tiistai 14. tammikuuta 2020

#ReilutBlogit - älä lennä, tai jos lennät kompensoi lentosi! Lähdetkö mukaan vuoden 2020 haasteeseen?


Kun #ReilutBlogit -kampanja perustettiin meidän ja Tarinoita maailmalta -blogin toimesta useampi vuosi takaperin, maailma näytti ilmapiiriltään vielä kovin erilaiselta. Ensimmäinen kampanja keskittyi ihmisten kokemuksiin kestävästä ja eettisestä matkailusta, toinen eläinten oikeuksiin, kolmas merten tilaan. Jokainen vuosi, kun jotain on tehty, on sateenvarjoteemana ollut vastuullisuus, tietenkin. Ilmapiirimuutos on ollut monessa asiassa äkillistä. 

Muutama vuosi on mennyt tässä välissä, kun emme ole kyenneet tai ehtineet muotoilemaan mitään sopivaa aihetta.  Tänä vuonna on kuitenkin toisin.





Tämä kampanja ei varmasti ole ilmastonmuutosdenialisteille, jos sellaisia kaiken julkaistun ja validoidun tutkimustiedon, tai ihan vaan maailman tapahtumien jälkeen voi vielä edes olla. Ilmeisesti voi. Toivottavasti vähenemään päin.

Tämän vuoden #ReilutBlogit -kampanjalla on tarkoitus rohkaista ihan meitä tavan tallaajia, suomalaisia matkailijoita, ja myös kaikkia bloggaavia, vloggaavia ja instaavia vaikuttajakollegoita toimimaan vastuullisemmin matkailun saralla vähentämällä lentämistä tai kompensoimalla omat lennot.

Miksi? No siksi, että suomalaisten hiilijalanjälki koostuu pääasiassa kolmesta isosta L:stä: lämmittämisestä, lihansyönnistä ja lentämisestä. Siksi, että 70 % Suomen ilmastopäästöistä tulee kotitalouksista. Ja siksi, että mitä lentämiseen tulee, suomalaisen suhteellinen osuus on maailman toiseksi suurin. Vain singaporelaiset peittoavat suomalaiset.

Vaikka lentäminen ei ole ainoa päästöjä aiheuttava taho, se on kuitenkin suomalaisilla yksi suurimmista.




Tänä vuonna toivomme, että sekä blogien lukijat - ihan me matkailevat suomalaiset - että vaikuttajakollegamme lähtevät mukaan, ja saamme joukolla kerättyä matkakilometrejä jotka on tehty lentämättä, sekä kompensoituja euroja reaaliaikaiseen laskuriimme.

Laskurin ja halutessaan lomakkeenkin voi lisätä iframella omaan blogipostaukseensa, jos sellaisen haluaa kirjoittaa.

Mutta paneudutaan ensin hieman aiheeseen.

Sitran julkistamassa Megatrendit 2020 -raportissa ilmastonmuutos on keskiössä - eikä sen pitäisi olla epäselvää kenellekään


Tammikuun alussa Sitra julkisti raporttinsa tulevan vuosikymmenen megatrendeistä. Niiden keskiössä oleva ilmastokriisi kerrottiin sanoilla 'Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire'. Raportin julkistamistilaisuudessa Sitran Mikko Dufva totesi muun muassa seuraavasti:

"Ei pidä unohtaa toivoa. Meillä ei ole toivoa siitä, että maailma ei muuttuisi, tai että voisimme jatkaa samalla tavalla. Sen sijan meidän täytyy löytää uusi toivo."

Olemme jo siinä pisteessä, ettei maailma tule säilymään ennallaan. Jos siis olet joskus pitänyt maailman ilmastosta sellaisenaan, nyt voi jo sanoa sille heipat. Kaikki tulee muuttumaan. Kuinka paljon, on meistä kaikista kiinni




Edellinen postauksemme käsitteli Australiaa ja sen paloja. Samanlaisia ollaan nähty muun muassa Amazonin sademetsissä ja Californian kuivassa maastossa, vaikka Australia on täysin eri mittakaavassa niihinkin nähden. Eläin- ja kasvilajeja on Australiassa todennäköisesti satoja tai jopa tuhansia kuollut sukupuuttoon.

Pahassa lirissä ollaan siinä vaiheessa kun mehiläiset katoavat. Siinä vaiheessa kukaan ei pölytä enää meidän kasveja, ja kasvit kuolevat. Ilman kasveja ei ole luontoa. Samaisen tilaisuuden paneelikeskustelussa ollutta Jyrki Kataista siteeraten mehiläisten kohtalosta: "se voi olla iso ongelma."

Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset konkretisoi viime vuoden puolella julkaistu IPCC-raportti. Ennen sitä ja sen jälkeen suurin osa tutkijoista on kertonut tätä tarinaa. Itseasiassa, sitä on kerrottu jo aiemminkin, mutta koska luonto ei vielä tuolloin ole näyttänyt suuria muutoksia, tuloksille ei ole juurikaan korvaa lotkautettu. Media on kiitettävästi uutisoinut viimeiset vuodet näistäkin asioista yhä enemmän.




Siksi ihmetyttää välillä, että edelleen löytyy aina joku, jonka mielestä ilmastonmuutos ei ole niin vakava asia, ja kättä heilauttamalla voi oikeuttaa kaikki omat kulutustottumukset muiden tulevaisuuden kustannuksella. Tutkimukset ovat arvioineet, että esimerkiksi teknologian kehitys ja poliittinen päätöksenteko, johon moni pohjaa toivonsa, ei tule olemaan tarpeeksi nopeaa.

#ReilutBlogit haluaa kollektiivisesti kantaa vastuuta ja antaa toivoa tulevaisuudesta osoittamalla konkreettista joukkovoimaa yksilöiden kautta, ja meidän kaikkien halua tehdä asioiden eteen jotain.


Vaihtoehdot: älä lennä tai kompensoi lentosi


Käytännössä #ReilutBlogit tarjoaa vuoden 2020 -kampanjassaan kaksi vaihtoehtoa:

  • Vaihda lentosi junaan, bussiin, autoon tai vaikka pyörään ja jalkoihin. 
  • Jos on pakko lentää, kompensoi lentosi rahalla.


Syy, miksi ensisijaisesti on parempi vaihtaa lentäminen kokonaan pois on se, että kun päästöt kerran on tehty, niiden nollaaminen on aina vaikeampaa. Jokaisesta lennosta tulee siis hiilidioksidipäästöjä, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiötä, joka taasen johtaa ilmastonmuutokseen. Siksi on hyvä miettiä, onko jokainen lento tarpeen.

Tarinoita maailmalta -blogissa on selitetty tämän vuoden #ReilutBlogit -postauksessa hyvin yksinkertaisesti termit hiilidioksidipäästö, kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos, jos ne eivät entuudestaan ole tuttuja.




Tiedetään: lentäminen voi olla joskus ekologisempaa tai ainakin yhtä ekologista kuin esimerkiksi laiva. Tämä pätee lyhyisiin lentoihin, jotka on tehty pääasiassa potkurikoneella. Eli esimerkiksi potkurikoneella lentäminen Tukholmaan on suurin piirtein yhtä ekologista kuin laivalla Itämeren ylittäminen.

Kuitenkin moni aina kertoo lentämisen olevan melkeinpä ihan pakollista. Muuten ei nimittäin ehdi millään viettämään viikon tai kahden lomaa jonnekin ulkomaille ja aurinkoon, koska matkat vie niin paljon aikaa, ja sitten ei saa tehdä sitä jokapuolivuotista lomamatkaansa. Ja se ei tietenkään käy päinsä, koska lomailu ja lentäminen on nykyään jokaisen ihmisoikeus, siinä missä tulevaisuus ei sitä tunnu olevan.

Tarpeellisuutta voi myös miettiä siltä kannalta, onko jokainen matka ihan pakko tehdä? Onko tosissaan ihan pakko päästä aina lomalle ulkomaille, nopeasti, lähelle tai kauas, mieluiten monta kertaa vuodessa? Mistä se tarve kumpuaa? Olisiko sille vaihtoehtoa?


Jos saa valita, valitseeko itselleen ja jälkipolville tulevaisuuden, vai kahden viikon lomamatkan.

Entäpä jos saisit tämän vaihtoehdon: jättämällä lentämättä, voit pelastaa kymmenen koalaa. Kumpi painaisi enemmän vaakakupissa, lentäminen vai kymmenen koalaa? Tämä on nimittäin ihan ajankohtainen kysymys.

Siksi on hyvä miettiä ihan syvintä olemusta siitä, onko pakko lentää.




Joskus tosin on. Toiseksi paras vaihtoehto on kuitenkin se, että kompensoi lentonsa. Kompensointi tarkoittaa siis sitä, että jonkun laskurin kautta lasketaan kuinka paljon lento aiheuttaa päästöjä, ja sen verran maksetaan kompensointimaksua joko suoraan lentoyhtiölle tai riippumattomalle taholle. Maksetulla kompensointimaksulla edistetään vastatoimenpiteitä ilmastonmuutokselle.

Katsotaanpa seuraavaksi näitä eri vaihtoehtoja.


Vaihtoehto 1: Älä lennä, mutta matkusta, ja matkusta jollain muulla tavalla!


Miksi lentäminen sitten on niin paha muihin kulkuvälineisiin verrattuna? Sen päästöt ovat selvästi kaikkein korkeimmat.



Taulukko tästä jutusta Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä.

Viime vuosina on pinnalle noussut erilaiset matkustustavat. Esimerkiksi Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmässä jaetaan kokemuksia siitä, miten erilaisiin kohteisiin pääsee lentämättä, miten matkat ovat sujuneet, vinkit siihen miten lippuja kannattaa varata ja mitä huomioida, ja esimerkiksi vinkkejä siitä, miten lasten kanssa pääsee matkailemaan maata pitkin. Matkamessujen yhteyteen on perustettu maata pitkin matkustavien omat matkamessut.

Moni ajattelee esimerkiksi lähtökohtaisesti ettei lasten kanssa mitenkään voi tehdä pitkäkestoisesti matkaa. Kokemukset kyseisessä ryhmässä ovat olleet tässä suhteessa kannustavia: lasten mielestä esimerkiksi junassa nukkuminen on ollut huisin hauskaa ja elämys jo sinällään. Lisäksi lapset eivät useimmiten ole ilmeisesti olleet moksiskaan, kun asiat on järjestellyt hyvin etukäteen. Kirjoja, pelejä, leikkejä ja tietysti ruutuaikaa tarpeeksi.




Lentäminen tuntuu edelleenkin olevan käytännön tasolla helpompaa, sillä mistään et voi ostaa suoraan lippua esimerkiksi Helsingistä Malagaan maata pitkin, vaan matka pitää taittaa etapeissa, ja liput pitää myös ostaa etapeissa.

Juna on ekologisin vaihtoehto korvata lentämistä, muttei suinkaan ainoa. Vaihtoehtoisesti voi myös käyttää pitkällä matkalla vaikkapa bussia tai autoa. Merten yli pitäisi tietysti mennä laivalla, ja mieluiten purjeella kulkevalla, mutta esimerkiksi rahtilaivankin kanssa voi  matkata, vaikka Hampurista Kanadaan, ja ilmeisen mukavasti.

Me päädyimme viime vuonna ajamaan autolla mennen tullen Fuengirolaan Helsingistä, kun lähdimme talvehtimaan puoleksi vuodeksi Suomen harmaita talvikelejä karkuun. Menomatka ei ollut ihan yhtä hehkeä vatsatauteineen ja lähtökaaoksineen, mutta paluumatka oli suorastaan fantastinen.





Se kulki nimittäin Espanjan La Riojan ja Ranskan Champagnen viinialueiden kautta, ja näin ollen saimme paitsi paluumatkan Suomeen tehtyä, myös käytyä kahdessa paikassa samalla reissulla, jossa olemme halunneet pitkään jo käydä. Käytännössä paluumatka sisälsi siis kolme eri reissua; Helsinki-Malaga-Helsinki, Helsinki-Bilbao (->La Rioja)- Helsinki ja Helsinki-Pariisi (-> Champagne)-Helsinki.

Päästöjä laskimme autolla meno-paluulle 991 kg CO2e valmistajan ilmoittaman päästömäärän mukaisesti. Tämän lisäksi päästöjä kertyi lauttamatkoista Helsinki-Travemünde ja takaisin, Finnlinesin mukaan 79kg/henkilö/suunta, eli meidän nelihenkiseltä perheeltä yhteensä 632 kg CO2e.

Yhteensä siis 1623 kg CO2e.

Jos olisimme lentäneet nuo kaikki välit nelihenkisenä perheenä, päästöjä olisi tullut Atmosfair.de :n laskurin mukaan 5904 + 5668 + 3702 kg CO2e = 15 274 kg CO2e. Finnairin päästölaskuri ilmoittaa pienemmät luvut, mutta sanotaan nyt näin, että auton päästöihin verrattuna niissäkään ei ole hurraamista.

Autolla yksi reissu, kolme kohdetta 1 623 kg CO2e.
Lentäen kolme reissua 15 274 kg CO2e.

Aika huima ero.


Laivamatkailukaan ei aina välttämättä ole kaikista vihrein vaihtoehto - sillä on nimittäin eroa matkustaako rahtilaivalla vai risteilijiällä. Siitä voi lukea enemmän täältä.




Paluumatkamme kesti noin kaksi ja puoli viikkoa. Tässäkin tapauksessa matkasta tuli se nautittava osuus.

Toisarvoista oli se, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen. Maata pitkin matkailu antaa erilaisia mahdollisuuksia tutustua paikkoihin, mihin lentäen ei ehkä päätyisi, ainakaan niin helposti. En oikeasti tiedä, milloin olisimme voineet irroittautua käymään viinitilamatkoilla, tai edes miettineet tekevämme sellaisia lomalla lasten kanssa muuten. Nyt ne vaan osuivat mukavasti matkan varrelle.

Yksi suuri haaste on kulutustottumuksien muutos. Siinä missä aiemmin kukaan matkusti lomalle useammin kuin ehkä kahden tai kolmen vuoden välein, nyt lentäminen ja paikan vaihtaminen on normalisoitunut niin, ettei siinä ihan samalla tavalla ole odotettavaa tai jännittävää, koska sen voi halpojen lentojen ja talouskasvunkin myötä tehdä paljon helpommin.

Uskokaa tai älkää, mutta matkustamista ei ehkä ihan samalla tavalla arvosteta kun se on arkipäiväistynyt.




Itse toivoisin kovasti, että Euroopassa junayhtiöt tekisivät niin paljon ja nopeasti yhteistyötä, että olisi mahdollista ostaa helpommin lippuja kohteesta A paikkaan B, mutta olen valmis näkemään myös sen eteen itse hieman vaivaa kun vaihtoehtoa ei vielä ole. 

Tällä hetkellä esimerkiksi Malagasta Helsinkiin kulkiessa joutuu ostamaan useamman eri junayhtiön kautta liput.

Trainplanet.com -sivustolta voi kuitenkin hakea matkasuunnitelman suoraan, jotta näkee onko matka edes mahdollinen. Huomioi, ettei kaikkiin paikkoihin kulje juna, joten valitse tuolloin lähin kaupunki, minne juna kulkee. Interrailliput ovat yllättävän halvat, selviää samaiselta sivustolta. Myös esimerkiksi Deutschebahnin sivut näyttävät kohtalaisen hyvin vaihtoehtoja, mutta näemmä eri reittejä kuin Trainplanet. Lisäksi monet käyttävät RailEurope -nimistä palvelua matkasuunnitteluun. Tähän saa mukaan myös bussivuorot, jos busseilla haluaa kulkea myös.





Olisiko sinulla siis sellaista matkaa, jonka voisit kuvitella tekeväsi muulla tavalla kuin lentämällä? Tai mitä jos suunnittelisitkin matkan ihan sen ympärille, että maata pitkin matkustaen sinulla on mahdollista nähdä paljon enemmänkin- ehkä La Rioja tai Champagne?

Tähän haastaa #ReilutBlogit -kampanjan ensimmäinen vaihtoehto.


Vaihtehto 2: kompensoi lentosi näillä vaihtoehdoilla!


Paras vaihtoehto on matkustaa maata pitkin. Toiseksi paras vaihtoehto on kompensoida lennot, jos lentämiseen kuitenkin päätyy.

Kompensointikaan ei ole ihan suoraviivainen juttu, mutta se on helpompaa kuin luulisi. Kompensointitahojen vertailusta ei kuitenkaan ole tehty ihan yksinkertaista. Tämä johtuu siitä, että mitään yksiselitteistä laskukaavaa ei olla globaalisti kenenkään taholta päätetty, eikä sellaista tahoa edes taida olla joka päätöksen voisi tehdä.




Lentoyhtiöiden tavoitteena on tietysti esittää päästöt mahdollisimman pienenä, sillä tällöin heitä ei paitsi pidetä saastuttajina ja brändimielikuva pysyy parempana, ja toisekseen jos esimerkiksi kompensointimaksut tai verotus iskisi tähän, eivät maksut olisi niin suuria ja tekisi lovea liiketoimintaan.

Lentäminenhän on yksi liikkumismuoto, jota tuetaan subventoiden paljon. Lentopetroolia ei esimerkiksi veroteta, eikä lentolipuista peritä arvonlisäveroa, kertoo muun muassa tämä Sitran tutkimus. Se vaikuttaa hintoihin niin, että oikeasti 700 euron liput Bangkokiin pitäisi maksaa ainakin 1200 euroa.

Vertailua tehdessä olen käyttänyt kahta riippumatonta tahoa: Atmosfair.de -sivustoa ja ClimateCare.org -sivustoa, sekä lisäksi Finnairin omaa kompensointisivustoa. Nopeasti kävi ilmi, että Finnair on siinä mielessä hövelein, että kompensaatiomaksut ovat kaikista pienimmät asiakkaille.

Siitä en ole varma, onko se hyvä.



Kustannuspuolta olen aina miettinyt itse siltä kannalta, että jos on varaa ostaa loma tai vaan lennotkin jonnekin itselleen tai perheelle viikon tai parin mielihyvän takia, silloin pitäisi olla varaa myös kompensoida omat päästöt ja maksaa euroja oman tulevaisuuden puolesta pitkäjänteisellä tähtäimellä.

Esimerkiksi Atmosfair.de kertoo, että yhden henkilön edestakainen matka Bangkokiin tarkoittaa 111 € kompensaatiomaksuja. ClimateCare.org on huomattavasti edullisempi, edestakainen matka on hieman vajaat 18 puntaa, eli noin 21 euroa. Toisaalta, Finnairin sivujen kautta kompensaatiomaksuja on vain kolme tarjolla: Suomen sisäinen (1€), Euroopan sisäinen (2€) ja mannerten välinen (6€), riippumatta kohteesta, joten Finnairin kautta Bangkokin kompensaatioksi tulee vain 6€.

Atmosfair.de 111 euroa.
ClimateCare.org 21 euroa.
Finnair 6 euroa.

Finnairin kompensaatiomaksut kuulostavat melkein epäilyttävän pieneltä verrattuna riipppumattoman tahon laskukaavaan.




Finnair tarjoaa toisaalta mahdollisuutta ostaa myös biodiesel -kompensaation, samalla kolmen paketin mahdollisuudella 10€, 20€ ja 65€ riippuen omasta lentokohteesta. Sivuilla kerrotaan käytetystä ruokaöljystä valmistetun ja polttoaineean käytettävän biodieselin vähentävän 60-80% lentopäästöjä, ja jos tieto pitää paikkansa, se on tietysti erinomainen vaihtoehto. Hinta sille voi olla noin nelinkertainen, eli se nostaa merkittävästi kustannuksia yritykselle.

Biodieselistä maksaminen ainakin näillä tiedoilla kuulostaa oikein hyvältä!

Vara ei venettä kaada, kertoo vanha suomalainen sananlaskukin, joten jos mitenkään mahdollista, on tietysti aina parempi ylikompensoida, joka tarkottaisi sitä, että paitsi että lentää, tekee myös ekstrapaljon sen eteen hyvää.

On siis myös täysin mahdollista ostaa esimerkiksi sekä lentoyhtiön oma kompensaatiomaksu, ja täydentää sitä vielä riippumattoman tahon kompensaatiomaksulla. Summan voi itse kuitenkin päättää valitessaan, mitä matkasta haluaa maksaa.

Tämä kannattaa pitää mielessä: jokainen kompensaatioeuro on aina parempi kun ei mitään. Kompensoi lentosi omantunnon mukaan.





Lentoyhtiöiden kompensaatiomaksuja maksamalla lähettää samalla viestin lentoyhtiölle: kompensaatiomaksut ovat hyvästä, ja kuluttajina me olemme valmiita myös maksamaan niitä. Mitä useampi niitä maksaa, sen todennäköisemmin ne yleistyvät ja saavat näkyvyyttä tarjonnassa. Sama koskee vaihtoehtoa valita biodiesel, jos sellainen on tarjolla.


Hyvä kysymys on tietysti mikseivät Finnair ja muut lentoyhtiöt kompensoi lentoja automaattisesti ja käytä maapallon hyväksi muutenkin biodieseliä, mutta se lienee toinen keskustelu. Siitä voi lukea esimerkiksi Sitran asiantuntijan mielipiteitä tästä haastattelusta.





Lähtökohtaisesti suosittelemme siis #ReilutBlogit -kampanjan tiimoilta kompensoimaan lentosi:

1. joko Atmosfair.de - tai ClimateCare.org -sivustojen kautta (tai vapaavalintaisesti jonkun muun hyvän tahon kautta)
2. lentoyhtiön oman palvelun kautta ja/tai ostamalla biodieseliä kun vaihtoehto on olemassa
3. ylikompensoimalla enemmän kuin tarvitsisi


Lisäksi voi harkita koko oman elämänsä hiilijalanjäljen kompensoimista Antero Vartian perustaman Compensate.com -säätiön kautta. Kuukausimaksu omalla elämäntyylilläni oli jotain hieman yli 10 euroa ja siihen päälle vielä reilu kymppi koko menneen elämän kompensoimista. Summa riippuu omista elämäntavoista.




Millä tavalla kompensaatiohjelmat toimivat?


Kompensaatiohjelmat eivät tarkoita suoraan sitä, että puita istutetaan saman verran nielemään päästöjä kuin mitä aiheutat päästöjä. Tällainen mielikuva minulla nimittäin oli, ennen kuin tutustuin aiheeseen. Sain myös tietää että pelkkä puiden istuttaminen voi olla ongelmallista siksi, että niiden pitää kasvaa ainakin 50 vuotta ennen kuin ne toimivat hiilinieluna, ja lisäksi aiheeseen liittyi muutama muukin haaste.

Monet kompensaatioprojektit pyörivät siksi päästöjen vähentämisen ympärillä tai nykyisten kasvustojen säilyttämisessä, esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tukemisessa, hiilineutraalin rakentamisen tai vaikka kehitysmaiden ruoanlaiton uudistamisessa.

Viimeksi mainitussa olikin enemmän ideaa kun olin osannut ajatella: ruoanlaittoon käytetään kehitysmaissa paljon kasvustoa ja hakataan puita ja pensaita, koska jollain tavalla se ruoka pitää valmistaa ja lämmittää, vaikka sitten nuotiolla. Näin ollen tällainenkin projekti saattaa yllättävän paljon auttaa puiden istuttamisen sijan. Annetaan vanhojen puiden olla olemassa hiilinieluna, sen sijan että niitä hakataan nuotioiksi. Muun muassa Finnairin kompensointimaksut menevät tällaiseen projektiin.





Atmosfair.de ilmoittaa 90% kompensointimaksuista menevän suoraan projekteille. ClimateCare.orgilta en löytänyt tietoa tästä, mutta Finnair ilmoittaa muutamien eurojen maksujensa menevän lyhentämättömänä yhteistyökumppanilleen Nefco'lle, joka heidän puolestaan hoitaa projektit.

Kompensaatiomaksuja ohjataan ympäri maailmaa tehtäviin projekteihin, eikä siinä ole mitään vikaa. Vaikutukset lentopäästöistä eivät nimittäin keskity mihinkään tiettyyn paikkaan, vaan ne vaikuttavat ihan globaalisti, kuten nyt Australian maastopaloistakin voimme huomata.

ClimateCare.orgin projekteihin voi tutustua täältä, Atmosfair.de:n projekteihin taas täältä, ja Finnair ilmoittaa projektistaan omalla tuotesivullaan aina.

Jos haluaa kohdistaa apunsa Suomeen, aina voi ostaa aiotulla kompensaatiosummalla Luonnonperintösäätiöltä esimerkiksi palan ikimetsää, ettei niitä hakata. Tämä ei kuitenkaan ole mikään virallinen lentokompensointisivusto, eikä sellaiseksi tarkoitettu.





Monen mielestä on väärin alkaa suitsia vapaassa maailmassa kenenkään kulutustottumuksia. Toisaalta, meillä kaikilla olisi jo nyt vaihtoehto lopettaa ylikuluttaminen, mutta harva on valmis tekemään sitä itse.

Kukaan ei pakota meitä nytkään ylikuluttamaan maapallon varoja, joten saadaksemme kaikki päästöt oikeisiin rajoihin, tarvitaan myös poliittisia päätöksiä. Toivottavasti ne uskalletaan tehdä tarpeeksi aikaisin, vaikka nytkin on jo myöhäistä sille, ettei mitään muutosta tulisi.

Sillä välin, me haluamme uskoa yhdessä Tarinoita Maailmalta -blogin Annikan kanssa siihen, että meistä paljon matkaavista löytyy halua näyttää esimerkkiä ja joko vaihtaa lentäminen muihin vaihtoehtoihin, tai vähintään kompensoida lennot.

Näytetäänhän yhdessä, että näin on?

#ReilutBlogit -kampanjan mukaisesti, me näytämme esimerkkiä ihan ensimmäisenä: helmikuussa ja maaliskuussa käymme Miikan kanssa yhdessä Suomessa työmatkalla täältä Fuengirolasta. Ainakin toisen matkoista taitan maata pitkin, ellei mitään yllättävää estettä tule eteen. Hyvässä lykyssä teen niin molemmilla kerroilla. Ja jos ei, toinen tietysti kompensoidaan jos joudun lentämään.

Walk the talk.



Tämän vuoden #ReilutBlogit -kampanja kestää koko vuoden, ja olet tervetullut osallistumaan siihen koska tahansa omalla kirjoituksella, lentämättä jättämisellä tai kompensointimaksulla. Me raportoimme puolessa välissä missä mennään omien matkojen ja kampanjan suhteen, ja vuoden lopuksi vielä kuinka paljon säästettyjä lentokilometrjeä ja maksettuja kompensaatiomaksuja on tullut kaikilta #ReilutBlogit -kamppikseen osallistuvilta!

Olemme myös tehneet valmiin laskurin tälle, mikä päivittyy reaaliajassa. Voit siis alla olevalla lomakkeella täyttää aina matkan tehtyäsi kuinka monta lentokilometriä säästit, tai kuinka monta euroa kompensoit. Näin pystymme suoraan seuraamaan minkälaista vastuuta me kaikki haluamme kantaa ja se jo itsessään on viesti. Halutessasi voit kertoa minkä blogin kautta olet tästä lukenut, mutta se ei ole mitenkään pakollista.


Tämän koko lomakkeen ja laskurin voi myös halutessaan kopioida kokonaan omalle sivustollesi ja upottaa siihen iframella. Postauksen jälkeen ensimmäisestä kommentista löydät käytetyn koodin.


Tulethan mukaan tämän vuoden #ReilutBlogit -kampanjaan? Me ja tulevaisuus kiitämme.













Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

Vuoden 2020 #ReilutBlogit -kampanja kiinnittää huomion vaihtoehtoisiin matkustustapohin ja lentämisen kompenosointiin. Lue ihmeessä ja osallistu, jos et vielä ole niin tehnyt!