Korona kyykytti: huolettaako talous ja omien rahojen riittäminen nyt ja tulevaisuudessa? Hyvä, niin kannattaakin.

Olin ajatellut kirjoittaa tämän postauksen osana ilmastokriisiä vasta paljon myöhemmin, mutta koska korona kätevästi nosti aiheen esille, aikaistetaan sitä nyt sitten. 

Maailmantalous on kyykännyt kiitos koronan, ja se tulee näykmään vielä pitkään. Kannattaako olla huolissaan? Noh, ellet kuulu maailman miljardöörikerhoon, niin ainakin kannattaa antaa asialle hieman ajatusta.

Credit Suissen Global Wealth Report 2019 kertoo muun muassa sen, että 1 % maailman rikkaimmista omistaa noin 44 % koko maailman varoista. Lisäksi se kertoo, että vaikka noin yleisesti ottaen elintaso on noussut ja köyhyys vähentynyt, varallisuus taas on jakautunut yhä epätasaisemmin maailmassa ihmisten kesken. Rikkaat rikastuvat yhä enemmän, ja näin ollen eurot, dollarit ja yenit keskittyvät yhä pienemmälle porukalle.

Mutta miksi näin on, ja onko se tulevaisuudessa uhka? Ja mille se on uhka, jos jollekin?

Asia on moniulotteinen

Tällä hetkellä elämme kapitalistisessa talousjärjestelmässä, eli vapaassa markkinataloudessa, jossa markkinoiden annetaan itse pääasiassa määrätä toiminnastaan. Sitä osittain säädellään laeilla, ja esimerkiksi Suomessa sääntely on voimakkaampaa kun vaikkapa Kiinassa tai Jenkeissä. Suomessa myös erot varallisuudessa ovat pienemmät, mutta se johtuu monesta asiasta.

Todella paljon yksinkertaistaen kapitalismi tarkoittaa sitä, että yrityksen pitää joka vuosi kasvaa jonkin verran, jotta se pysyy hengissä. Muuten inflaatio, eli ostovoiman heikentyminen, ja sen myötä suhteellinen hintojen nousu ja rahan arvon lasku, syö yrityksen hengiltä pikkuhiljaa.

Kasvaakseen yrityksen pitää joko nostaa hintoja tai myydä enemmän. Hintoja ei voi loputtomiin nostaa, joten useimmille ratkaisu on myydä enemmän, eli kasvattaa asiakkaiden kulutusta.

Kapitalismista puhutaan useimmiten sillä tavalla, että se on järjestelmä, joka korjaa itsensä. Ei korjaa.

Sen osoitti edellinen finanssikriisi vuonna 2008, jolloin ensin paljon voittoa tahkonneet, ja erityisesti ylimmälle johdolleen bonuksia ja palkkioita maksaneet pankit kaatuivat. Apuun riensivät valtiot tukien muodossa, eli verorahoilla - eivät suinkaan ne, jotka olivat rahansa yrityksistä jo keränneet omiin taskuihinsa.

Puhtaasti kapitalismi ei siis toimi, vaan elämme jonkinlaista sekatalouden hybridiä.

Esimerkiksi kaatuneen ja yhden kriisin pääaiheuttajan, pankkiiriliike Lehmann Brothersin johtaja, Richard Fuld, oli nostanut 300 miljoonan dollaria vuosipalkkaa ja bonuksia kahdeksan vuoden ajan ennen katastrofia. Kriisin lähentyessä palkan on kerrottu nousseen 480 miljoonaan dollariin vuodessa. Hyvin tehdystä työstä kunnon palkkio, ilmeisesti.

Kriisiä korjattiin sitävastoin maksetuilla verorahoilla kaikkialla globaalisti, ei Fuldenin tai muidenkaan hyötyneiden taskuista. Myös suomalaiset osallistuivat tähän, sillä globaalissa taloudessa me olemme osa koneistoa. Ihan yhtä pahasti kriisi ei Suomeen iskenyt kuin Jenkkeihin, mutta Eurooppaan kyllä, jolloin oma vientimme sakkasi, ja sinne työnnettiin rahaa.

Kaikki muistanevat myös kiky-tunnit?

Nyt koronavirus, ja sen aihettamat laajat toimenpiteet eri maissa ja mantereilla ovat kyykkäyttäneet pörssin täysin, ja monen sijoituksista ja monista yrityksistä on sulanut paljon arvoa. Uhka on, että monet yritykset ja pankit ajautuvat sen takia konkurssiin. Jotkut sijoittajat eivät ehkä koskaan saa takaisin mitä ovat sijoittaneet. Niin toimivat markkinat. Harmillisinta se on niille, joilla ei ole niin paljoa mistä sijoittaa, tai ne, joiden asuntolainoihin, asumiseen ja kotiin tällä on suora vaikutus.

Koronan viitoittama tie saattaa olla uusi normaali

Laajojen karanteeni- ja matkustuskieltotoimenpiteiden myötä koronan hopeareunus piilee siinä, että se osoittaa ihmiskunnan olevan kykeneväinen mittaviinkin toimenpiteisiin taloudenkin kustannuksella, silloin kun ihmisen henkeä uhataan.

Päästöt ovat tippuneet huimasti maailmanlaajuisesti kun kulutusta ja matkustamista on vähennetty. Kiinan päästöt ovat tippuneet dramaattisesti. Eikä se johdu siitä, että pelkästään kiinalaiset ovat vähentäneet päästöjä, vaan me länsimaalaisetkaan emme tällä hetkellä kuluta Kiinassa tuotettavia tarvikkeita yhtä paljon. Elintasomme länsimaissa on kiinalaisia korkeampi, ja tehtaat siellä valmistavat meidänkin tarpeisiin paljon tavaraa.

Kapitalismi on ollut vaatimassa meiltä jatkuvasti enemmän ja tehokkaampaa kaikessa. Se on myös käskenyt meitä kuluttamaan enemmän niin, että suomalaisten päästöt ovat kasvaneet jatkuvasti.

Vuodesta 2000 päästömäärät ovat kasvaneet 12 % kotitaloutta kohti. Vuonna 2015 päästöt per suomalainen olivat vielä alle 9000 kg CO_2e, nyt keskimäärin 10 000 kg CO_2e tai yli.

Maailman päästöt ovat kasvaneet 1850-luvulta asti. Viimeeksi 1950-luvulla Suomessa oltiin hiilineutraaleja, ilmeisesti myös maailmalla.

Syntyvyys on ollut laskussa jo 1960-luvulta, joten sekään ei selitä kulutuksen lisääntymistä.

Me yksinkertaisesti synnytämme vauvojen sijan enemmän päästöjä jatkuvasti.

Kapitalismi kiittää kyllä, sillä meillä on noin 10 vuoden ajan ollut nousukausi, ja yritysten pörssikurssit nousussa. Se ei ole tullut ilmaiseksi, vaan taloutta on elvytetty matalilla koroilla (parempi ostovoima = isompi kulutus) ja erilaisilla valtion tuilla. Ihmiset ovat voineet ostaa enemmän, eli kuluttaa enemmän, eli aiheuttaa päästöjä enemmän.

Toki meillä kaikilla on nyt enemmän kaikkea muuta, paitsi hiilibudjettia tuleville vuosikymmenille.

(Hiilibudjetti = se määrä hiilidioksidipäästöjä, mitä maailmaan voi tuottaa, ennen kuin luonto ja sen kyky imeä päästöt loppuu)

Jonkun arvion mukaan hiilibudjetti loppuu kahdeksassa vuodessa jos jatkamme samalla tavalla kuluttamista ja elämistä. Optimistisemman arvion mukaan hiilibudjettia on 20-50 vuodeksi. Tämä siis, jos haluamme pitää ilmastomuutoksen 1,5 asteessa.

Toimenpiteet pitää aloittaa nyt.

Tilanne on sikäli haastava, että valtio tarvitsee kulutusta, jotta se pyörii, ja toisaalta se myös sitoutuu globaalisti vähentämään päästöjä, jotta maailma pelastuu. Ei mikään helppo yhtälö.

Nyt kun koronan vaikutukset iskevät, onkin mielenkiintoista nähdä, mitä talousjärjestelmän ylläpitämiseksi tehdään, vai tehdäänkö mitään? Ja kuka tekee ja mitä? Korkoja ei voi alentaa juurikaan. Tukia voi ehkä lisätä.

Miljardööreiltäkin saattaa sulaa omistuksia ja varallisuuden arvoa, mutta sanotaanko nyt näin, että he kyllä selviävät tästä. Isompi huoli on tietysti ihan tavallisista ihmisistä ja heidän elämästään. Politikoilla on intressejä pitää seuraavaa vaalikautta ajatellen keskiluokka tyytyväisenä, kiinni omissa asunnoissaan ja työpaikoissaan.

Korona ei kuitenkaan tullut yllättäen. Oman alansa huiput ovat varoittaneet tällaisesta mahdollisuudesta jo paljon aiemmin - mutta koska uhka ei ole ollut välitön, sen estämiseen ei ole annettu rahaa ja resursseja. Sama koskee ilmastonmuutosta, joka ei uhkaa juuri nyt tällä hetkellä ainakaan meidän länsimaalaisten henkeä.

WHO on ilmoittanut tarvitsevansa 675 miljoonaa dollaria koronan vastaiseen työhön. Jäsenvaltiot ovat tähän mennessä antaneet 300 miljoonaa dollaria. Yhdysvallat sen sijan on luvannut 8,3 miljardia dollaria koronatilanteen hoitamiseen.

Kokonaisuudessaan hintalappu järkyttyneelle maailmantaloudelle on suuri.

Olisiko kannattanut tehdä mitään jo etukäteen, ettei tässä tilanteessa oltaisi?

Seuraavaksi kannattaa miettiä, mitä ilmastohätätila tulee aiheuttamaan taloudelle. Koska tiedämme siitä jo nyt, miten kannattaa reagoida?

Ilmastokriisi on jo osoittanut meille muun muassa Australian metsäpalojen, Intian huonon ilmanlaadun, Indonesian tulvien, Grönlannin ja napajäätiköiden sulamisen muodossa, että ilmaston hätätila on tosi luonnon osalta. Kaikki maat raportoivat ilmastoon liittyvistä erityisistä säätiloista ja ilmastonmuutoksista.

Etelä-Suomen talvi on ollut kaikkea muuta kuin normaali talvi. Pelkästään se on aiheuttanut tappioita yrityksille.

Ilmastopakolaisuus on jo nyt tosiasia. Ihmiset joutuvat jo jättämään kotejaan, ja pakenemaan ruoan ja elettävien olosuhteiden perässä, koska ilmasto on muuttunut niin paljon. Intian Delhissä ilmassa on ajoittain haitallisia pienhiukkasia yli 500 mikrogrammaa per kuutiometri. Vaarallisen raja on 25 mikrogrammaa.

Afrikasta paetaan nälänhätää, kuivuutta ja huonoja tulevaisuudennäkymiä. Äskettäin ilmastonmuutoksen osittain aiheuttama järjetön heinäsirkkaparvien inferno on tuhoamassa satoja siellä.

Ilmastopakolaisuus ei tule vähenemään, ellemme tee asialle jotain. Pakolaiskriisi johtuu ilmastokriisistä. Ja kaikki vaikuttaa suoraan myös talouteen.

Hiilibudjettia ei ole jäljellä mahdollisesti moneksikaan vuodeksi, maksimissaan muutamaksi vuosikymmeneksi, jos haluamme pitää lämpenemisen edes 1,5 asteessa.

Huolestuttavin uutinen äskettäin oli, että maailman keuhkojen eli Amazonin sademetsien, on arveltu olevan vain muutamien vuosien päässä siitä, etteivät ne enää kykene toimimaan hiilinieluina. Päinvastoin, pahimmillaan ne saattavat alkaa tuottamaan hiilidioksidipäästöjä. Monet päästölaskelmat yleisellä tasolla pohjaavat uskonsa näihin sademetsiin, ja niiden kykyyn niellä hiilidioksidipäästöjä.

Mitä tehdään, kun niin ei enää tapahdu? Kenties Delhin ilmanlaadusta tulee arkipäivää meillekin Suomessa?

Epidemiologit, eli laajaksi uhaksi leviävien sairausten asiantuntijat, uskovat, että koronavirus on vain pieni alkusoitto sille, mitä ilmastonmuutos aiheuttaa myös erilaisille tautiuhkakuville. Luonnon vähentymisen myötä eläinten elintila kapenee, ja joudumme enemmän kosketukseen sellaisten bakteerien ja mikrobien kanssa, joita ihmiskunta ei ole aiemmin tavannut.

Lisäksi Siperian ikirouta on sulamassa, eikä sieltä paljastuvista taudeista ja bakteereista tiedetä mitään. Ne kun ovat olleet ikiaikoja piilossa.

Ilmaston lämpenemisen myötä pääasiassa tropiikissa jyllännyt denguekuume, johon ei ole olemassa lääkettä, saattaa levitä huomattavasti laajemmalle. Se leviää hyttysten piston kautta. Siihen ei yleensä ensimmäisellä tartunnalla kuole, mutta seuraavat kerrat voivat olla fataaleja. Myös malaria kuuluu samaan, ilmastonmuutoksen takia leviävien kastiin.

Suomessa punkit ovat jo lisääntyneet monella alueella kiitos lämpimien ja kosteiden olosuhteiden. Lämpimämmät kelit eivät tuo siis mukanaan vain iloisia asioita.

Eliöitä ja lajeja kuolee päivittäin sukupuuttoon, ja aina kun luonnosta ottaa yhden asian kokonaan pois, se vaikuttaa myös kokonaisuuteen. On arvioita, että päivässä kuolee jopa 150 lajia, mutta siitä ei ole saatu varmuutta. Jos muutos tapahtuu pikkuhiljaa, luonto adaptoituu, mutta nyt muutosvauhti on karmivan nopeaa.

Ihmisten aiheuttamana. Meidän elintapojen aiheuttamana. Palaan vielä tähän päästögraafiin.

Jos pelkkä korona saa meidät jo näin polvilleen talouden suhteen, miten arvelette, että ilmastokriisi saa tulevina vuosina aikaan? Arvelen, että kovin ruusuista ei tule olemaan kun sairaudet, epidemiat, sääilmiöt ja ihan vaan muutokset luonnossa yleistyvät.

Mikä on vaihtoehto?

Meidän suurin ongelma tällä hetkellä on talousjärjestelmä, joka pohjaa jatkuvaan kasvuun ja jatkuvaan kulutuksen lisäämiseen. Meillä ei ole mitään helppoja vaihtoehtoja. Jos jatkamme samaa tahtia, kriisejä tulee joka tapauksessa.

Äkkinäinen muutos tarkottaisi sitä että kaikki se, minkä tiedämme nyt, pitäisi muuttua. Meidän pitäisi muuttaa monesta asiasta ajattelutapaamme; mitä ajattelemme itsestämme, rahasta, taloudesta.

Pienenkin muutoksen tekeminen on ihmiselle monasti vaikeaa. Korona tosin on osoittanut, että se on mahdollista, mutta vaatii pakkoa.

Erityisesti paljon omaisuutta ja varallisuutta keränneiden pitäisi olla valmiita luopumaan omistaan. Talouden uusjako on jossain vaiheessa jollain tapaa edessä. Samaa rataa jos jatketaan, todennäköisesti erot varallisuudessa vain kasvavat nykyisessä järjestelmässä. Superrikkaista tulee vieläkin varakkaampia - varallisuus jakautuu kapitalismin ehdoin.

Se, mikä uusi talousjärjestelmä olisi, ja miten sen voisi toteuttaa, ei ole tiedossa edes meidän talousasiantuntijoilla. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt. En ole siis esittämässä vaihtoehtoa nykyiselle järjestelmälle, mutta tulevaisuus nykyisellään on monella tapaa ongelmallinen.

Jos tämä malli osaisi korjata ongelmat, niin olisi jo tapahtunut.

Mutta se mikä on varmaa on se, että jos palaamme samaan kulutustahtiin kuin ennen koronaa, tulee väistämättä jossain muodossa uusi kriisi.

Jota seuraa uusi kriisi.

Jota seuraa taas uusi kriisi.

Nykyisellään kokonaisuus ilmaston, ihmisten, luonnon ja talouden välillä on haasteellinen. Muutos jollain tapaa on väistämätön.

Ongelmat eivät tule korjaantumaan itsestään, sillä me olemme ne, jotka sen aiheuttavat omalla käytöksellämme. Positiivista tässä on se, että me olemme itse myös ratkaisu ongelmaan.

Nyt kun kaikki joudumme hiljentämään tahtia koronaviruksen ja sen aiheuttamien toimenpiteiden takia, voisimme ainakin kysyä itseltämme seuraavaa:

1. Kuinka paljon minä (ja perheeni) tarvitsemme?

2. Miksi meillä on jatkuvasti niin kamala kiire kaikkialle, suorittamaan enemmän, tehokkaammin, vauhdikkaammin? Tekeekö se meistä parempia tai tyytyväisempiä?

3. Mikä tekee minusta ja meistä oikeasti onnellisen, mikä meille onkaan lopulta tärkeää?


Mistä voisit luopua? Mitä et ehkä sittenkään tarvitse? Mistä kohdasta voisit vähentää? Mitä voisit tehdä eri tavalla? Onko pakko saada kaikki se, mikä elämässä nyt on, tulevaisuuden kustannuksella? Mitkä asiat voisit jo tehdä ilmaston kannalta vähäpäästöisemmin?



Ja jos et tiedä vielä mistä kaikesta suomalaisen 10 000 kg CO_2e -päästöt koostuvat, lue edellinen postaus "Päästöt pähkinänkuoressa: miten ja mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodustuu - paljonko on paljon?"

Lue myös Saska Saarikosken juttu HS:stä:
Pysähdys - koronavirus on armonisku turbokapitalismille

Ylen juttu, jossa haastateltu tutkijataustaista yrittäjää, Timo Järvensivua, keksijää ja kirjailijaa Perttu Pölöstä, sekä vastuullisen yritystoiminnan professoria Minna Halmetta:
Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Lähteet mm.:

• Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki kasvussa, Suomen Ympäristökeskus: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_kotitalouksien_kulutuksen_hiilija(49873)
• Global Inequality: https://inequality.org/facts/global-inequality/
• Global Wealth report 2019, Credit Suisse: https://www.credit-suisse.com/about-us/en/reports-research/global-wealth-report.html 
• Public good or private wealth?, Oxfam: https://oxfamilibrary.openrepository.com/bitstream/handle/10546/620599/bp-public-good-or-private-wealth-210119-summ-en.pdf?utm_source=indepth
• CO2 and Grrenhouse Gas Emissions, Oxford University: https://ourworldindata.org/co2-and-other-greenhouse-gas-emissions
• Henkilökohtainen hiilibudjetti, Useless: https://useless.fi/blog/henkilokohtainen-hiilibudjetti/
• Lehmann Borthers: https://en.wikipedia.org/wiki/Bankruptcy_of_Lehman_Brothers
• Mitä rikkaat todella ajattelevat, HS: https://dynamic.hs.fi/2019/promille/
• Global Extinction Rates, Yale: https://e360.yale.edu/features/global_extinction_rates_why_do_estimates_vary_so_wildly
• Dramatic fall in China pollution rates: https://www.theguardian.com/environment/2020/mar/01/dramatic-fall-in-china-pollution-levels-partly-related-to-coronavirus
• Torpical forrests' ability to absorb carbon near tipping point, Independent: https://www.independent.co.uk/environment/climate-change-tropical-forest-absorb-carbon-sequestration-amazon-a9375046.html
• Indonesian tulvissa kuollut ainakin 60, Yle: https://yle.fi/uutiset/3-11144813
• Heinäsirkoista Itä-Afrikan uusin vitsaus: https://yle.fi/uutiset/3-11164097
• Hiilidioksidipäästöjen leikkauksia ei voi korvata muilla toimilla, Sitra: https://www.sitra.fi/blogit/hiilidioksidipaastojen-leikkauksia-ei-voi-korvata-muilla-toimilla/
• Hiilibudjetti ja ilmaston etiikka: https://etiikka.fi/hiilibudjetti-ja-ilmaston-etiikka/
• Intian pääkaupunki Delhin ilmanlaatu romahti, HS: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006293486.html
• Ikiroudassa piilee pommi, HS: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006044905.html
• Raportti: Tauti-X, HS:https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006438957.html
• Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jo nyt, HS: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006190400.html
• Pysähdys, koronavirus on armonisku turbokapitalismille, HS: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006439595.html
• Korona teki mahdottomasta mahdollisen, YLE: https://yle.fi/uutiset/3-11252317
• The Ecology of Disease, The New York Times: https://www.nytimes.com/2012/07/15/sunday-review/the-ecology-of-disease.html

Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 

facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

Vuoden 2020 #ReilutBlogit -kampanja kiinnittää huomion vaihtoehtoisiin matkustustapoihin ja lentämisen kompensointiin. Lue ihmeessä ja osallistu, jos et vielä ole niin tehnyt!