sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Rappioromanttinen Carcassonne Ranskassa kutsuu rakkauslomalle - mutta toimii myös lasten kanssa


Carcassonne on edustanut minulle lähinnä hauskaa lautapeliä, jota naapurin Pirkan ja Samulin kanssa joskus pelattiin perjantai-iltaisin, samalla kun tyhjennettiin pullo viiniä ja syötiin jotain hyvää. No, edusti ainakin siihen asti, kunnes Miika lähti niille suunnille työkomennukselle ihan samaan aikaan kun aloitimme seurustelun.

Miika vannoi tuolloin jo Carcassonnen upeutta.





Ajaessamme Travemündesta Fuengirolaan Aurinkorannikolle, aikaa ei ollut pysähdella kovinkaan monessa paikassa, kun alkuperäinen lähtöaikataulu myöhästyi. Päädyimme hieman ex-tempore pysähtymään kuitenkin Carcassonessa, ihan vaan, koska se sattui sopimaan ajoaikatauluun.

Carcassonne on ihan Espanjan ja Ranskan rajalla. Toulousesta on sinne 90 kilometriä, ja sen taittaa junalla tai bussilla Toulousesta.






La Cité on Carcassonnen tunnetuin osa, sen keskiaikainen linnoitus, joka kunnostettiin 1800-luvulla. Siellä ei asu enää kuin muutama kymmenen asukasta, ja se on päätynyt UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1997.

Carcassonnen Aude-joen toisella puolella on kaupungin uudempi osa, jonne suurin osa asukkaista on kotiutunut.





Olemme valinneet yöpaikaksi monessa palvelussa parhaimmaksi äänestetyn hotellin Du Pont Vieux'n, pienen perheomisteisen hotellin. ihan linnoituksen kupeessa. Muutamasta huoneesta ja kattoterassilta on upea näkymä linnoitukselle, ja kävelymatka sinne on lyhyt. Kehut hotellista eri palveluissa ovat ansaittuja.

Erityispisteet annan sen erinomaiselle gluteenittomalle aamiaiselle.







Linnoituksessa on ihana vaan käyskennellä ja fiilistellä vanhan ajan tunnelmaa. Lapset rakastavat löytää pieniä piilopaikkoja ja hyppiä muureilla. Kivijalassa on pieniä liikkeitä, jotka myyvät kaikkea käsitöistä koruihin ja karkkeihin, ja siellä on myös erinomaisia ravintoloita.

Vaeltelemme aikamme keskiaikaisessa linnoituksessa, mutta myöhästymme mm. kirkon aukioloajoista. Karkkipussin itselleen kinunnut Bella vetelee tyytyväisenä pitkin mukulakiviä, ja vaikuttaa olevan yhtä fiiliksissä kuin vanhempansakin.










Linnoituksella on todella mahtava historia, ja se on ollut monessa mukana. Vuonna 1849 Ranskan valtio päätti jo, että linnoitus tuhottaisiin, mutta kansa asettui vastaan. Onneksi, sillä ilman sitä päätöstä, tämä ei olisi nyt meidän ihailtavana.

Päädymme syömään L'Auberge du grand puits'iin,  eli ison kaivon majataloon. Se tosissaan sijaitsee ison kaivon vieressä, jonne ihmiset näkyvät heittelevän lantteja ja toivovan, ehkä vain parempaa elämää, ehkä uutta lomaa, kuka mitäkin.








Yllätyn enemmän kuin iloisesti siitä, että gluteeniton ruoka onnistuu mitä parhaimmin ravintolassa, ja myöhemmällä kokemuksella itseasiassa koko Carcassonnessa. Tilaan galetteja ja crêpesejä, eli niin suolaista kuin makeaa, ja mietin pitäisikö vielä tilata yksi ihan vaan koska voi. Ne ovat erinomaisen hyviä.


Ilta alkaa hämärtämään ja pimeä ehtii laskeutua ennen kuin ehdimme takaisin hotellille, mutta ilma on vielä syksyisen lämmin lokakuun loppupuolellakin.






Aikeenamme on jäädä Carcassonneen vain kahdeksi yöksi, mutta lopulta viivymme neljä pienen sairastapauksen takia. Myös lääkäripalvelut toimivat kaupungissa ihan hyvin. Uudemmalla puolella kaupunkia on enemmän ravintoloita, kauppoja ja hotelleja, mutta se ei ole myöskään ihan yhtä idyllinen, kuin vanha puoli.

Uudella puolella suosituksen annan Crêperie Le Blé Noir'lle, joka valmistuu todellisia gourmet crêpesejä ja galetteja, ja nämä kaikki myös gluteenittomana. Jos kuulostaa siltä, että söimme pelkästään lettusia, niin se arvaus ei mene ihan vikaan. Jos ranskalaiset jotain osaa, niin näiden valmistamisen.






Carcassonnessa kannattaa pysähtyä, ehkä jopa ihan hakeutua, jos siellä suunnilla liikkuu. Se on hurmaava paikka, missä viettää vaikka muutaman päivän rakkausloma. Tai aktiiviloma.


Kun Miika muuten oli seurustelun alkuaikoinan Carcassonnessa päiväretkellä, hän oli miettinyt, että haluaisi palata tänne joskus kanssani. Noin kymmenen vuotta myöhemmin me sitten oltiin siellä. Ja sitten meitä olikin jo neljä. :)



Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?