keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Huomenta Suomi! - vuosi maailmalla, näin paljon meni rahaa


Kävimme aamulla Huomenta Suomessa Maikkarilla juttelemassa vähän matkailusta. Jännää oli, erityisesti perheen tällä hetkellä vielä nuorimmasta, joka vastaili lyhytsanaisesti kysymyksiin. :)

Itse ei olla tietenkään nähty miten julkinen esiintyminen meni, toivottavasti ruutu ei mennyt kokonaan ainakaan rikki.

Lisäys: pätkä julkistettiin ja sen voi katsoa täältä.



Trafiikkia blogiin on tullut tänään normaalia enemmän, ja selvästi täältä yritetään löytää lisää tietoa budjettiasioista. Tehdään tämä siis helpoksi:

Näin paljon maksaa 342 päivää maailman ympäri - 11 maata ja lovi lompakossa -postaukseen pääset täältä.

Postauksessa on eritelty missä kaikkialla kävimme missäkin maassa, ja sieltä löytyy myös tarkka erittely paljonko meni mihinkin asiaan (lennot, asuminen, ruoka, aktiviteetit jne.).

Ja jos vain absoluuttinen rahasumma kiinnostaa, niin sehän oli 53 181,53 €. Se ei tosin vielä kerro mitään siitä mitä sillä rahalla saatiin, muuta kun että jossain asuttiin ja jotain syötiin ja juotiinkin vuoden ajan kun hengissä vielä ollaan.¨





Meiltä saa ilman muuta kysyä aiheesta, jos jokin mietityttää. Jätä kommentti tai lähetä meille viestiä jonkun muun kanavan kautta esimerkiksi Facebook -sivulta, Instagramista tai mikset twiittaisi!

tiistai 26. syyskuuta 2017

Pelastetaan Split humalaisilta suomalaisilta!


Olemme saapuneet juuri Splitin hurmaavaan vanhaan kaupunkiin, jättäneet tavaramme kaupungin muurilla sijaitsevaan loistavaan hotelliimme ja lähteneet oppaan kanssa kierrokselle kuulemaan siitä, mikä tämä kaupunki oikein on miehiään ja naisiaan. Päädymme ensimmäisenä aukioille kuulemaan keisari Diocletianuksen edesottamuksista kaupungin rakentamisessa noin vuonna 305 j.Kr. Kaksi miestä erottuu muista harvoista aukiolla olevista punakalla olemuksellaan ja kovaäänisyydellään. 

Suomalaisia umpihumalassa, mitenkäs muuten.





Split on hurmaava kaupunki, kohtalaisen pieni ja sokkeloinen vanhan kaupungin alueella. Sen rantabulevardilla voi nautiskella päivästä, ostaa vaikka vähän hiukopalaa siellä päivystäviltä myyjiltä, pysähtyä nauttimaan juoman ja vain nauttia elostaan ja olostaan. Tai sitten siinä voi suomalaisittain parkkeerata johonkin rantabulevardin baareista, juoda ehkä kolmekin olutta liikaa, polttaa itsensä täysin punaiseksi auringonpaisteessa ja örveltää häiritsevästi koko siinä olonsa ajan, kuten viereinen pöytäseurueemme Suomesta, kun päädyimme Aperol Spritzeille pohtimaan minne seuraavaksi suuntaisimme.









Norwegian on jo useamman vuoden kuljettanut suomalaisia suorilla ja edullisilla lennoilla suoraan Helsingistä Splitiin ja sen valitettavasti huomaa. En kertakaikkiaan ymmärrä miksi edullinen alkoholi, suomalaiset ja loma saavat meidät käyttäytymään niin huonosti ulkomailla. Split nimittäin ansaitsee niin paljon enemmän, vaikkei siitä mikään must-go-paikka meille muodostukaan.

Loppujen lopuksi valitsen mielummin Dubrovnikin tai Zagrebin jos kaupunkilomalle pitäisi Kroatiaan lähteä.




Splitin paras puoli lienee se, että sieltä on helppo hakeutua minne tahansa ympäristössä olevaan kohteeseen tai aktiviteettiin, joten se on hyvä paikka pitää base campia.


Vanha kaupunki


Splitissä on kuvattu muun muassa Game of Thronesia, ja siellä voi buukata tähän erikoistuneen oppaankin itselleen. Tutustui kaupunkiin miten tahansa, fanina tai ei, on Diocletianuksen rakentama kaupunki kuitenkin samoilun väärti. Kaupunki on rakennettu useampaan kerrokseen, ja kaikki tasot on valjastettu nykyään elämiseen - kellarista kattoon löytyy myyjiä, myymälöitä, asuntoja, kahviloita ja toreja. Aukioilla järjestetään musiikkiesityksiä ja muuta kulttuurimenoa useimmiten iltaisin kun aurinko on ehtinyt laskea.






Samoillessa kujilla vastaan tulee mitä yllättävämpiä paikkoja, kuten pieniä puutarhoja, joista vanhassa kaupungissa asuvat yrittävät luoda itselleen pieniä keitaita. Ilmeisesti vähävaraisemmat ihmiset asuvat vanhassa kaupungissa - siellä kun ei saa turisteilta rauhaa, eikä tilat ole erityisen kätevät.

Vanhassa kaupungissa vastaan tulee toinen toistaan tunnelmallisempia ravintoloita ja terasseja erityisesti auringon laskettua. Suosituksen voin antaa vähän modernimpaa hakevalle Uje Oil Bar, jossa gluteenittomuus huomioitiin hyvin kuin myös Konoba Varos, joka tarjoaa perinteistä kroatialaista ruokaa.







Tekemiset


Split on hyvä tukikohta ympäristöstä seikkailuja hakeville. Splitin lähistöltä löytyy myös uimarantoja niitä haikaileville. Jos haluaa liikkua enemmänkin, esimerkiksi käydä lähistöllä viinitiloilla, Trogirissa tai luonnonpuistoissa, voi joko ostaa valmiita retkiä hotellilta tai erilaisista retkiä tarjoavista turistitoimistoista, tai vaihtoehtoisesti vuokrata auton. Jos yöpyy vanhassa kaupungissa, kannattaa huomioida että parkkipaikat on tiukassa, ja kannattaakin tiedustella hotellilta löytyykö heiltä parkkipaikkoja käytettäväksi, yleensä maksua vastaan.







Kävimme noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevallaa Bibchin viinitilalla (ihan Krkan kansallispuiston vieressä), joka hurmasi eleganssillaan. Siellä oltiin tosissaan panostettu kokemukseen. Viinitilalle voi mennä ex-tempore paikan päälle maistelemaan erilaisia vinimenyitä, mutta jos siellä haluaa lounastaa, kannattaa varata etukäteen paikka. Myös erityisiä fine-diningeja järjestetään tilalla, joskin vaikuttivat jokseenkiin tyyriiltä yleiseen hintatasoon nähden.








Me voimme suositella myös lämpimästi Cetina Canyonin ziplinea yhdeksi aktiviteetiksi, vaikka ihan koko perheen varauksetonta ihailua se ei saavuttanutkaan. Samoilla alueilla pääsee myös tekemään päivävaelluksia tai river raftingiakin. Leppoisaa elämää etsiville viereisessä Omisin kaupungissa, 45 min ajomatkan päässä Splitistä on todella mukava ranta. Lisäksi Cetina Canyonissa tehtävä extreme canyoing on hauskaa puuhaa vähän parempikuntoisille.

Jos rantalomailu Splitissä ja sen lähistöllä kiinnostaa, katso parhaat rannat täältä.

Yöpyminen


Splitissä on tarjolla paljon erilaisia majoitusvaihtoehtoja. AirBnB:stä löytyy tarjolle oikeastaan ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Monet vuokraavat villan Splitin läheisyydestä ja käyvät kaupungissa sieltä käsin. Näin olimme mekin ajatelleet, mutta porukalle ei löytynyt sopivaa huvilaa, ja sekin, joka löytyi, vaikutti erittäin kummalliselta toiminnaltaan.

Varmista siis että varaat villa luotettavalta kumppanilta, ettet löydä itseäsi rahat vietynä ja ilman majapaikkaa kun pääset paikalle. Me suosittelemme lämpimästi Interhomea, joka tarkistaa itse kaikki majoituspaikat jotka ovat heidän listoillaan. Huomionarvoista on, ettei esimerkiksi AirBnB vastaa millään tavalla menetyksestä jos varaatkin huijarilta majoituksen.








Itse yövyimme Splitissä 4-tähden Hotel Cornarossa, joka on sijainniltaan vanhan kaupungin muurilla, eli täydellisesti sijoittunut jos haluaa olla vanhassa kaupungissa. Hotellista on lyhyt matka kaikkialle, ja heillä on tarjota myös parkkipaikkoja maksua vastaan. Täällä myös tarjoiltiin gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle sopiva aaminen. Siitä ekstraplussaa.

Hotelliin on vastikään rakennettu lisäsiipi ja sen katolle on tehty upea kattoterassi, josta koko Split avautuu huikeilla maisemillaan. Jos et menisikään Cornaroon yöksi, kannattaa täällä ainakin käydä nauttimassa auringonlaskudrinkit.





Mutta pidetään se drinksuttelu kohtuullisuudessa. Ja pelastetaan Split humalaisilta suomalaisilta. Se ansaitsee sen.



Kroatiassa olimme VisitCroatian vieraina. Osa ohjelmasta oli järjestettyä, osan järjestimme itse. Useimmat kohteista oltiin saatu ohjelmaan mukaan omasta pyynnöstämme, jotta kävisimme kohteissa jotka muutenkin meitä kiinnostaisivat.

tiistai 19. syyskuuta 2017

Menovinkki: Slow Food Festival Fiskarsissa 7.-8.10.


Viime vuonna pääsimme käymään Fiskarsin ihanassa kylässä vain syksystä. Mutta se ei haittaa, sillä meneillään oli Fiskarsin vuotuiset Slow Food -festivaalit. Jos tykkää pittoreskeistä maisemista ja hyvästä ruoasta, tämä on syksyn ehkä parhaimpiin kuuluva menovinkki.




Valitettavasti kamera on tehnyt jossain vaiheessa temput ja kaikki kuvat on kadonneet jonnekin, joten saatte nauttia vähänlaisesti kuvasaldosta, ja niistäkin lähinnä mitä jossain somekanavassa on jaettu. Mutta uskokaa pois, festareille kannattaa mennä.

Fiskarsissa ihanaa on sen koko tunnelma, ja mahdollisuus hemmotella itseään paitsi maisemilla, myös ruoalla. Ja sitä Slow Food -festareilla saa koko rahan edestä.






Eri rakennuksista löytää erilaisia toimijoita; yhdessä hallissa on ruokakärrejä ja popup -ravintoloita, ulkotorilla viljelijät myyvät kauden herkullisen väristä satoaan ja kolmannessa, vintin katolla on pientuottajat myymässä ihania, laadukkaita tuotteitaan. Ohjelmatarjontaakin löytyy. Viimeeksi käytimme perheen pienintä Marttojen mauntunnistamiskoulussa ja askartelemassa ruokanautintojen lomassa. Säilyi reissu mukavana kaikilla.







Meille mukaan lähtee omenoita, perunoita, myskikurpitsa ja läjä kotitekoisia hilloja ja hillokkeita. Seuraavalla viikolla valmistan ensimmäistä, mutten viimeistä, kertaa myskikurpitsakeittoa myskikurpitsastani.

Yläkerran pientuottajien ihanasta tarjonnasta meillä nautitaan festareita seuraavana aamuna gluteenitonta härkäpapugranolaa ja ihanaa, gluteenitonta siemenleipää tuorepuristetun vihermehun kera terassilla.





Fiskarsissa herkkusuulla on varsin hyvät oltavat, sillä ravintolatarjontaakin on näinkin pieneen paikkaan huomattavan paljon. Me kävimme muun muassa Kuparipajassa nauttimassa erinomaisista voileivistä  (myös gluteenittomana!) viinilasillisen kera, vaikka saa täältä ihan oikeaakin ruokaa, ja ilmeisesti erittäin hyvää sellaista. Harmittaa että vatsa on niin täynnä ettei muuta jaksa.

Lisäksi viime vuonna pääsimme vielä nauttimaan Petri's Chocolate Roomin antimista. Petri on harmillisesti sulkenut ovensa Fiskarsissa vuoden aikana, mutta tavoitettavissa kyllä muista toimipaikoistaan vielä.







Fiskarsin Slow Food Festival on tänä vuonna 7.-8.10. viikonloppuna Fiskarsissa.


Viime vuonna vierailimme ruokafestareilla Visit South Coast Finlandin vieraina. Tänä vuonna taidamme mennä ihan keskenämme fiilistelemään ajan kanssa.



torstai 14. syyskuuta 2017

Ensimmäinen seikkailu vauvalle varattu!


Olisiko se seikkailijattaren vauva, ellei sille olisi buukattu jo ennen syntymää ensimmäistä reissua? Muistan, kun odotimme Bellaa. Emme oikein tienneet voiko vauvan kanssa lainkaan reissata, koska esimerkkejä ei lähipiirissä oikein ollut. Kun arki osoittautui mukavaksi, ja lapsi hyvin sopeutuvaksi, varasimme talvireissun Thaimaahan ja Indonesiaan kuukaudeksi. Lähtö tapahtui kun pieni pirpana oli viisi kuukautta.





Tässä vaiheessa on tietysti vähän kaikki arpapeliä tulevan vauvan kanssa, siitä kun ei koskaan tiedä millainen pakkaus sieltä on tulossa. Silti ollaan ajateltu, että kevätmatka ei tee perheelle huonoa, jos kaikki on edes 'normaalisti'.

Koska tämä raskaus on ollut vähintäänkin sanottuna tuskainen, nyt syksyllä ei liene odotettavissa kotimaan babymoonia kummempaa matkailua. Rakas liikuntamuoto ja pääasiallinen liikkumistapa pyöräilykin on jo saanut jäädä. Ei puhettakaan että juoksisin lenkkiä kuten Bellaa odottaessa tässä vaiheessa, tai pelaisin kierroksen golfia, kuten viimeeksi viikon ennen synnytystä.


Tämä ensimmäinen matkakin pelataan vähän varman päälle.


Tykästyimme nimittäin niin kovasti viime kevään Kroatianmatkalla Baska Vodassa Makarskan Rivieralla sijaitsevaan Villa Prestigeen, että se on varattu meille taas! Se kun on vieläkin parempi kun miltä se missään kuvissa näyttää. Siksi me sinne takaisin menemmekin, vaikka yleensä suuntaamme aina kohti uusia seikkailuja reissuillamme.







Ehkä tämä on nyt se oikea juttu tähän hetkeen.

Toivon mukaan saamme saman porukan liikkelle mukaan viettämään taas lomaa kanssamme. Edellinen reissu hipoikin täydellisyyttä.

Mieli tekisi varata myös talvinen laskettelumatka jo jonnekin, mutta se on ehkä vielä vähän turhan riskaabelia vielä tässä vaiheessa. Katsotaan sitten millainen on olo sekä äidillä ja vauvalla kun molemmat on ulkona synnytyssairaalasta. Toivottavasti yhtä mairea kuin tulevalla isällä alla olevassa kuvassa.


...mutta jos vähän seikkailua kumminkin?


Vaikka varman päälle pelaaminen tuntuukin vähän houkuttelevalta, olemme miettineet lähtisimmekö vähän siellä suunnalla samalla roadtrippailemaan. Lukuisat blogipostaukset näiltä mailta on saanut seikkailuhalun kasvamaan myös Kroatian ulkopuolelle, vaikka maa itsessään toimiikin loistavana tukikohtana.

Mietinnässä on Montenegro, Bosnia-Herzegovina, Unkari, Slovenia ja Italia. Kaikkihan ne siellä on holleilla.

Onko hyviä suosituksia tai ideoita?

Ei meillä taida olla mitenkään edes muistissa millaista vauvan kanssa oli matkustaa. Mitään traumoja siitä ei ole jäänyt vaan kaikki on mennyt paremmin kuin hyvin, joten kaipa se on vähän kuin pyörällä ajo - muistuu taas mieleen kun tilanne on päällä. 







Mutta kai se vauvakin tykkää kauniista auringonlaskuista ja onnellisista vanhemmista.

torstai 7. syyskuuta 2017

Koh Lantalla autat kodittomia eläimiä juomalla mojitoja, nukkumalla ja käymällä kokkauskurssin


Olemme päätyneet Thaimaan Koh Lantalle makoilemaan rannalle aurinkoon tiukan nepalikuukauden jälkeen. Vaeltaminen Himalajalla, safarit Chitwanissa ja hektinen Kathmandu ovat uuvuttaneet meidät niin, että kun ystävät kertovat viettävänsä joulua ja uutta vuotta Koh Lantalla, päädymme lähtemään sinne heidän seurakseen.

Eikä sekään varsinaisesti haittaa, että lupaavat tuoda minulle gluteenitonta pullaa mukanaan Suomesta! Pullaa! Ihmiset, te ette ymmärrä miten sellaista voi alkaa kaipaamaan.

Jostain saamme vinkin katsoa yöpymisiä Time for Lime -nimisestä paikasta. Se on samalla bungaloweja tarjoava hotelli, ravintola ja kokkikoulu. Parasta tässä on, että sen tuotot ohjataan saaren kodittomien eläinten auttamiseen.





Time for Lime ja Lanta Animal Welfare


Lanta Animal Welfare hoitaa saaren kaikkia kodittomia eläimiä. Ilmeisesti se on tehnyt hyvää jälkeä, sillä saarelta on saatu kuulemani mukaan rabies kitkettyä pois ja kodittomien eläinten määrää vähennettyä, kiitos sterilointien.

Itse eläinkeskus sijaitsee jonkun kilometrin ajomatkan päässä Time for Limesta, niin kaukana että mopo on tarpeen. Eläinkeskukseen ja sen eläimiin pääsee tutustumaan järjestetyllä kierroksella, joka on ilmainen. Keskuksessa saa myös paijata erittäin hellyydenkipeitä kissoja.






Eläinkeskuksella voi työskennellä vapaaehtoisena, mutta auttavan kätensä voi ojentaa myös saattajana - eli kun joku haluaa itselleen sieltä eläimen vaikkapa Suomeen, voi ilmoittautua saattajaksi. Tämä tarkoittaa sitä että on virallisesti se, joka kuskaa eläimen Suomeen, mutta käytännössä järjestö hoitaa kaiken paperityön ja kulut eläimen kuljetuksesta. Itse on lähinnä nimi paperissa jotta eläin saadaan uuteen maahan ja uuteen kotiin.








Time for Lime taasen on itsenäinen yritys, mutta Lanta Animal Welfaren päärahoittaja. Ihan kaikkia kustannuksia ei kuitenkaan saada Time for Limella katettua, mutta iso osa kuitenkin.

Time for Limessa on tarjolla 9 erikokoista bungalowia yöpymistä varten hyvällä sijainnilla, erittäin hyvä ravintola, jonka rantabaarissa kelpaa juoda eri hyviä mojitoja ja ihailla auringonlaskua, ja onnistuupa siellä kokkauskurssille osallistuminenkin.


Yöpyminen bungaloweissa


Harmiksemme bungaloweja on vain kahdelle yölle, joten majoitumme vain lyhyeksi aikaa. Ne ovat kauniita ja siistejä - ei mitään luksusta, muttei kamalia luukkujakaan. Ihan peruskiva huone, jossa vessa ja suihku. Kaikki on todella siistiä ja tunnelmallistakin.

(kuvien laadusta pahoittelut, tässä vaiheessa jouduimme pärjäämään kännykän kameralla oikean kameran rikkouduttua)









Parasta bungaloweissa on, että niihin saa ottaa mukaan eläimiä, joita hotellialueella on. Allergisille tämä paikka ei siis oikein käy.

Eläimet ovat joko tilavissa häkeissä pihalla, tai niiden annetaan olla vapaana. Niitä saa paijata ja niiden kanssa saa leikkiä. Kaikki eläimet on tarkastettu ja lääkitty, joten tauteja niiltä ei pitäisi saada.

Aamulla pienet kissanpennut ryntäävät meidän huoneeseen ja leikkivät peittojen alla ja päällä kuten nyt pienet kissinpennut vaan voivat. 





Ihana herätys!


Kokkauskurssi


Kukapa ei rakastaisi turistien varmaankin parhaiten tuntemaa thaimaalaista ruokaa, pad thaita? Minä päätän osallistua ystäviemme kanssa kokkauskurssille Time for Limessa, sillä välin kun Miika ja Bella leikkivät rannalla.

Ihan ensimmäisenä meidät tutustutetaan perusmakuihin - chiliin, galang-galangiin ja eri kastikkeisiin. Maistelemme makuja ja reipashenkinen opettajamme nauraa kun emme kestä normaalia thailapsen annosta chiliä. Niin, ei meitä samalla tavalla olla totutettu mausteisiin, meitä perunamössösuomalaisia.








Pääsemme alas kurssikeittiöön, ja alamme ensin valmistamaan papaijasalaattia. Tämän jälkeen teemme erilaisia kasviksia, mm. Morning Gloryä ja superherkullista kanaa, sekä tietysti pad thaita. Kuvittelen jo miten järjestän thaikkuillallisia meillä kunhan päästään maailmanympärimatkalta kotiin. Sitä iltaa ei muuten vielä ole tullut, mutta elän toivossa että vielä joskus. :)













Tilaisuus on kaikin puolin mukava, ja illan päätteeksi nautimme tietysti kokkauksistamme koko ryhmän kanssa.

Mojitot


Jos yöpyminen tai kokkauskurssi kuulostaa liian suurelta vaivalta, aina kannattaa panostaa auringonlasku-mojitoihin Time or Limen rantabaarissa.

Paitsi että mojitot oikeasti olivat hyviä, tunnelma terassilla on mukava. Ja toisaalta, tarvitseeko sitä tosissaan enempää kun paljaat varpaat hiekalla, Thaimaan auringonlaskun rannalla ja käteensä kylmän mojiton?








Kyllä ihminen on pieneen tyytyväinen.



Näistä mikä tahansa tapa on mukava keino auttaa kodittomia eläimiä samalla kun saa itse nauttia lomasta. Eläinrakkaille siis täydellinen vaihtoehto jos matka suuntaa Koh Lantan saarelle. Mielummin tätä kun vaikkapa elefanttiratsastusta viidakossa, jota sitäkin saarella tarjotaan. Se kun ei tee mitään muuta kun huonoa eläimelle itselleen.








Time for Limen sivuilta voi katsoa bungalowien ja kokkauskurssien hintoja. Tätä kirjoittaessa hinta on korkeimmillaan peak seasonin aikaa jotakuinkin vajaa 50 € per yö kahdelta hengeltä ilmastoinnilla. Lue lisää täältä >