perjantai 30. tammikuuta 2015

Kolmen kuukauden opit ja kuulumiset lapsen kanssa matkaamisesta

Meillä on takana kohta kolme ensimmäistä kuukautta, eli neljäsosa vuoden matkasta, joka matkataan näillä näkymin maailman ympäri. Päätettiin kelata vähän läpi näitä menneitä kuukausia ja jakaa kokemuksia muille, jotka aikovat vastaavanlaiseen lähteä. Vloggausta tässä teille siitä vinkkelistä, millaista tämä on ollut lapsen kanssa, mitä me ollaan tehty, miten se on mennyt, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Vaikka Bellakin oli 13:a eri maassa käynyt ennen tätä matkaa ja on kokenut reissaaja, on asioita joita mekin opitaan tässä kantapään kautta.

Ei meidän näin pitkään pitänyt tässä pulista, mutta 20 minuuttia siihen nyt melkein meni. Ja koska leikkausvehkeitä ei just nyt ole, saatte vaan luvan katsoa kaikki, tai sitten kelailla miten haluatte. Kamerakin oli sitä mieltä että jo riittää, ja pisti pätkän kahteen osaan, joten klikkaileppa ensin auki ykkönen ja jatka putkeen kakkosella.

Älkää tehkä kuten me teemme, tehkää kuten me sanomme!








PS. Saatte kohta taianomaisesta Hoi Anista postauksen seuraavaksi, mutta se paikka oli niin hieno että kuvien raakkaamisessa menee hetki!

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Humans of Vietnam: Thuy

I came to Hanoi for the money. I need it to support my children. My name is Thuy and I am 40 years old.






When I had my first baby, I felt very tired. It was very much work and hard. In Vietnam the government doesn't support having babies in any way.

I have now three sons. My firstborn just started in an electricity university. He is 20 years old. We needed more money to  cover all the expenses for his studies. For myself I don't even buy shoes, I just walk in these sandals.

In the morning I get up to buy fruits on a big market here in Hanoi. Then I sell them here on the streets. But in the afternoon I change, then I sell nuts and seeds and rice cakes. For 10 hours each day I walk on the streets. 3 hours I prepare for all the things. All together it's 13 hours per day. I make about 5 dollars per day.

My second son was fortunate to get a scholarship for his university studies. My youngest son is only 5 years old. He lives with his father, my husband, on the countryside where we have a farm. I go and see them once a month and go back to work at the farm when it's time to plant or collect the rice.
I wanted to have a daughter, but now when I'm 40, I am too old to try to have one more. I got married in 1993 and I'm still very happy for my choice of husband.

The work I do is really hard, but I always think about the success of my sons when I work. I only wish that everything would be good for them, and when they are successful, I can take care of their children when they work.


So what's you're biggest dream in life?


I just want my sons to be successful. And I would want to have a house made of bricks instead of wood and bamboo, because then it would hold the rain.





maanantai 26. tammikuuta 2015

Satumainen Ha Long Bay - lohikäärmeiden koti // Fairytale-like Ha Long Bay

Kun puhutaan Vietnamin Halong Baystä, ei voi välttyä tarinoista lohikäärmeestä. Yhden tarinan mukaan lohikäärmeet tulivat vietnamilaisten pelastukseksi kun sitä yritettiin vallata. Lohikärmeet syöksivät jalokiviä ja jadea vihollisten eteen, jotta heidän veneensä murskautuisivat niihin. Näistä jalokivistä ja jadesta muodostuivat Ha Long Bayn tavaramerkkinä tunnetut kaikki 1 600 kartiomaista ja korkeaa kalkkikivivuorta. Myöhemmin lohikäärmeet päättivät maailmanympärimatkansa (!) päätteeksi asettua poukamaan asumaan, ja näin vesi nousi jättäen vain vuorten huiput näkyviin.

Yhtään lohikäärmettä me ei kyllä meidän risteilyllä nähty - harmillista! :)


Meillä on siis matka jatkunut Thaimaasta eteenpäin Vietnamiin, jonka ei pitänyt olla listalla - ainakaan vielä. Thaimaa -postauksia on tulossa vielä, ja sinne meidän matka tulee palaamaankin jonkin ajan kuluttua. Reitti -sivulta voi katsoa miten tähän mennessä matka on toteutunut.




Geologien mukaan Ha Long Bayn vuorten muodostumiseen on mennyt ainakin 500 miljoonaa vuotta. Viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana muodostuivat vuorten huiput, joista korkeimmat mitatut ovat aina 331 metrin korkeudessa. Vuonna 1994 paikka jullistettiin UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.


Ha Longiin voi tehdä kokonaan omatoimimatkan niin halutessaan ja sitä mekin reppureissaavat travellerit maailmanympärimatkalla ensin katsottiin, mutta useamman oppaan, muun muassa Lonely Planetin mukaan säästöä ei juurikaan tule, lähinnä säätöä kun pitää neuvotella joka ikinen hinta ja löytää hyvät järjestäjät. Itse lahteen pitää joka tapauksessa ottaa joku niistä samoista paateista, johon olisi päätynyt Hanoista ostetulla pakettimatkallakin. Hanoissa on tarjolla aina 50 dollarista lähtien pakettimatkoja, päätyen satojen dollareiden luksuspaketteihin. Kaikkein halvimmista varoiteltiin monilla saiteilla, joten päädyttiin ottamaan meidän omasta hotellista tarjottua n. 150 dollarin (per hlö) hintaisen vaihtoehdon. Kaikki hoitui tällä matkanjärjestäjällä aivan ensiluokkaisesti ja majoitukset ja ruoka olivat enemmän kuin hyvät. Oltiin ihan yllättyneitä. Matkoja on eri pituisia. Päiväretki tuntuu ajanhukalta, sillä yhteen suuntaan menee bussiajeluun Hanoista pelkästään 3-4 tuntia. Meidän pakettiin kuului kaksi yötä ja kolme päivää, öistä toinen paatilla ja toinen Monkey Island -saaressa todella hyvässä resortissa.

Huomioi muuten tämä: risteilyjä ei kannata ostaa itse etukäteen netistä, sillä hotellit saavat niistä alennuksia. Saat todennäköisesti siis noin 20% edullisemman hinnan varaamalla hotellistasi paikan päällä!


Ha Long Bay on suuri alue, mutta voihan vinde sitä fiilistä kun risteilyalus ohjautuu keskelle tätä maailmankuulua nähtävyyttä ensimmäistä kertaa! Vaikka miten on käynyt Krabin ja Thaimaan kaikki samantyyppiset muodostelmat, tämä alue on niin paljon isompi ja vaikutttavampi, että pieni ihminen siinä ihan hengästyy.












Kun alus on ajettu keskelle sitä tunnetuinta näkymää, turret viedään katsomaan vaikuttavaa Sung Sotin luolaa ja heti perään pääsee kajakoimaan lahdessa ympäri ämpäri, miten sitten haluaakaan. Tarjolla on paitsi se tunnetuin kohta josta monet kuvat on, myös pienempiä laguuneja, jonne mennään kalliotunnelien läpi, ja muutenkin todella hienoja melontamaisemia. Alla teille ilahdutuksena vähän videofiilistelyä kajakoinnista, vaikka värit ei kyllä harmillisesti siinä toistu niin hyvin kuin kuvissa.








Uimaankin saisi mennä, mutta niin lämmintä vesi ei tammikuussa ollut, että olisi huvittanut. Lisäksi monissa paikoissa lahden vedessä kellui aika paljonkin roskaa, mikä oli todella surullista nähdä. Toivottavasti vietnamilaiset oppivat vaalimaan tätä maailman ihmettä niin että myös tulevilla turreilla ja maailmanvaltaajilla on jotain nähtävää.















Meillä on ollut tällä tripillä todella hyvää tuuria säiden suhteen, sillä tammikuut saattavat olla todella kylmiä, märkiä ja sumuisia. Siitä ei nyt ollut tietoakaan, vaan laivan kannella otettiin sortseissa ja teepparissa aurinkoa paatin lipuessa hiljaa näissä huikeissa maisemissa. Tarkistettiin tosin jo Bangkokissa ennen kuin buukattiin lentoja että kelien pitikin olla kunnossa - muuten suunnitelmat olisivat olleet toiset.

Toisen päivän aamuna saatiin ihailla satumaisen kaunis auringonnousu laivalta käsin aamupalan yhteydessä, ja hetken kuluttua siitä laiva kiinnittyi pienen saaren satamaan, josta kivuttiin jokunen porras ylös näköalahuipulle. Hetken sellaista kauneutta oli siinä silmien edessä ettei paremmasta väliä. Tämä ja auringonnousu Himalajalla on tähän mennessä selkeästi reissun upeimmat näkymät ja kokemukset.









Toinen päivä jatkui risteilyaluksen lipuessa kohti Cat Ban saarta. Koko meidän 15-henkinen turrejengi käytettiin trekkaamassa saaren luonnonpuistossa parin tunnin trekki, jonka meidän sankarilapsi veti kaikkine boulderointikohtineen aivan uskomattoman hienosti. En olisi muuten uskonut vielä puoli vuotta sitten, että seison kallionkielekkeellä tasapainoilemassa huikean korkeissa maisemissa vuorten huipulla Vietnamissa. :) Huipulle meni kyllä polku portaineen, mutta välillä se katkesi, jolloin eteneminen oli ihan pelkkää kalliokiipeilyä, mutta ilman varusteita. Ponnistelu palkkittiin ylhäällä.













Hienon, mutta työlään trekin jälkeen vedettiin bussi-vene -yhdistelmällä eteenpäin Monkey Islandin resorttiin iltapäiväksi ja yöksi. Matkalla sai nähdä hieman paatin kannelta millaista elämä on paikallisessa kalastajakylässä, missä rakennukset on tehty veteen. Ihmetyttää suorastaan miten niitä lapsia tuolla pystyy kasvattamaan, mutta ehkä ne lapset eivät ole samanlaisia energiapakkauksia kun tämä meidän..








Monkey Island Resort, rankattu jonkinlaiseksi lukuskohteeksi, oli erinomaisen hyvätasoinen mesta, ja jos kelit olisivat olleet lämpimämmät, me oltaisiin pyydetty pientä pidennystä yöllä tai parilla tähän osuuteen - sen verran kaunis oli auringonlasku myös tällä puolella Ha Long Bayta hotellin näköalapaikalta, ja rantakin juuri passeli relaamiseen ja hiekkahäsäämiseen.














Ha Long Bay on ollut jo pitkään meidän must see -listalla. Ollaan näin parin päivän jälkeenkin vielä todella fiiliksissä tätä keikasta. Itseasiassa jopa vähän äimän käkenä kaikesta näin lyhyessä ajassa koetusta ja tehdystä. Ihan superia saada tällaisia kokemuksia, sillä aina kaikki ne sadunomaiset paikat, mistä lukee ja näkee kuvia ei sitä sitten paikan päällä enää olekaan.


Me ollaan jo matkalla kohti seuraavia bucketlist -kokemuksia. Mikä on sun seuraava?



//




Ha Long Bay is amazing. It has been on our bucket list for some time already, and we were a bit afraid we'd miss it now, since it's "the wrong time of the year", January. It's usually drizzly, foggy and cold, but this January Halong Bay showed it's best parts to us.

We took a cruise from Hanoi for 2 night and 3 days including everything but our drinks. Cost about 150 USD per person and was money well spent. You can get the cruises cheaper in Hanoi, but several sites and for example Lonely Planet warns that they might not be so good.

When cruising in to Ha Long, the views just makes one feel small. Even if you've seen Krabi or other similar sights in Thailand, Ha Long is just so much more. The cruise took us to the bay first night, where you could see a huge cave and go kayaking. Even swimming if the water wasn't so cold. :P

The next morning we cruised to a view point with just spectacular views after a few climbed steps. After this we headed further along the beautiful landscapes toward Cat Ba island and its National Park, where we got to do a 2 hour trek to the top of the hill. Once again, pretty amazing views even if it might be a bit tricky to actually climb the rocks they haven't yet transformed to stairs.

Our second night was spent at Monkey Island and it's resort. The luxurious resort offered a great place to chill and relax - or at least good ground for some playing and action. :D If the water would have been warmer, we would have stayed some additional nights.

We have yet another things checked from our bucket list. Which is your next?

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Valashain kanssa hengailemassa Hin Daengilla ja Hin Muangilla // Diving with a whale shark

Olin suunnitellut muutaman sukelluksen tekemistä jo aiemmin Koh Lipellä, mutta kustannukset ja tarjonta eivät olleet siellä mielestäni ihan linjassa, joten keskityimme enemmän snorklaamiseen. Koh Lantalla otettiin asia uudemman kerran harkintaan, etenkin kun Suomesta lomailemaan saapuneesta iloisesta seurueestamme eräskin Mikko suunnitteli piipahtavansa pinnan alla.







Olen sukeltanut Thaimaassa useampaan otteeseen vuosien saatossa, joten jonkinlainen käsitys vedenalaisesta tarjonnasta on jo päässyt muodostumaan. Thaimaan parasta sukellusantia löytyy Similan-saarilta, jotka ovat kuitenkin sen verran kaukana että sinne tehdään yleensä useamman päivän mittaisia reissuja. Similan oli tällä kertaa pois laskuista, koska seuraamme päiväbudjetteja melkoisen tarkasti ja yksi sukellus haukkaa helposti saman verran rahaa kuin päivän majoitus ja ruokailut kolmelle.








The next best thing oli kuitenkin onneksi saavutettavissa, joten päätin bookata reissun Hin Daengille ja Hin Muangille. Kävimme Mikon kanssa kartoittamassa vaihtoehtoja useammastakin sukellusliikkeestä, ja paras fiilis jäi Koh Lanta Diversista. Palvelu oli erittäin ystävällistä, varusteet hyväkuntoisia, hinnat kilpailukykyisiä, ryhmät pieniä ja heillä oli jumankekka irtokarkkeja myytävänä!








Lähempänä oleville sukelluskohteille liikahdetaan isommalla sukellustukialuksella, mutta Hin Daeng ja Hin Muang ovat sen verran kauempana, että kuljetus tapahtuu pikaveneellä. Kelivaraus on luonnollisesti myös olemassa, ja hieman jännitti että päästäänkö sinne ylipäätään kun kuulimme parilta muulta sukellusfirmalta että olivat joutuneet kääntymään takaisin pari päivää aiemmin liian kovan kelin takia. Meillä oli onni myötä ja keli oli kohtalainen, joskin sen verran aallokkoa kuitenkin oli, että puolentoista tunnin reippaan venekyydin jäljiltä useammallakin kyytiläisellä oli oireita merisairaudesta. Perusteellisen briiffauksen jälkeen puettiin kamat päälle ja hypättiin kurkistamaan mitä pinnan alta tänään löytyy.










Ensimmäisenä sukelluskohteena oli Hin Muang - niistä kahdesta se toinen, joka ei näy pinnalle. Laskeutumisköydellä alkoi jo hymyilyttää. Näkyvyys reilu parikymmentä metriä, värikkäitä, ehjiä koralleja ja kaloja joka lähtöön. Pahoittelut jo etukäteen, että käytän kaloista lähinnä englanninkielisiä nimiä. Olen kuullut ne lähes poikkeuksetta englanninkielisiltä sukellusoppailta tai luntannut englanninkielisistä kalakirjoista. Suoraan sanottuna en joko tiedä useimpien kalojen suomenkielisiä nimiä, niillä ei ole sellaisia lainkaan tai sitten niiden suomennos aiheuttaa lähinnä myötähäpeää. Kumpi on mielestänne kuvaavampi nimi majesteetilliselle ja pelottomalla korallien asukille, joka hengailee ylhäisessä yksinäisyydessään ja jota muut väistävät: lion fish vai siipisimppu? Sama kala nimittäin kyseessä (kuva alla).











Mutta niin. Kaloja siellä siis oli joka lähtöön. Perinteiset butterflyfishit, moorish idolit, batfishit, triggerfishit ja anemonet eli tuttavallisemmin nemot, mutta myös aavistuksen verran harvinaisemmat mureenat ja nudibranchit. Löytyipä kiven alta huilaamasta myös herra rausku, anemonen kätköistä minirapu sekä kiven päällä hyvin naamioituneena scorpion fish - jonka tosin huomasin vasta tökättyäni sitä melkein kameralla kuvatessani jotain aivan muuta. Mutta eivät ne onneksi kovin myrkyllisiä ole.











Varsinainen jackpot ja jotakuinkin jokaisen sukeltajan unelma ui vastaan toisella sukelluksella. Olin lähtenyt reissulle toivoen hiljaa mielessäni että bongaisin muutaman mantan, eli suomalaisittain paholaisrauskun, joiden kohtaamiseen tiesin olevan kohtuulliset mahdollisuuden näillä kohteilla. Onni ei ollut myötä mantojen suhteen, mutta löytyi jotain vielä harvinaisempaa. Tulin muusta porukasta vähän jäljessä jäätyäni kuvaamaan kivenkolossa hengailevaa mureenaa, kun katselin eteenpäin ja huomasin oppaamme Olin elämöivän kovin tohkeissaan. Kiivaaseen tahtiin hän vuoroin levitteli käsiään ja vuoroin viittilöi minua lähemmäksi. Syy selvisi kun sukelsin muiden luokse - syvyyksistä nousi valashai suoraan meitä kohti! Siinä me sitten ihmettelimme merten jättiläistä, joka lipui ohitsemme majesteetillisen rauhallisin liikkein, muutaman puhdistuskalan saattelemana. Tilanne kesti vain muutaman kymmenen sekuntia, mutta se riitti tekemään reissusta täydellisen. Jotkut sukeltavat vuosikausia näkemättä ikinä valashaita, mutta meille osui todella hyvä tuuri. Kyseinen yksilö oli melkoisen nuori ja siis vielä pieni, mutta kyllä sillä silti oli nelisen metriä mittaa. Vaikuttava eläin siis kaiken kaikkiaan.










Tässä vaiheessa pieni rauhoituksen sana kaikille Tappajahaista elinikäiset traumat saaneille. Ihmisiä kuolee haiden hyökkäyksiin todella, todella, todella harvoin. Ihminen saattaa joutua hain kohteeksi jos hai näkee pinnalla lautansa päällä makaavan ja käsillään melovan surffaajan, jota hai erehtyy luulemaan kilpikonnaksi, mutta kaiken kaikkiaan hain hyökkääminen ihmistä kohtaan on äärimmäisen harvinainen tapahtuma. Poikkeuksetta kaikki kohtaamani sadat hait ovat olleet arkoja ja pitäneet turvallista väliä sukeltajiin. Tilastojen valossa on todennäköisempää kuolla siihen, että limsa-automaatti kaatuu päällesi kuin että hai söisi sinut. Että kiitos vaan Hollywoodille kokonaiselle sukupolvelle aiheutetusta, täysin aiheettomasta kammosta.








Ystävämme valashai on suurin hai joka saattaa kasvaa yli kymmenen metrin mittaiseksi, mutta hyvin leppoisa ja rauhallinen kaveri kaiken kaikkiaan. Kasvissyöjä, eli käyttää ravinnokseen planktonia. Kunnioitusta herättävä otus kuitenkin, ja on syytä muistaa että vaikka hai väistääkin sukeltajaa, niin pyrstössä on sen verran kokoa ja voimaa että ei siihen välttämättä ihan viereen kannata mennä kuvia ottamaan kun pikkubussin kokoinen valashai kruisailee ohi.







Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut sukellusreissu, joten lämpimät suosituksen Hin Daengille ja Hin Muangille sekä Koh Lanta Diversille joka hoiti koko paketin erittäin tyylikkäästi!


- Miika ♥














 //


Long story short: If you're interested in scuba diving and plan a trip to Thailand be sure to visit Hin Muang and Hin Daeng. While Similan might be the best dives that Thailand has to offer, these sites are the next best thing and as such somewhat awesome. Hour and a half from Koh Lanta on a speedboat and a chance to bump into some mantas or whale sharks. We booked the trip from Koh Lanta Divers and were very satisfied with them. Highly recommended!


- Miika ♥