä silloinkaan välttämättä oikeita sääolosuhteisiin nähden, tai harrastusmenoista ja kouluasioista pitää sopia ja ne pitää hoitaa.

Sitten on vielä kaikki se, mikä liittyy siihen, että te olette pariskunta, kaksi omaa yksilöä, joiden tehtävä on olla muutakin kuin vain jälkikasvun hengissäpitäjät. Te ajattelette suurella todennäköisyydellä muitakin asioita, teillä on toiveita, teillä on haaveita, teillä on mielipiteitä erilaisista asioista.

Teillä on yhteinen tulevaisuus, josta molemmilla on hyvä olla selvä kuva. Mitä tapahtuu huomenna? Ensi kuussa? Vuoden päästä? Kymmenen vuoden päästä?

Paitsi että osaatte molemmat vastata toistenne tarpeisiin paremmin kun puhutte molemmat, tiedätte myös mihin suuntaan olette yhdessä menossa. Se on yllättävän tärkeää.

Miikan kolme vinkkiä:

4. Älä ota asioita itsestäänselvyyksinä

Arjessa tulee jatkuvasti vastaan asioita tai tilanteita, joissa on tottunut toimimaan tietyllä tavalla, tai vastaavasti tottunut siihen, että puoliso toimii jonkun tutun kaavan mukaan. Useimmat näistä arjen puuhista saattavat hyvinkin olla yhteisen sopimuksen tai mukautumisen tulosta.

Mutta entäpä jos puolisoa ärsyttääkin, että hän on se, joka joutuu poikkeuksetta hoitamaan pyykkirumban tai käymään kaupassa, koska “näinhän tämä on aina mennyt”? Oletteko keskustelleet rutiineista, niiden hoitamisesta ja töiden jakamisesta?

Kymmenessä vuodessa ehtivät sekä ajatukset että toimet urautua jo paljon, ja siinä jää helposti omien olettamustensa vangiksi. Jos kotityöt ja muut arjen askareet jakautuvat yhtään tasaisesti, niin lähtökohtaisesti asiat ovat jo hyvällä mallilla. Töistä useimmat saattavat hyvinkin olla molemmille ok.

Silti joukkoon saattaa mahtua joitakin asioita, jotka vuosien saatossa kasvavat kokoaan suurempiin mittoihin, jos vain oletetaan että “kyllähän se toinen tekee ne, koska on aina ennenkin tehnyt.”

Ja siinä, hyvät ihmiset, ollaan vaarallisilla vesillä. 

Älä siis oleta, vaan muista kyseenalaistaa omia uskomuksiasi. Puolison kanssa ääneen kommunikointi ei ole kiellettyä sekään. Hän ei kaikesta huolimatta ole ajatustenlukija, vaikka pitkällä yhteisellä taipaleella siltä saattaa usein vaikuttaakin.

5. Ota myös omaa aikaa

Parisuhteeseen kuuluu aina kaksi osapuolta. Yhdessä vietetty aika on äärimmäisen tärkeää, ja toista on mukava huomioida, mutta vaarana on unohtaa täysin sellainen pieni, terve itsekkyys ja alkaa elää elämäänsä vain toista varten. Parisuhteessa ja etenkin lapsiperheessä on helppo uppoutua arkeen aivan täysin, joten pieniä irtiottoja tarvitaan.

Ruuhkavuosissa ja arjen lapioinnissa riittää niin paljon työsarkaa, että peli on jo hävitty siinä vaiheessa kun koittaa sankaroida kaiken yksin valmiiksi, ja unohtaa itsensä kokonaan.

Ota siis rohkeasti omaa aikaa. Lähde kaverin kanssa kaljalle, käy treenaamassa tai mene vaikka kahvilaan lukemaan hyvää kirjaa. Elä myös itseäsi varten, niin jaksat olla parempi puoliso sekä vanhempi. 

6. Osoita pienillä teoilla ja sanoilla, että välität

Elämään saattaa mahtua huikeita seikkailuja ja unohtumattomia elämyksiä, jotka kaikki oikealla tavalla koettuina varmasti lujittavat parisuhdetta ja luovat yhteisiä muistoja. Loppujen lopuksi, ne ovat kuitenkin yleensä aika pieni osa koko elämän kirjoa. Huomattavasti suurempi osa - ainakin ajallisesti - on sitä normaalia, kenties vähän tylsää arkea.

Jos ne seikkailut omalla tavallaan määrittävät parisuhteen virstanpylväät, niin arjen pienillä teoilla huolehditaan siitä, että matkanteko on mahdollisimman miellyttävää. Ajattele niitä vaikka tien kunnossapitotoimina. Vähän tylsää, mutta joku sen liukkaan tien suolauksenkin aina hoitaa ja käy laittamassa varoitustörpöt kuopan ympärille.

Kysy puolisoltasi, haluaisiko hänkin voileivän samalla, kun teet itsellesi. Laita hammastahna valmiiksi hänen hammasharjaansa. Kehu, miten hienosti hän hoiti hankalan keskustelun lapsen kanssa. Kerro, miten kauniilta hän näyttää. Pidä kädestä kiinni. Nipistä pyllystä ohimennen. Hymyile huoneen toiselta puolelta. Silitä, kunnes toinen nukahtaa. Kerro, että rakastat.

Ja se yksi yhteinen:


7. Ajatus ei ole tärkein, vaan teko

Jos kymmenen vuoden ajan meistä jompi kumpi, tai molemmat olisi aina sanonut että "ajattelin järjestää meille treffit, mutta sitten en järjestänytkään" tai "ajattelin siivota pöydän, mutta en siivonnutkaan", se ei paljoa olisi lämmittänyt. Tuskinpa oltaisiin tässä.

Parisuhteessa ajatus ei aina ole tärkein, vaan teko. Siivoa pöytä. Osta kukat. Anna puolison nukkua viikonloppuaamuna pitkään. Leivo se kakku ja laula synttäriaamuna.

Järjestä ne treffit. Äläkä tee sitä kertaluontoisesti, vaan tee siitä tapa.

Ajatus ei ole tärkein, vaan teko.

Ainakin näillä mennään taas seuraavat kymmenen vuotta. Tai ehkä jopa kaikki se aika, mikä meillä vielä on jäljellä.

Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 

facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?