sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Päästöt pähkinänkuoressa: miten ja mistä suomalaisen ja Suomen päästöt ja hiilijalanjälki muodostuvat? Lue ilmastoinfon ABC!


Melkeinpä kaikissa keskusteluissa, ihan oikeassa elämässä tai somessa, olen huomannut, että ihmisillä on noin ylipäänsä heikoissa kantimissa tieto siitä, millä tavalla ja mistä omat päästöt aiheutuvat, ja mikä kaikki niihin vaikuttaa. Lisäksi hakusessa on ollut kuinka paljon erilaiset teot merkitsevät, mihin kannattaa panostaa ja mitkä eivät ole yhtä merkittäviä oman hiilijalanjäljen kannalta. Niin oli meilläkin pitkään.

Myöskään maapallon koko kantokyvystä ei tunnu olevan erityisen paljoa tietoa. Se ei ole mikään ihme, sillä vaikka esimerkiksi media kirjoittaa ilmastokriisiin liittyviä juttuja paljonkin, harvassa käsitellään päästölukemia erityisen syvällisesti. Lisäksi saatetaan puhua päästömääristä, mutta moni ei osaa suhteuttaa niitä mihinkään.

Jos joku tekemäni asia tuottaa 1000 kg hiilidioksidipäästöjä, onko se paljon vai vähän?





Tämä postaus on ensimmäinen osa pidempää, erilaisia ilmastoon, päästöihin ja tekoihin liittyvää sarjaa, ja tämän postauksen tiedot on hyvä sisäistää, jotta ymmärtää kokonaisuutta paremmin. Jos jokin jää tästä epäselväksi, kannattaa ehdottomasti kysyä. Sen verran paljon olen itse paneutunut tutkimustietoon, että ne asiat mitkä minulle jo ovat selkeitä, eivät ehkä ole kaikille muille, eikä niitä tule avattua tarpeeksi laajasti.

Kaikkea ei tietenkään pysty yhdessä postauksessa avaamaan, mutta tämän tarkoitus on antaa jonkinlainen skaala asioille.

Kun kerron omista esimerkeistä ja päästöistä, tarkoitus ei ole nostaa itseäni jalustalle, vaan antaa esimerkkejä ja vertailukohtia. Tehtäköön se nyt heti kärkeen selväksi, ettei tarvitse kuvitella muuta.



Päästöt ja mistä ne tulevat? Mitä ne ovat?


Päästöjä aiheutuu melkein kaikesta mitä teemme kun kulutamme jotain, ja niitä mitataan ilmaan vapautuvana hiilidioksidina, joka aiheuttaa maapallon lämpenemistä.

Yleisin tapa on laskea päästöt hiilidioksidikiloina, mutta moneen asiaan liittyy myös muunlaisia päästöjä pelkän hiilidioksidin lisäksi, esimerkiksi typpeä tai vesihöyryä. Tällöin lukujen suuruudesta kertova yksikkö on hiilidioksidiekvivalentti.

Ekvivalenttilukuun on laskettu mukaan muutkin asian aiheuttamat päästöt ja kulutus. Kannattaa olla siis hereillä puhutaanko jossain pelkästään hiilidioksidikiloista, vai hiilidioksidiekvivalenttikilosta, jossa päästöjen kokonaisvaikutus on laskettu mukaan.

Hiilidioksidikilosta käytetään merkintää kg CO2, ja ekvivalentista kg CO2e. Perässä on siis tuo pieni e-kirjain.




Suomen ja suomalaisten kulutus maapallon kantokykyyn nähden


Tällä hetkellä maapallo kestää sen, että asukaslukuun nähden tuottaisimme noin 1 000 - 2 000 kg CO2e vuodessa per henkilö. Keskimäärin suomalaisen päästöt ovat kuitenkin 10 000 kg CO2e. Käytämme siis keskimäärin kymmenkertaisesti sen määrän, jonka maapallo kestäisi meiltä suomalaisilta ja meidän pitäisi vähentää päästöjä noin 80%.

Suomalaisen päästömäärä riippuu paljon talvien kylmyydestä, jolloin lämmitystä tarvitaan enemmän. Siksi haarukka suomalaisten päästöille on 9 600 - 11 800 CO2e.




En tiedä onko teillä osunut silmään koskaan, mutta nykyään on tapana viettää maapallon ylikulutuspäivää.

Vielä 1960-luvulla maailma oli hiilineutraali. 1970-luvulla maailman ylikulutuspäivää vietettiin ensimmäistä kertaa kun kulutus ylitti maapallon kantokyvyn. Päivä oli tuolloin marraskuussa. Se on aikaistunut jatkuvasti sittemmin, ja nykyään sitä vietetään koko maapallon osalta jo elokuussa.



Suomalaiset viettävät omalta osaltaan ylikulutuspäivää jo maaliskuussa. Käytämme kolmessa kuukaudessa sen, mikä pitäisi riittää vuodeksi. Suomalaisten hiilijalanjälki on ollut jatkuvassa kasvussa, vaikka esimerkiksi syntyvyys on ollut laskussa.




Sama koskee maapalloa - syntyvyys on ollut laskussa 1960-luvulta saakka globaalisti, mutta elämme pidempään ja elintasomme on korkeampi, joten kulutamme enemmän paitsi keskimääräisesti, myös absoluuttisesti.

Maapallon ongelma ei ole massoittain syntyvät vauvat, jotka ylikansoittavat palloa, vaan se, että eliniän ja elintason kasvaessa kulutamme enemmän ja pidempään.



Suomalaiset ovat Euroopan kärkikastia mitä tulee hiilijalanjälkeen ja päästöihin. Vertailun vuoksi vaikkapa espanjalaisten hiilijalanjälki on n. 5000 CO2e, eli karkeasti ottaen puolet suomalaisten vastaavasta.

Suomalaisten päästöt - mistä ne tulevat ja mikä niihin vaikuttaa?


Suomalaisten päästöistä 68 % tulee suoraan kotitalouksilta. Globaalisti luku on 72 %, joten olemme suurin piirtein samassa linjassa muun maailman kanssa. Loput päästöt tulevat julkiselta puolelta ja yksityiseltä sektorilta.

Kuluttajina ja kotitalouksina meillä on siis valtaa vaikuttaa päästöihin.

Keskimäärin suomalaisten päästöt jakautuvat suurin piirtein seuraavalla tavalla:


Asuminen ja lämmitys 4 500 kg CO2e
Matkustaminen ja liikkuminen 2 200 kg CO2e
Ruoka 1 800 kg CO2e
Tavarat ja palvelut 3 000 kg CO2e
Yhteensä: 11 500 kg CO2e


Suomen Ympäristökeskus on tutkimuksessaan arvioinut, että suomalainen voisi kohtuullisella vaivalla saada hiilijalanjälkensä putoamaan n. 7 200 kg CO2e -tasolle omia kulutustottumuksia muuttamalla.

Se ei ole vielä lähellekään tarvittavaa 1 000 - 2 000 kg CO2e -tasoa, mutta ainakin se on alku.




Miten paljon päästöjä erilaiset asiat aiheuttavat? Miten voi pienentää omia päästöjä?


Ruokahävikki aiheuttaa 1 000 miljoonaa kg CO2e vuodessa globaalisti. Jos ruokahävikki olisi valtio, se olisi päästömäärissä mitattuna maailman kolmanneksi suurin saastuttaja USA:n ja Kiinan jälkeen.

Suomessa kotitaloudet vastaavat 30 % :sta ruokahävikistä, joka vastaa noin 120 - 160 miljoonaa kiloa ruokaa, siitä mikä menee roskiin joka vuosi. Kotitaloudet ovat yksittäinen suurin ruokahävikin aiheuttaja. Ensimmäinen askel on vähentää oma ruokahävikki nollaan.

Yhden asteen sisälämpötilan laskeminen talvella vaikuttaa noin 5 % lämmityspäästökiloihin. Vaikutus on noin 100 kg CO2e per henkilö.

Maalämmön tai ilmalämpöpumpun asentamisen vaikutus lämmittämiseen vähentää hiilijalanjälkeä 100 - 2 000 kg CO2e vuodessa.

Sähkö kannattaa vaihtaa ekosähköön. Suomessa uusiutuvaa energiaa on sähköverkoissa vain noin 40 %, mutta mitä enemmän sillä on kysyntää, sitä enemmän sitä pyritään myös tuottamaan tai tuomaan ulkomailta.

Yksi lento välillä:
Málaga-Helsinki-Málaga aiheuttaa per henkilö noin 1500 kg CO2e päästöt
Helsinki-Berliini-Helsinki aiheuttaa per henkilö noin 674 kg CO2e päästöt
Helsinki-Bangkok-Helsinki aiheuttaa per henkilö noin 4 820 kg CO2e päästöt

Nelihenkiseltä perheeltä päästöt per meno-paluulento on:

Málagaan 6 000 kg CO2e
Berliiniin 2 700 kg CO2e
Bangkokiin 19 500 kg CO2e




Ajamalla 17 000 km omalla autolla (kuten suomalainen keskimäärin):

...1.6l dieselauto tuottaa vuodessa 2 300 kg CO2e
...1.4l bensiiniauto tuottaa vuodessa 2 700 CO2e
...2.0l dieselauto tuottaa vuodessa 2 900 kg CO2e
...2.0l bensiiniauto tuottaa vuodessa 3 500 kg CO2e

VR ilmoittaa, että heidän junansa käyttävät 95 % uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi Hki-Lappeenranta-Hki -väli (noin 450 km) aiheuttaa vain muutaman kilon päästöjä junailemalla. Vastaava määrä autoilemalla on yli 30 kg CO2e. Se  taas vastaa noin kolmeatoista hampurilaista. (Toim.huom. VR:n laskurin auton päästöt on muuten keskimääräisiin suomalaisiin autoihin tosi pienet.)

Vaihtamalla esimerkiksi työmatkat julkisiin, pyörään tai kävelyyn voi säästää päästöissä paljon. Tai mikset viettäisi etätyöpäiviä ilmaston nimissä!

Jos matkustat, pitämällä matkan ajan asuntosi tyhjillään, lisää se henkilökohtaisia päästöjäsi vielä enemmän - eli pistä rahoiksi vuokraamalla se vaikka AirBnb:ssä.
¨



Kannattaako suomalaisen tehdä mitään? Onko sillä vaikutusta?


Kaikella on vaikutusta.

Suomalainen tuottaa keskimäärin 10 000 kg CO2e vuodessa. Maailma kestää 1 000 - 2 000 kg CO2e -päästöt per ihminen, per vuosi. Noin 70% päästöistä tulee kotitalouksista, eli meistä yksittäisistä ihmisistä.

Suomalaiset ovat löytäneet lomakohteeksi muun muassa Gambian, joten otetaan se vertailumaaksi vähäpäästöisyytensä ja suosionsa vuoksi. Yhden gambialaisen hiilijalanjälki on 300 kg CO2e vuodessa. Huomattavasti vähemmän kuin suomalaisen siis.

Gambialaisia on 2 miljoonaa. Viiden miljoonan suomalaisen päästöt vastaavat 184 miljoonan gambialaisen päästöjä.


Aina kannattaa tehdä sen minkä voi. Asiaa voi miettiä myös siltä kannalta, että jaetaan koko maailma n. viiden miljoonan ihmisen yhteisöihin. Kannattakaako niistä yhdenkään tehdä mitään? No tottakai.

Ei kannata jäädä aina odottamaan että se kuuluisa Joku Muu tekee jotain.





Oman hiilijalanjäljen kartoittaminen - miten ja miksi se kannattaa?


Jotta osaa suhteuttaa oman kulutuksen siihen, mitä meillä on käytössä, eikä ainakaan elä harhaluulossa siitä millainen oma elämäntyyli on, kannattaa tietysti tehdä hiilijalanjälkitesti.

Muuten saattaa vahingossa elää esimerkiksi siinä uskossa, että elää kovinkin ympäristöystävällistä elämää, eikä nipistettävää ole mistään. Lisäksi se helpottaa omien kulutusvalintojen punnitsemisessa. Näin kävi esimerkiksi meille, kun ymmärsimme mistä päästömme kertyvät.


Hiilijalanjälkitestin voi tehdä vähän yksinkertaisemmin Sitran Elämäntapatestissä, jossa oma tulokseni oli 3800 kg CO2e.

Vastaavasti sen voi tehdä hieman tarkemmin Ilmastodieetti -laskurissa Ympäristöministeriön sivuilla. Tuolla laskurissa sain tulokseksi 4000 kg CO2e.

Kertomalla tuon neljällä, meidän perhekoolla, on tulos noin 16 000 kg CO2e, eli noin 1,6 kertaisesti yhden suomalaisen.

Ilmastodieetti antaa yksityiskohtaisempia ohjeita siitä, minkälaisia parannuksia itse voi tehdä.

Minun ja meidän pitäisi vielä ainakin puolittaa omat päästöt, jotta pääsisimme siihen 1 000 - 2 000 kg CO2e-yksilötasolle perheessämme, minkä maapallo meiltä kestää. Vielä on tekemistä meilläkin.




Tähän asti olemme perheessä tehneet seuraavat muutokset:

- lopettaneet lentämisen
- jos työt pakottavat sen, vähintään kompensoimme lennot
- matkailu on vähentynyt ihan dramaattisesti, paitsi maata pitkin matkailu ja lähimatkailu, joka on lisääntynyt taas dramaattisesti
- vaihdettu ruokavalio pääasiassa kasvispohjaiseksi, mutta lapset syövät edelleen lihaa ruoassa kerran-pari viikossa
- uusien vaatteiden ja shoppailun aika pelkästä shoppailun ilosta on mennyt ohi jo pitkän aikaa sitten. Tarpeeseen hankitaan jos joskus jotain.

- en suoraan tiedä vaikuttaako tämä kuinka paljon, mutta kylppäriremontin yhteydessä suihku vaihdettiin vähemmän kuluttavaksi (normaali on 0,33l/sekunnissa, ekovirtaama uudessa 0,14l/sekunnissa), ja se on silti mukava. Tämä saattaa säästää vesilaskussa satoja euroja ja vedessä tuhansia litroja vuodessa.

Suihkuihin saa ostettua erikseen myös vähemmän vettä kuluttavia päitä muutamalla kympillä.

Nämä asiat aiemmasta vaikuttavat:

- asumme verrattain ahtaissa neliöissä, vain 66 m2 neljälle > vähemmän lämitettävää pinta-alaa, mutta rakastamme asuntoa ja aluetta
- vaihdoimme ekosähköön jo aikaa sitten
- pääasiassa kuljemme pyörällä ja julkisilla, vaikka meillä on auto
- auton ajokilometrit on reippaasti alle 100 km viikossa. Joskus se seisoo viikkoja käyttämättä.
- emme osta kaiken maailman muovikrääsää, lapsillekin joululahjoja tulee 1 kpl / lapsi
- vaatteet ja huonekalut hankimme käytettyinä, jos vaan mahdollista
- lainaamme tavaroita ostamisen sijan, jos siihen on mahdollisuus
- kierrätämme eteenpäin kaiken mahdollisen

Se mistä vielä tuntuu vaikealta luopua:

- juusto
- kananmunat
- kahvi, suklaa ja viini
- jäätelö
- ulkona syöminen
- Malediivit (vaikka siitäkin on luovuttu ihan konkreettisesti jo)




Suurin muutos on ollut muutos ajatusmaailmassa.

Ei aina tarvitse saada kaikkea, ei tarvitse päästä kaikkialle, ja elämä on silti merkityksellistä ellei merkityksellisempää. Jos kuvittelee jotenkin, että aina on pakko omistaa enemmän tavaraa, asua aina vaan isommassa asunnossa tai talossa, hankkia isompi auto, tai päästä jatkuvasti pidemmälle, nopeammin, lentämään lomalle jatkuvasti kokeakseen merkityksellisyyttä ja aitoa onnea, kannattaa miettiä kuviota uudelleen.

Vapaa markkinatalous missä elämme, kertoo nimittäin aina sinulle ettet ole tarpeeksi, etkä kuluta tarpeeksi vaikka mitä tekisit. Se taas on tulevaisuudelle ja ilmaston ja luonnon kannalta todella huono juttu.

Elämän merkityksellisyys löytyy ihan jostain muualta.


Miten ajattelit kuluttaa omat 1 000 - 2 000 kg CO2e tänä vuonna?


Jos päästöistä löytyy kysyttävää, anna tulla.




Lähteet mm.:

Suomen Ympäristökeskus, Consumpiton choices to decrease Finns carbon footprint, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/225779/SYKEre_30_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suomen Ympäristökeskus, Lentomatkustuksen päästöt, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/292417

Sitra, https://www.sitra.fi/blogit/kulutuksen-hillinta-vaatii-vuoropuhelua-ja-tekoja/
Sitra, https://www.sitra.fi/aiheet/ilmastonmuutos/
Saa Syödä!, http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

atmosfair.de, https://www.atmosfair.de/en/offset/flight/
Lentämisen päästöt kasvavat, https://yle.fi/uutiset/3-10595412
Ilmastodieetti, https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/
Our World in Data, https://ourworldindata.org/fertility-rate ja https://ourworldindata.org/




Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

Vuoden 2020 #ReilutBlogit -kampanja kiinnittää huomion vaihtoehtoisiin matkustustapoihin ja lentämisen kompensointiin. Lue ihmeessä ja osallistu, jos et vielä ole niin tehnyt!

14 kommenttia:

  1. Kiitos, että pidät tätä asiaa esillä ja tuot keskusteluun olennaista tietoa. On tosi harmi, että ilmeisesti suomalaisen on ihan pelkästään jo lämmitystarpeitten takia mahdotonta päästä lähellekään sitä tasoa, mitä pitäisi, mutta on myös yhtä tärkeää huomata, että jokainen voi tehdä jotain. Pienilläkin asioilla on merkitystä, tietoa hyvistä valinnoista on tärkeää levittää. Itse olen miettinyt omia ratkaisujani kiihkottomasti ja ahdistumatta, siitäkin kertyy jotain hyötyä, kun asiat miettii läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa, suomalaisilla on kyllä mahdollisuus vaikuttaa myös lämmityksen suhteen paljonkin. Kerrostaloissa ei suinkaan asu kaikki, ja monasti niin rivitaloihihn kuin omakotitaloihin voi asentaa lähes hiilineutraalin maalämmön. Moneen kerrostaloonkin sen saa, muttei tiiviisti asutetuilla kaupunkialueilla, jossa porauksia ei voi samalla tavalla tehdä. Myös ilmalämpöpumppu vähentää lämmitykseen kuluvaa energiaa.

      Lisäksi lämmmityskuluihin vaikuttaa väljä asuminen, eli neliöitä voi aina pienentää, jolloin lämmityskustannukset, ja siitä aiheutuva hiilijalanjälki pienenee. Suomen sähköverkkoon pyritään saamaan uusiutuvaa energiaa jatkuvasti enemmän, ja valitsemalla ekosähkön, sitä paitsi tuodaan enemmän ulkomailta, myös viestitään sähköyhtiöille että tarvetta on. Suomi pyrkii tuottamaan sähkönsä tulevaisuudessa täysin uusiutuvista energialähteistä.

      Tärkeintä on tosissaan miettiä omia päästöjä kauttaaltaan, ja oikeasti kartoittaa mistä ne omat päästöt muodostuu, ja sen jälkeen miettiä mistä pystyy itse helposti nipistämään.

      Poista
  2. Mun mielestä toi testi on ihan tyhjänpäiväinen. Mun liikkumisesta tulee eniten päästöjä, kun työmatka on yhteen suuntaan 75 km, eikä julkista liikennettä ole. Asutaan vanhassa omakotitalossa, ollaan siihen uusittu ikkunat ja lämmitys ilmavesilämpöpumpulla. Otetaanko sitä huomioon, no eipä juuri. Ei osteta mitään, jos ei tarvita. Ei lennellä yhtään mihinkään jne. Silti meidän päästöt on älyttömät - mutta kun töihin on pakko mennä. Ei auta. Ja jos me muutettaisiin pk-seudulle, niin ei meidän päästöt siitä varmastikaan pienenis kuitenkaan, menot kyllä moninkertaistuisi nykyisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noilla ajoilla kannattaa tiputtaa päästöjä vaihtamalla sähköön. Rahaakin säästyy pitkällä aikavälillä. Noille kilsoille soveltuvia autoja löytyy jo 20-25t€ hintaluokasta, ja bensasäästöä tulee monta tonnia vuodessa. Kannattaa tehdä muutama excel-harjoitus tuosta.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. Avaisitko vielä mitä päästökertoimia olet tässä laskelmassa käyttänyt pohjalla? Linkit on hyvä merkitä esiin selkeästi, niin lukija voi halutessaan tarkastaa alkuperän. :)

    VastaaPoista
  4. Pidin erityisesti tässä postauksessa tuosta, että kaikkea ei aina tarvitse saada. Usein on enemmän kyse haluamisesta kuin tarvitsemisesta.

    VastaaPoista
  5. Suomessahan asutaan kehityksen kärkipäätä olevassa olevassa yhteiskunnassa. Infrat, palvelut ja kaupungit on viimeisen päälle. Kaikenlisäksi pidetään yllä kattavaa kaupunki ja kulkuyhteysverkkoa lähes koko maan kattavasti. Veikkaan että iso osa päästöistä per hlö. tulee siitä että olemme vähäisestä lukumäärästämme huolimatta asuttaneet koko ison pinta-alan ja sitä myös on sitouduttu tukemaan ja ylläpitämään. Jos koko väestön iskisi kehän sisäpuolelle niin kyllä se melko varmasti pienentäisi myös päästöjä. Kannataisi ehkä laskea päästöjä/henkilö/pinta-ala...Helpompi suhteuttaa ja verrata muihin maihin ja muiden maiden kansalaisiin. Koska sitähän tässä ilmeisesti halutaan tehdä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos hyvästä tekstistä! Minullekin kolahti eniten tuo, että elämän merkityksellisyys ei löydy lomamatkoista ja uudesta tavarasta. Onni löytyy arjesta ja tärkeistä ihmisistä ympärillä.

    VastaaPoista
  7. Espanjalaisten ja suomalaisten hiilijalanjäljen eroa voi selittää myös näin: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/779421-suomalaisen-keskipalkka-3-386-ekk-nain-se-vertautuu-ruotsiin-ja-muihin-eu-maihin

    Syntyvyydestä: http://worldpopulationreview.com/countries/total-fertility-rate/ Pitäisikö tuota saada tasaisemmaksi? Vähemmän lapsia Afrikkaan ja enemmän Eurooppaan? Maapallon väkiluku kasvaa: https://www.worldometers.info/world-population/world-population-by-year/

    VastaaPoista
  8. Miksi tästä ei ole kukaan huolissaan ? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006148217.html Tallinnasta rihkamaa maailmanennätystahtiin https://yle.fi/uutiset/3-10026577

    VastaaPoista
  9. Tänään ilmestyneessä Tiede-lehdessä on hyvä artikkeli lentopäästöistä tekniikan näkökulmasta -- suosittelen!
    https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/paaseeko-lentokone-paastoistaan

    VastaaPoista
  10. Ajan 2.0 bensa-autolla työmatkat. Vähensin taakkaa ja teen nyt 4päiväistä työviikkoa eli kolmena en aja laisinkaan,vaikka taloudessa tiukkenee. Bussivuoroja ei maalla ole. Talo on hirsitalo v.1870 ,olen seitsämäs sukupolvi tässä samassa rakennuksessa, ilmalämpöpumppu vuodesta 1991. Kasvimaa, marjapensaat,harrastan linnustusta joka ainoa lihalähteeni. 500ha metsää josta 70ha taimikkoa,muu vanhempaa.Nyt tekeillä kaksivesisysteemi taloon. Suihku ym järvestä,pohjavesi jää ainoastaan juomavedeksi, wc polttava Cinderella. Luin jostain artikkelin että 2.5ha metsää kompensoi yhden hlön hiilijalanjäljen/v. Eli varmaan metsäni korjaa jotain synneistäni ennenkuin saan lukea että se se vasta tuottaakin kaasuja.

    VastaaPoista
  11. Eikö Suomen väkilukua tulisi vähentää tai ainakin syntyvyyttä/maahanmuuttoa vähennettävä juuri tuon suomalaisen hiilijalanjäljen suuruuden nojalla??? Pitäisi kannustaa nuoria muuttamaan ulkomaille esim. Espanjaan, mistä kirjoituksessa esimerkki??

    VastaaPoista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!