tiistai 16. huhtikuuta 2019

Matkassa on usein mutkia, niin tässäkin kotimatkassa - varaa sattumalle aikaa!


Keli oli eilen upea. Ajelimme Ranskan maaseudun halki, keltaisinaan kukkivat rypsipellot huikaisivat näkymillään. Matka joutui niin mukavasti, että päätimme ajaa sittenkin koko 700 kilometriä putkeen, vaikka alkuperäisessä suunnitelmassa meidän piti jäädä yöksi matkalle.


Pariisi kävi mielessä. Jos muutamat crepesit gluteenittomana, Eiffel, Notre Dame ja juustokauppa ja siitä eteenpäin? Sitten luimme uutisen, että Notre Dame palaa. Eteenpäin, kaupunki on varmaan kaaoksessa.




Champagnen alueelle tultaessa hiljalleen alkoi näkymään myös kasvun alkuvaiheessa olevia viiniköynnöksiä. Épernayn kylä avautui eteemme juuri kun aurinko laski, ja alkoi värjäämään taivasta pastelleilla.







Saisimme AirBnb -asuntomme avaimen vasta 40 minuuttia saapumisesta, kello oli jo paljon, joten suuntasimme läheiseen leikkipuistoon syömään iltapala ja jalottelemaan. 700 kilometriä on pitkä matka aikuiselle, saati lapselle.

Puistosta ranskalaismies puhuu murtaen meille ruotsia, ja saamme jugurtit mustikoilla tyhjennettyä. Miika lähtee autolle. Hetken kuluttua puskien takaa kuuluu "Gia. Giiaa!". Noh, vastaan takaisin.

"Meillä on rengas puhjennut."


Jaahas. Rengas puhjennut, niinpä tietysti. Vieläpä jossain Ranskan maaseudulla.

Sitten mietin asiaa uudestaan: olemme vain 400 metrin päässä yöpaikasta, olemme koko päivän posottaneet 130-140 km/h motarilla, kyseessä on vain rengasrikko, ja kaipa täällä autokorjaajaa löytyy jostain, käyhän täällä turisteja paljon ja paikallisiakin asuu. Oikeastaan tämä oli täydellinen hetki renkaan puhjeta, jos sen piti puhjeta.

Sitäpaitsi, mehän lähdimme päivää liian aikaisin, ja otimme vielä ajopäivän aikana yhden päivän lisää kiinni. Champagnen alueelle on siis kaksi ylimääräistä päivää alkuperäiseen suunnitelmaan nähden.




Sattumat voi olla hyviä tai huonoja. Esimerkiksi maailmanympärimatkalla ihana sattuma oli se, että päädyimme monestakin sattumasta Gili Airille, ja tykästyimme siihen niin, että jäimme reiluksi kuukaudeksi paikoilleen.

Huono sattuma oli se, että Bella mursi Nepalissa kyynärpäänsä, ja jouduimme tutustumaan paikalliseen sairaanhoitoon vain viikko siitä kun vuoden matka oli alkanut. Onni tässä tietysti oli se, että se tarvitsi vain kipsausta.






Huono sattuma oli se, että autosta puhkesi nyt rengas. Hyvä oli se, ettei se tapahtunut keskellä motaria, ja olimme jo määränpäässä.

Kun lähtee vähän vähemmän organisoidulle matkalle - tai aloittaa vaikka projektin aiheessa, mistä ei ehkä ole ihan kartalla kaikessa, tai vaikka olisikin - aikatauluja ei kannata pistää liian tiukalle. Sattumia voi tulla, hyviä ja huonoja, ja ne yleensä kuluttavat aikaa, olivat ne sitten kumpia tahansa.


Tänään aamulla löysimme autokorjaamon, joka lupasi uuden renkaan meille kahdessa päivässä. Jos olisimme tulleet sen kaksi päivää myöhemmin, olisi meidän kaikki aikataulutetut samppanjatilakäynnit menneet mönkään rengasrikon takia. Toisaalta, se rengas olisi varmasti rikkoutunut myös jossain muualla.






Épernay on täynnä ihania samppanjabaareja ja mukavia ravintoloita ja puistoja. Ja lisäksi meillä on mukana myös pyörät, jolla pääsee lähikyliin ja -tiloille. Mikäs meillä täällä odotellessa, että ranskanpullat saavat auton korjattua.







Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?


keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

"Eissaaa... kulta, me ollaan lähdetty vääränä päivänä!"


Sehän meni jotenkin näin, noin 1,5h sen jälkeen, kun olimme lähteneet ajamaan Fuengirolasta:

"Niin, kerros vielä, miten tää meidän yöpymissuunnitelma nyt menikään?"

"Me ollaan tässä matkalla nyt jossain yötä, katsotaan mihin asti jaksetaan ajaa, otetaan siitä joku paikka, ja sitten huomenna jatketaan Logroñoon."

"Ja sieltä meillä oli se AirBnb -kämppä varattuna jostain keskustasta?"

"Näin mie sen muistan, odotas hetki nii tarkistan.... eisssaaaa.... tää on varattu vasta ylihuomisesta, me ollaan lähdetty vääränä päivänä."






Sitten läheteltiin Jorgelle viestiä näppäimet punaisena, notta sattuisikohan olemaan niin, että asunto olisi vapaana jo edeltävänä päivänä kun tässä nyt...niin... tullaan vähän aiemmin.

Ja onneksi se oli. Sanon vaan, että luojan kiitos että nykyään asioiden hoitaminen on niin helppoa.






Koska muuten minä tuskin olisin nyt jo vähän Logroñoon tutustuneena meidän AirBnb -asunnon sohvalla syömässä tyytyväisenä mansikoita ja kermavaahtoa kun lapset vetelee jo sängyissään sikeitä, päivää liian aikaisin, huomenna lähdössä syömään Marques de Murriettan ja näin ollen La Riojan alueen vanhimmalle viinitilalle viiden ruokalajin "high gastronomy" menu'a, toivottavasti hyvinnukkuneena ja virkeänä.


Onneksi tässä perheessä ollaan kovin joustavahenkisiä noin muutenkin. Voishan se nyt sattua kenelle tahansa, että lähtee vääränä päivänä reissuun.






Reaaliaikaisia tarinoita löytyy kaikista eniten instagramin puolelta ja storyistä. Kurkkaa sinne, jos nämä meidän seikkailut kiinnostaa!




Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

maanantai 8. huhtikuuta 2019

Talvi Fuengirolassa - mitä jäi käteen?


Tänään on meidän viimeinen päivä Fuengirolassa, ennen kuin huomenna Musta Pantteri aloittaa kehräämisensä ja suuntaa kuononsa ensin kohti La Riojaa, sitten Ranskan Champagnea, sieltä Travemündeen, ja sieltä vihdoin kohti Suomea, ja vie meidät mukanaan sinne.


Meillä on takana noin puoli vuotta eloa ja oloa Espanjassa, jonne myös tulimme autolla Euroopan halki. Olen vitsaillut välillä, että koska meillä ei ole ensimmäistä kertaa melkein kahteenkymmeneen vuoteen omaa kotia, olemme kodittomia kulkureita, vaikka emmehän me oikeasti ole. Suomessa odottaa mukava vuokra-asunto asuttamista.

On meillä yleensä koti, vaikkei aina se yksi ja sama.




Puoli vuotta Aurinkorannikolla hurahti ohi niin nopeasti, ettei melkein ehtinyt kissaa sanoa. Yllättävän paljon puoleenkin vuoteen mahtuu. Muun muassa vauvan ensiaskeleet ja -sanat, synttärit, ystäviä, juhlia, arkea, työtä, treffejä, rakkautta, riitoja, ja mitä kaikkea sitä nyt elämään yleensäkin mahtuu.

Tältä talvelta lähdettiin hakemaan pääasiassa stressittömämpää ja aurinkoisempaa arkea ja talvea vastapainoksi sille, mitä se yleensä Suomessa on. Odotukset eivät olleet erityisen korkealla, kiitos Fuengirolan ja Aurinkorannikon maineen. Oikeastaan odotimme ennemminkin vain sitä, että saisimme elää mukavaa ja seesteistä arkea, emme suuria elämyksiä. Jos edes jonkinlainen ranta ja hiekkaa, sekin olisi jo enemmän kuin lonkeronharmaa Suomi marraskuussa.






Lähtökohta oli ihan eri kuin vuoden maailmanympärimatkalle lähtiessämme, jolloin odotimme toteuttavamme kaikki suurimmat unelmat ja huikeimmat haaveet, mitä matkailun saralla koskaan olisikaan. Oltaisiin villejä ja vapaita, tehtäisiin ihan kaikki.


Olen joskus kirjoittanutkin siitä, mutta jatkuvaa seikkailua eläminen on todella raskasta ja väsyttävää. Jossain vaiheessa matkustustahti hidastui kovin, ja pyörimme kuukaudenkin samoilla seuduilla. Kaipasimme arkea, ja se oli ihanaa kun sellaisen saimme välillä hetkeksi. En ihmettele yhtään, että esimerkiksi Happytrailsin perhe päätti lähteä neljän kuukauden jälkeen takaisin Suomeen irtiotoltaan.


Jos tekisimme jotain vastaavaa uudestaan, se toteutettaisiin ihan eri tavoin kuin kiertämällä paikkoja vuoden, kokemalla jatkuvalla syötöllä kaikkea hienoa, mahtavaa ja upeeta. Siksi talvi yhdessä paikassa kuulosti enemmän kuin houkuttelevalta vaihtoehdolta.





Nyt olemme eläneet koko talven nimenomaan sellaista elämää. Arkea yhdessä paikassa, mutta ulkomailla.

Ei tarvitse googletella jatkuvasti missä asuu viikon päästä, minne pitäisi seuraavaksi lentää, mistä tai minne saa edes lennot, mitä siellä pitäisi tehdä. On voinut mennä lähikahvilaan, josta on tullut kantapaikka, siellä henkilökunta moikkailee, olemme voineet nauttia ajan kanssa ympäröivistä kohteista, saanut lösähtää illalla sohvalle, käydä salilla, treenaamassa, joogassa, pyöräilemässä, patikoimassa... mutta auringossa, valossa ja lämmössä, toisin kuin Suomessa talvella.


En voi väittää, että olisimme samalla tavalla valaistuneet täällä Aurinkorannikolla kuten teimme palloa kiertäessä 342 päivää, mutta ei se ollut varsinaisesti tarkoituskaan. Enkä rehellisesti sanottuna edes tiedä, voiko mistään valaistua niin paljon kuin tuollaisesta vuodesta, paitsi ehkä lapsensaamisesta.

Mutta on tämä uusia ajatuksia herättänyt. Paljonkin. Elämästä ja tulevaisuudesta.




Lisäksi voin vain todeta, että myös vastoin kaikkia odotuksia, tämä talvi on ollut aivan mahtavaa. Kaikkea sitä, mitä haettiin, on saatu. Mukavaa ja leppoisaa arkea, aurinkoista ja valoista, seesteistä, mutta silti tarpeeksi jännittävää lähialueen seikkailuineen.


Maailmanympärimatkan viimeisenä iltana teimme videon tuntemuksista, ja esitimme Miikan kanssa kolme kysymystä toisillemme. Viimeisen illan postauksen videoineen voi katsoa täältä, jos se on jäänyt näkemättä.

Tällä kertaa ajattelimme tehdä Facebook-livelähetyksen, ja tällä kertaa Bella ilmoitti haluavanasa osallistua sekä kysymyksillä, että vastauksilla tähän.





Tänään, maanantaina 8.4. voit siis bongata meidät Facebooksivumme livelähetyksessä klo 18.00 Suomen aikaa, tai klo 17.00 Espanjan aikaa, jossa esitämme toisillemme kolme yllätyskysymystä talvehtimisesta Aurinkorannikolla suorassa lähetyksessä; millaista se on ollut, ja mitä olemme siitä ajatelleet - tai mitä kuka nyt sitten kysyykin!

Livelähetyksessä voit tietysti esittää myös omia kysymyksiä. Klikkaa itsesi siis meidän fb-sivuille ja tule mukaan kuulemaan yllätyskysymykset ja -vastaukset. Vauvakin saattaa osallistua keskusteluun, joskin suosituimmat sanat tällä hetkellä ovat "kakka", "ankka", "vuhvuh" ja "GIIIIIJA!".






Nähdään siis!


Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?



perjantai 5. huhtikuuta 2019

Fuengirolassa parasta on, että kahden tunnin säteellä siitä on koko maailma pienoiskoossa


Tätä on kurja myöntää: ennen kuin tulimme viettämään talvea Aurinkorannikolle, olin tyystin sitä mieltä, että Fuengirola on vihoviimeinen paikka, missä haluaisin koskaan viettää ulkomailla aikaa. Aika pitkälti se johtui siitä mielikuvasta, jonka olin paikasta saanut: ehkä lähinnä punanaamaisia turisteja syömässä lihapullia aikansa eläneellä hiekkarannalla, seiskytluvun hotellissa asuen, crocseihin ja maastohousuihin pukeutuneena, parhaat aikansa nähneen suomalaisen iskelmätähden keikalla iltaisin kännissä heiluen ja siitä karaokebaariin jatkavien suomalaisten kera.


Mitäpä tällaisella paikalla olisi minunlaiselle hienostuneelle ja seikkailuja kaihtamattomalle maailmanluokan trävellerille tarjota? Eipä varmaan juuri mitään.




Kyllä, olin sellainen arrogantti kakkiainen, joka kuvitteli tietävänsä kaikesta kaiken, ilman että oli käynyt edes paikan päällä.

Sitten tuli sellainen olo, että Suomen lonkeronharmaa talvi kaikessa pimeydessä ja kurjuudessa on vaan liika. Ihan sama minne lähdettäisiin, kunhan ei kärsittäisi enää sitä.

Aloimme kartoittamaan vaihtoehtoja, ja koska perheessä on kouluikäinen lapsi, se määräsi pitkälti paikkavalintaa, huolimatta siitä, että opinnot onnistuvat kolmellakin kielellä. Emme silti halunneet kovinkaan kauas, jos tekisi mieli käydä Suomessa useamminkin, ja että näkisimme ystäviäkin.

Homma oli päätetty: lähdetään Fuengirolaan! Ei se VOI olla pahempi kuin Suomen marras-, joulu- ja tammikuu. Kamat kasaan, ja menoksi siis vaan!





Muistan vieläkin sen tunteen, kun Musta Pantteri kaarsi ensimmäistä kertaa Málagan lentokentän ohi rantaa mukailevalle moottoritielle. Eteen aukesi vuoret, aurinko paistoi korkealta, ja jossain alhaalla näkyi pitkä hiekkaranta ja paljon turkoosia vettä. En ollut housuissani pysyä. Tämä todellakin oli parempi kuin marras-, joulu- ja tammikuu.


"Kattokaa, kattokaa nyt, tuolla jossain on meidän koti", huusin muulle perheelle ratin takaa, enkä meinannut housuissani pysyä.





Asetuimme vuokra-asuntoon ja tutustuimme lähitienoon. Ihania ravintoloita ja kahviloita. Älyttömän kauniita auringonnousuja ja lämmintä hiekkaa varpaiden alla. Aina kun kaipasi, sai karjalanpiirakkaa (myös gluteenittomana!).

Suomalaisten läheisyys tuntui itseasiassa vain ihanalta ja hyvältä. Arki asettui niin helposti.


Ei kauaakaan kun aloimme halajamaan kaueammaksi tutkimaan, mitä pienen ajomatkan päässä löytyy. Olen päätynyt siihen lopputulemaan, etten ihmettele ettei espanjalaiset välttämättä matkusta niin paljoa. Fuengirolasta kahden tunnin ajomatkan säteellä löytyy nimittäin koko maailma pienoiskoossa.





Paitsi että arki on soljuvaa, se on myös helppoa ja yksinkertaista kun ei tarvitse välittää eri vuodenaikojen pukeutumisesta. Täällä on aurinkoista, valoisaa, värikästä ja lämmintä ja kaikki on lähellä. Myös kaikenlaiset lähimatkakohteet, jotka ovat ihan maailmanluokkaa.

Meillä on ollut aivan upeita seikkailuja. Väitin jo heti kärkeen, että täältä löytyy maailma pienoiskoossa. Alla liuta esimerkkejä siitä, minne Fuengirolasta pääsee kahden tunnin säteellä autolla.


Valkoisia kyliä


Niitä riittää. Valkoisia kyliä on Espanja täynnä, ja lähin Fuengirolasta on Mijas, jonne ajaa noin 15 minuuttia omalla autolla. Bussillakin pääsee toki.

Mijasissa on paitsi ihana samoilla kujilla, myös ihailla mm. kultaista auringonlaskua Aurinkorannikon ylle. Pienet kylät muistuttavat ylipäänsä kaikkia Etelä-Euroopan kohteita, missä on ihania, tunnelmallisia kyliä.

Lisäksi on hurmaava Estepona noin tunti Fuengirolasta, jossa on valkoinen kylä, kukkaismeri, rantaa ja vähän kaikkea ihanaa.

Lue lisää Mijasista täältä ja Esteponasta täältä.








Ranta


Jo pelkästään Fuengirolassa on 7 km pitkä rantabulevardi, ja kaikissa lähialueen paikoissa sitä piisaa lisää. Minulle tuli itseasiassa vähän samanlainen olo, kuin Honolulussa sikäläisellä rantabulevardilla käyskennellessä. Ihan samoja brändejä ei tietenkään ole tarjolla, mutta vähän samaa fiiilistä. Ja toisaalta, onhan Havaiji jenkkien Tensku, eli vertaus ei kamalan kaukana ole siltäkään osin.

Lue siitä, miten kesä saapui Fuengirolaan täältä.






Urheilu


Julmetun hienoja maastoja kaikkeen outdoorhommaan löytyy, sen kun kävelee ovesta ulos. Pääasiassa olemme harrastaneet pyöräilyä, patikointia, suppailua ja kiipeilyä, mutta oikeastaan täällä voi tehdä mitä vaan.

Frisbeegolfiakin on tullut kokeiltua, ja golfkenttiä on pilvin pimein. On harmillisesti ollut pakko myöntää arjen ajankäytön rajallisuus, ja ettei rahkeet riitä golfiin nyt vielä kun lapset on pieniä. Lisäksi tietysti kaikkea vesiurheilua pystyy täällä vaikka vuoden ympäri harrastamaan.

Lisäksi huvittaisi käydä kanjonoimassa Rondassa, mutta siihenkään ei tällä kertaa aika riittänyt.

Lue vaikkapa SUPpailusta Fuengirolassa lisää täältä.





Patikointi ja luonto


Ihan julmetun hienoja kohteita löytyy vaikka ja kuinka. Lähin reitti lienee Mijasin vuorilla vartin ajomatkan päässä, mutta jonne voi aloittaa retken jo kävelemällä suomalaisten suosimasta Pacosista ja jatkaa vielä se varsinainen vuorenrinne. Lisäksi mm. El Torcal de Antequeran jopa avaruusmaiset maisemat ovat vain tunnin ajomatkan päässä.

Sierra Nevadassa on patikoimista vaikka ja kuinka, sinne ajaa noin kaksi tuntia Fuengirolasta. Ja Rondassa voi apostolikyydillä mennä vaikka viinireitin niin halutessaan.




Meillä jää käymättä tänä talvena ainakin Nerjan ja Sierra Nevadan patikkareitit, ja Mijasin vuorillakin olisi voinut mennä useamman reitin.

Lue patikoimisesta Mijasissa täältä (El Torcalista tulossa postaus myöhemmin).




Eläinkohteet


Me emme perusta eläintarhoista, mutta täällä voi käydä muunlaisissakin eläinkohteissa. Flamingoja näkee Fuente de Piedran luonnosuojelualueella, minkä tahansa rannikkokaupungin satamasta löytyy veneitä, jotka kyydittävät katsomaan delfiinejä merelle, tunnin ajomatkan päässä on aasien turvakoti, Benalmadenan Parque de Palomassa on vapaana kaneja, kaneja, ankkoja ja riikinkukkoja. Vuoristopeuroja näkee Mijasissa ja El Torcalissa ainakin - varmaan ihan millä tahansa patikkareitilläkin.

Lue aasien turvakodista lisää täältä, ja Bellan juttu Parque de Palomasta täältä.





Laskettelu


Jos meinaa kaivata talvea, Sierra Nevadaan ajaa kaksi tuntia, ja sen rinteet on ihan verrattavissa alppikohteisiin Keski-Euroopassa. Käytännössä voi jopa tehdä ihan päiväretkenkin sinne, eli aamulla ottaa aamupalan rannalla, käydä laskettelemassa päivällä Sierra Nevadassa, ja siitä takaisin rannalle iltaviineille.

Lue juttu Sierra Nevadasta täältä.






Historia ja kulttuuri


Málaga on kulttuuriystävän mekka kaikkine museoineen ja näyttelyineen. Lisäksi koko Aurinkorannikko on täynnä historian havinaa. Näistä yksi tunnetuimpia kohteita lienee Alhambran linna Granadassa, jonne harmillisesti emme saaneet tänä talvena lippuja, mutta ehtiihän sitä myöhemminkin.

Lue Málagan tekemisistä täältä, Rondasta täältä ja Granadasta täältä.






Ruoka


Toistaiseksi Espanjassa ei ole vielä tullut vastaan huonoa ruokaa lainkaan. Tarjontaa riittää laidasta laitaan niin paikallista, kuin etnistä ja jos tulee ikävä Suomea, ihan karjalanpaistiakin täältä kyllä saa. Tapaksia ja pintxoja löytyy, paellaa, lihaa, kalaa - oikeastaan mitä vaan. Jopa finediningia ihan Fuengirolan rantabulevardilta.

Ongelmana on ennemminkin se, ettei kaikissa paikoissa ehdi käymään, missä haluaisi!

Lue 3 + 1 ihanaa kahvilaa Fuengirolassa -postaus täältä ja Esteponan ruokapaikkavinkit täältä.







Viinitilat


Lähin viinitila Fuengirolasta taitaa sijaita noin 45 minuutin ajomatkan päässä. Sitten on esimerkiksi Ronda, jonka lähistöllä on paljonkin tiloja, mistä valita. Ja niiltä saa ihan erinomaista palveluakin kaupan päälle.

Lue Rondan viinitilakäynnistä täältä.







Minulle tässä on oikeastaan kaikki elementit, joita kaipaan siihen, että kohdevalinta on onnistunut. Sitten on tietysti olemassa erilaista luontoa, erilaisia eläimiä ja urheilulajejakin on vaikka ja kuinka, mutta en todellakaan pistä pahakseni, että kaikki tämä on korkeintaan kahden tunnin ajomatkan päässä kotioveltani.

Ja aina välillä on hyvä kokeilla sellaista, josta ajattelee, että tuo ei nyt ainakaan ole minulle. Sitä saattaa yllättyä vallan, miten se sopiikin kuin nappi silmään, ja tajuaa olleensa asenteellinen ihan turhaan.



Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?