Edit: Tämän mennessä julki ollaankin jo ehditty takaisin Suomeen, eli vielä erilaisempiin maisemiin.
//
Kävellessämme hiljaista tietä pitkin rannalta takaisin hotellille Fijin Taveunilla, viereisen sukelluskeskuksen pihalta kuuluu iloisesti "Bula!", ja isokokoinen fijiläinen mies kävelee käsi ojossa luoksemme. Vaihdamme muutaman sanan keskellä tietä, ja JK:ksi esittäytyvä kaveri pyytää minua piipahtamaan joku päivä kioskilla, josko sukeltaminen kiinnostaisi. Ja kiinnostaahan se.
Useamman lähteen mukaan täältä löytyy maailmanluokan sukelluksia. Taveunin ja toiseksi isoimman saaren, Vanua Levun, erottaa kapea salmi nimeltään Somosomo Strait. Kapeat salmet puolestaan toimivat merivirtausten suhteen monesti pullonkaulana. Huhupuheiden mukaan vuoroveden virtaus salmessa on niin voimakas, että se saattaa kääntää maskin niskapuolelle.
Hypätessäni veneeseen sieltä löytyy hämmästyksekseni pari muutakin suomalaista - Julia ja Anssi ovat tulleet viettämään häämatkaansa tänne kauas. Edellispäivien sukellukset olivat lyhyen haastattelun perusteella myös tuoreen avioparin mielestä huikeita.
Sukellusten vetäjä Taveuni Ocean Sportin, alun perin havaijilainen Julie vahvistaa, että virtaukset ovat täällä todella voimakkaita, vuorokaudenajasta ja kuun vaiheesta riippuen. Yleensä virtapaikoissa näkyvyys saattaa myös vaihdella radikaalisti, koska nousuvesi tuo puhdasta vettä avomereltä, kun taas laskuvesi vie hiekkaista vettä rannalta pois. Täällä asia ei sinänsä haittaa, koska salmen molemmin puolin on avomerta. Käytännössä sukellukset on kuitenkin pakko ajoittaa nousu- ja laskuveden väliin, jolloin vesimassat seisovat edes jokseenkin paikoillaan eikä ole pelkoa huuhtoutumisesta aavalle merelle.
Ensimmäisellä sukelluspaikalla todetaan, että siellä ei pysty tänään sukeltamaan virtauksen vuoksi, joten ajelemme kohtuullisen kuoppaisen venematkan seuraavalle paikalle. Perinpohjaisen briiffauksen jälkeen hyppäämme veteen.
Kovassa virtauksessa sukeltaessa on riskinä raapia itseään kiviin tai koralleihin (joista osa on myrkyllisiä), tai pahimmassa tapauksessa ajautua kilometrien päähän virran mukana. Maisemat vilistävät nopeasti ohi eikä mielenkiintoisia juttuja ehdi oikein ajatuksen kanssa tarkastella. Mutta niitä hyviä puolia löytyy myös. Virtaukset tuovat mukanaan planktonia ja muita pieniä eliöitä, jotka puolestaan ovat kalojen ruokaa. Pienet kalat houkuttelevat isompia kaloja, joten virtasukelluksilla saattaa hyvinkin nähdä isoja otuksia, jos niitä on lähtenyt etsimään. Minua kiinnostavat ennen kaikkea korallit, koska täällä niiden pitäisi olla huikeita.
"Fiji is the soft coral capital of the World."
- Jacques Cousteau
Vastoin yleistä ymmärrystä ja ulkonäköään, korallit eivät ole kasveja, vaan eläimiä. Täysin yksiselitteistä tämä ei tosin ole, koska taksonomista luokittelua tehdessään tutkijoilla oli vaikeuksia päättää laitetaanko korallit kivi- kasvi- vai eläinkuntaan.
Korallien lajikirjo on aivan valtava, mutta jos jotain yksinkertaista jaottelua korallien suhteen haluaa tehdä, niin yleensä ne jaetaan kivikoralleihin (stony- tai hard corals) ja pehmytkoralleihin (soft corals). Yksittäiset korallieläimet kiinnittyvät toisiinsa ja saattavat muodostaa useamman metrin kokoisia yhdyskuntia. Mahan täytettä korallit saavat niiden kanssa symbioosissa elävältä levältä, joka tuottaa ravintoa yhteyttämällä. Lisäksi korallit pyydystävät myös planktonia ja jopa pieniä kaloja.
Niin kuin nokkelampi saattoikin jo arvata, niin kivikorallit ovat niitä kovempia koralleja. Niillä on kalkkimainen tukirakenne, joka puolestaan on koralliriutan tärkein rakennusaine. Eli jos korallit kuolevat, niin riutat tuhoutuvat, aallot nousevat ilman luonnollisia esteitä kauemmas rannalle ja aiheuttavat eroosiota ja tuhoavat viljelysmaita, jonka seurauksena sadat miljoonat ihmiset joutuvat muuttamaan tai etsimään uuden elinkeinon.
Ja tämä kaikki siis seurausta ilmastonmuutoksesta ja merivesien lämpenemisestä, eli muista lajitella roskat ja sammuttaa valot kylppäristä. Ja ehkä vähän muutakin.
Serkuistaan poiketen pehmytkoralleilla ei ole tukirakennetta, vaan ne heiluvat vedessä kuin... no, kasvit tuulessa. Ja tässä tullaankin siihen, miksi juuri täällä on erityisen hienot pehmytkorallit. Paikallaan olevassa vedessä nämä kaverit ovat tylsiä ja lättänöitä, mutta virtaava vesi täyttää korallien ontelot ja saa ne loistamaan upeissa väreissä. Eli saadakseen ruokaa, pehmytkorallit luonnollisesti viihtyvät virtaavassa vedessä. Ja nimenomaan pehmytkorallien värikirjo on vaikuttavampi kuin kovapintaisten sukulaistensa, josta selittyy osa tämän maailmankolkan sukellusten viehätyksestä.
Jacques Cousteaun mukaan "Fiji is the soft coral capital of the World."
Julien mukaan "Taveuni is the soft coral capital of Fiji."
Virta vie meitä tasaisen mukavasti eteenpäin, ja ainoastaan jos eksyy liian kauas pohjasta tai korallien valtaamasta seinästä, se yltyy sen verran voimakkaaksi että täytyy oikeasti tehdä töitä päästäkseen takaisin suojaisampaan paikkaan. Vastavirtaan menemisestä ei ole puhettakaan, täällä mennään sinne minne valtameri ohjaa.
Muutamissa suvantopaikoissa on aikaa jäädä kuvaamaan, ja kuvattavaa riittää. Suosikkejani nudibrancheja tulee parit kappaleet vastaan. Viralliselta käännökseltään otukset ovat vapaakiduskotiloita, mutta ystävämme Marikan erinomaisen osuvan luonnehdinnan myötä olen ottanut tehtäväkseni kutsua näitä nakuetanoiksi. Bongailen korallin kyljestä myös christmas tree wormseja, jotka sujahtavat heti piiloon kun vien kameran lähelle (ja joiden nimeä en edes yritä kääntää suomeksi).
Täällä Tyynenmeren kolkassa on kuulemma koko maailman suurin biodiversiteetti, eli laajempi kirjo mereneläviä kuin missään muualla. Enemmän kaloja, enemmän koralleja, enemmän kaikkea. Joidenkin teorioiden mukaan edellinen jääkausi ei vaikuttanut täällä niin vahvasti kuin muualla, ja ilmasto jäi leudommaksi. Tämän ansiosta enemmän otuksia säilyi hengissä, ja täällä ne nyt sitten ovat minua ja kanssasukeltajiani ilahduttamassa.
Väriloisto on jotain aivan huikeaa, ja pieniä kaloja on jälleen kerran niin paljon että ajoittain tunnen uivani kalakeitossa. Korallit ovat erinomaisen hyvässä kunnossa, ja sukelluskohteet on valittu ja ajoitettu siten, ettei se kuuluisa virtauskaan meitä ylenpalttisesti haittaa.
Taveunilla on sukeltajan hyvä olla, niin kauan kun korallit pysyvät hengissä.
P.S. Taveunilla on tarjolla paljon muutakin kuin koralleja. Lue kaikki Taveuni-postaukset:
- Piña coladan historiaa ja entisiä lempidrinkkejä maistelemassa Fijin Taveunilla
- Oletko uinut paratiisin vesiputouksilla? // Waterfalls in Taveuni's paradise
- Ollaan lapsia. Jäädään tähän. Taveunille.
//
Diving in Fiji's Taveuni. The place is called the soft coral capital of the world by Jacques Cousteau himself, and for a good reason!