maanantai 10. helmikuuta 2020

Näin meni matka maata pitkin Málagasta Helsinkiin - reitti, hinnat, sudenkuopat ja vinkit suunnitteluun


Huhheijaa mikä reissu! 

Niille, jotka ovat autuaan tietämättömiä, tässä pikainen kertaus taustaan: asutamme perheen kanssa Espanjan Aurinkorannikkoa joitain kuukausia talvisin, ja aina välillä käymme Suomessa piipahtamassa, milloin mistäkin syystä. Laskeskelin, että nämä "piipahdukset" päräyttävät taivaalle aikamoisen määrän päästöjä. Jos tarkkoja ollaan, kaiken kaikkiaan ihan pelkästään parilla, kolmella edestakaisella lennolla Suomesta tai Suomeen, heittäisin yksistään minä kevyet 4500 kg CO2e:a ilmakehään. Tähän päälle vielä koko muu perhe, joka tekisi saman.

Maapallo kestää tämänhetkisellä ihmismäärällä n. 2000 kg CO2e päästöt per henkilö vuodessa. Ylittäisin, tai tuplaisin tämän yksistään lennoilla reippaasti - ja siihen päälle kaikki muu elämä vielä. Esimerkiksi Sitran elämäntapatesti kertoo oman elämäntapasi päästöt suuntaa-antavasti, jos kiinnostaa testata.




Vaikka miten kompensoisin lennot, fossiilinen polttoaine on kuitenkin poltettu ja haihtunut ilmaan, eikä sitä saa enää koskaan takaisin koska se ei uusiudu, joten päätin kokeilla, miten pääsee mahdollisimman nopeasti liikkumaan maata pitkin Málagasta Helsinkiin. Ja nyt nimenomaan junalla. Autollahan olemme perheen kanssa matkan liikkuneetkin mennen tullen aiemmin.

En siis ehtinyt tällä matkalla jäädä fiilistelemään paikkoja, kuten reilaajat yleensä, vaan suoritin matkan yksin halki Euroopan mahdollisimman nopeasti ja vähillä vaihdoilla, sekä mieluiten niin, että saan nukkua kunnon yöunet.

Avaan tässä postauksessa tarkemmin siitä millaista matkanteko oli, ja miten suunnittelin reitin.

Kaikessa lyhykäisyydessään tässä kuitenkin yhteenveto:

Väsyttikö? Kyllä ja ei. Oliko raskasta? Kyllä ja ei. Tuliko haasteita matkalla? Tuli, mutta kaikesta selvittiin. Tekisitkö uudelleen? Tekisin, ja itseasiassa teenkin.

Koko matkan instastoryt löytyvät ig-profiilistani kohokohtana, katso vaikka täältä!




Reittisuunnittelu junaillen Euroopassa


Huomasin nopeasti reittejä tutkaillessa, että tämä ei tule olemaan mikään suoraviivainen juttu ensikertalaiselle.

Olin autuaan tietämätön miten ajallaan junat Euroopassa kulkee, kuinka paljon vaihtoihin menee aikaa, minkälaiset reitit on parhaita ja mistä kaupungeista löytää hyvin jatkoyhteyksiä. Kaikki asioita, jotka vaikuttavat reittisuunnitteluun.

Netistä löytyy kyllä paljonkin ohjesivustoja, mutta jossain esimerkiksi kerrottiin, että nopein reitti Málaga-Helsinki välille on Tukholma-Kööpenhamina-Bryssel-Pariisi-Madrid ja siitä sitten eteenpäin vielä yhdellä junalla. Yritin etsiä tällaisia suoria junia, mutta nopeasti kävi ilmi, että esimerkiksi jo Tukholma-Kööpenhamina-reitillä joutuu vaihtamaan Malmössä vähintään. Brysseliin päästäkseen saa vaihtaa useamminkin.

Ja minä kun halusin minimoida kaikki vaihdot!





Nyt kun olen kerran etsinyt reittejä, ja tutustunut vaihtoihin ja vaihtoehtoihin, osaan seuraavan kerran jo paremmin miettiä reitit. Muista siis, että ensimmäinen kerta on vaikein. Niinhän se aina.

Lopullinen reittini oli seuraavanlainen:

Málaga - Madrid - Perpignan - Pariisi - Karlsruhe - Hampuri - Lübeck - Travemünde
-> Finnlinesin rahtilaivalla Helsinkiin

1. matkapäivä:
lähtö 08.00 Málaga - Madrid (n. 2,5h)
Madrid - Perpignan (Ranska, n. 5h)
perillä n. 19.30

Yöpyminen Perpignanissa

2. matkapäivä:
lähtö 07.00 Perpignan - Pariisi (n. 5h), aseman vaihto 1h
Pariisi - Karlsruhe (Saksa, n.3h)
Karlsruhe - Hampuri (n.4 h)
Hampuri - Lübeck (n. 40 min)
Lübeck - Travemünde (20 min, Finnlines lähtösatama), perillä n. 23.00. Laiva irti satamasta 03 yöllä.

3. matkapäivä:
erittäin rento laivaylitys Finnlinesin rahtilaivalla Travemündestä Helsinkiin.

4. matkapäivä:
perillä Helsingissä 09.00 aamusta




Vaihtoehtoinen reitti olisi ollut jatkaa Hampurista Kööpenhaminaan vaihdolla, ja astua 2. matkapäivän yötä vasten Kööpenhaminasta Tukholmaan menevään yöjunaan (välissä vielä vaihto Malmössä), nukkua siellä ja lähteä 3. matkapäivän aamuna ylittämään Tukholmasta Itämerta kohti Turkua.

Turussa olisin ollut 3. matkapäivän illasta n. 19 aikaan, ja siitä vielä juna Helsinkiin, jolloin olisin ollut 3. matkapäivän aikana vähän ennen puoltayötä Helsingissä.

Vaihtoehtoisella reitillä olisin siis ollut aiemmin Helsingissä, mutta vasta myöhään yöllä, ja toimistopäivä seuraavana aamuna olisi voinut mennä väsyneenä. Sen sijan nukuin kaksi yötä erinomaisesti rahtilaivalla, ja lähdin 4. matkapäivän aamusta virkeänä, hyvin syöneenä ja hyvissä voimissa satamasta suoraan työpaikalle.




Kun suunnittelee junamatkaa, suosittelen lukaisemaan läpi ensin Seat61.com -sivuston ohjeita, sekä Maatapitkin.net -sivuston neuvoja.


Etsiessäni reittejä itselleni Málaga - Helsinki -välille, huomasin nopeasti, että suurin osa reiteistä kulki Ranskan puolen Perpignanin kautta. Perpignan on siis luontainen paikka pysähtyä ja jatkaa kumpaan tahansa suuntaan. Yhden päivän aikana pääsee Málagasta juuri Ranskan puolelle Perpignaniin, tai vaihtoehtoisesti näyttää myös siltä, että Lübeckistä ehtii päivässä juuri Espanjan ja Ranskan rajalle Perpignaniin päivässä, mutta ei sen pidemmälle. Vaihtoehto Perpignanille on Avignon.

Tämä siis, jos haluaa tehdä matkan nopeasti. Muutenhan reittivaihtoehtoja kyllä on vaikka ja kuinka, ja kiinnostavia pysähdyspaikkoja matkan varrella.

Reittejä kannattaa etsiä eri palveluista, sillä ne reitittävät eri tavoin. Kokeile mm. Happyrail.com, Trainline.com, Eurailin Rail Planner -appia tai Deutsche Bahnin Bahn.de, niin näet vähän erilaisia vaihtoehtoja.




Mistä liput? Mitä maksoi?


Ihan ensimmäsenä voin kertoa, ettei lippujen ostamista ole tehty helpoksi. Tämä on selvästi asia, johon pitäisi saada helpotusta jos junamatkailusta halutaan tehdä muidenkin kuin asiaan vihkiytyneiden hommaa. Vink,vink, tästä hyvä liiketoimintaidea jollekulle!

Yritin ostaa liput ensin Happyrail.com -palvelusta. Se oli todella vaikeaa, sillä ei ole numeroa minne voi soittaa, vaan viestintä tapahtuu sähköpostilla. Vastausviive oli vähintään 12h, useimmiten 24h tai enemmänkin. Ei tullut kauppoja.

Yritin soittaa Deutsche Bahnin asiakaspalveluun. Vastaus oli: "Yeah, I would recommend you to fly, sorry, I can't help you". Osan lipuista olisi tarvinnut paperiversiona postilla. Siihen ei ollut aikaa, enkä luottanut Espanjan Correosin toimintaankaan siinä suhteessa. He eivät myöskään olisi pystyneet varaamaan Espanjan Renfen juniin lippuja.




Sitten aloin onnekseni selvittelemään Interraillippuja. Behold, kuunnelkaapa tätä: lipputyyppejä on todella monenlaisia eri tarpeisiin JA niitä saa ostaa ihan minkä ikäiset tahansa! Pisimmillään reililipun voimassaolo on 3kk.

Muutaman selvittelyn kautta päädyin Málagan juna-asemalle ostamaan itselleni reililipun. Hankin lipun, jolla saa matkustaa kuukauden sisään lähtöpäivästä neljän matkapäivän ajan. Hintaa lipulle tuli 246 €.

Interraillippu pitää tilata joko niin, että se ehditään laittaa postitse, tai sitten katsoa mistä lipun fyysisesti voi hakea. Sitä ei voi ladata millään puhelinsovelluksella, eikä sitä saa digitaalisesti, vaan se on ihan fyysinen paperilippu. Sitä ei kannata hukata, sillä jos niin tekee, lippu on sen jälkeen entinen, ja joudut ostamaan tilalle uuden.

Lipun lisäksi tarvitsee vielä joihinkin juniin paikkalippuvarauksia reiteistä riippuen. Junista ja maista riippuen ne maksavat 4€-50€. Esimerkiksi tuo Perpignan - Pariisi -välin paikkavaraus maksoi 20€. Renfe Espanjassa ei anna varata sähköisesti lippuja, joten ne pitää hakea paikan päältä paperiversiona. Eli vaikka sitten heti silloin, kun saapuu paikkaan, missä Renfe palvelee.

Paluureitille olen katsonut, että Lübeck - Málaga -välin kaikki paikkavaraukset olisivat 90€. Junalipun hinnan välille Málaga - Lübeck - Malaga voi siis laskea esimerkiksi näin:

Interraillippu 246€
Paikkavaraukset 90€ + 90€

Yhteensä meno-paluu: 426€

Yhteen suuntaan hinta: 213€




Paikkavarauksia voi tehdä esimerkiksi aiemmin mainitulla Railplanner -puhelinsovelluksella, sekä erikseen joidenkin maiden raideliikenteestä vastaavan tahon sivulla (esim. Deutsche Bahn tai VR).

Jos sinulla ei ole kiire, voit aina ottaa sellaisia junia, joihin ei tarvita paikkalippuja ja erillisiä varauksia. Tuolloin voit vain hypätä junan kyytiin. Lisävinkkinä perheellisille, että alle 12-vuotiaat lapset kulkevat ilmaiseksi vanhempiensa lipun kyljessä. Tämä pienentää perheellisten kustannuksia liikkumisessa ihan merkittävästi.

Jos et matkusta reililipulla, vaan varaat tietyille reiteille aina yksittäisen lipun, lento- kuin junalippujen hinnassa määrää paljon se, milloin varaa lippunsa - mitä aiemmin, yleensä sitä halvemmalla.

Vertailun vuoksi: katsoin paljonko olisi maksanut erikseen ostetut liput välille Málaga (ES)-Perpignan (FR). Niistä olisi yksistään saanut pulittaa yli 200€. Interraillippu on yleensä siis taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.




Rahtilaivalla ilman autoa - kannattaako matkustaa?


*tämä osuus kaupallinen yhteistyö Finnlinesin kanssa*

Valitsin kulkemani reitin nimenomaan sen takia, että tiesin toisen matkapäivän olevan pitkä ja raskas, mutta kolmannen matkapäivän olevan autuaan rentouttava kunhan selviäisin Travemündeen asti ja siitä lautalle.

En varsinaisesti ole masokisti, ja kaiken lisäksi tein koko matkan ajan myös etätöitä. Järkevin vaihtoehto oli siis päästä laivalla ylittämään Itämeri, sillä tuolloin saa todella rauhassa paitsi nukkua, myös viettää koko päivän kuten haluaa ilman vaihtoja tai aikatauluja. Laivalla toimii myös erillisestä maksusta wifi, jos sellaiselle on tarve - ja etätyöskennellessä usein on.




Sen enempää menemättä päästökeskusteluihin tässä vaiheessa; yhden matkustajan yksisuuntainen matka Travemündestä Helsinkiin on Finnlinesilla 79 kg CO2e:a. Se on varmaankin se saastuttavin osuus tällä kokonaismatkalla junalla ja laivalla, mutta huomattavasti pienempi kuin lentäen. Lentomatkan menopaluu olisi noin 1500 kg CO2e:a, kun taas menopaluu juna+lautta on noin 180 kg CO2e:a.

Matkaaminen rahtilaivalla on itseasiassa tosi mukavaa.

Monella on varmaan kuva vuosikymmenien takaa rahtilaivalla matkustamisesta, mutta paitsi että hytit on uusittu ja erittäin kivat, myös ravintola on kelpo, sauna ja poreamme rentouttavat, juoksumatolla ja salilla aina tilaa, ja mainio hierojakin tietää mitä tekee. Lapsille on tilava leikkihuone. Kirjoitin tästä kattavamman postauksen jo aiemmin, kannattaa lukea täältä jos kiinnostaa tarkemmin, klik.








Rahtilaivalle pääsee kuin pääseekin ilman omaa autoa tai muuta omaa kulkuneuvoa. Paras tapa saapua Travemünden satamaan on tulla Lübeckin pääasemalta bussilla tai taksilla lähtöportille, josta Finnlinesin oma auto kyydittää matkailijan laivaan.

Minä en ollut tarkistanut tätä aiemmin, vaan tulin junalla Skandinavienkai-nimiselle asemalle, ja päädyin näin ollen väärään paikkaan satama-alueella. Soittamalla varausvahvistuksessa olevaan numeroon, auto kuitenkin tuli noutamaan minut pikimmiten myös tältä portilta.

Kun laiva taas saapuu Vuosaareen, laivalta viedään Finnlinesin omalla autolla terminaaliin, samalla tavalla.






Laiva lähtee Travemündestä klo 03 yöllä, mutta sinne pääsee jo n. klo 22-23 aikoihin sisään, ja se saapuu puolentoista päivän kuluttua n. klo 09 aamusta Vuosaareen. Aikansa saa paatilla kuluttaa kuten parhaaksi näkee, vaikka saunoen ja porekylvyssä.

Itse olen kokenut ylityksen aina ihanan rauhallisena.

Kun katselin lippuhintoja, huomasin, että Finnlines antaa Interraillipulla alennuksia matkoista. Edullisin lippu olisi ollut naispaikka jaetussa hytissä, n. 30€ hintaan. Yhteistyön merkeissä sain kuitenkin matkustaa todella mukavasti vallaten yksin kokonaisen LUX-hytin, jossa mahduimme viimeeksi koko nelihenkinen perhe oikein oivasti matkustamaan.

En valittanut tästä lainkaan.








Summa summarum, suunnittelin reitin Málagasta Helsinkiin juuri siksi Travemünden kautta, että puolentoista vuorokauden rahtilaivakyyti mukavissa puitteissa antoi hyvän mahdollisuuden hengähtää kahden matkapäivän jälkeen, nukkuen, rentoutuen ja syöden hyvin, ja samalla etätöitä tehden - ja saapumispäivänä olla freesinä uuden päivän haasteisiin.


Entäs ne vaikeudet ja sudenkuopat?


Niitä, jotka seurasivat matkaani instastoryissä ig:n puolella, tietävätkin, että muutama mutka tuli matkaan.

Kaikki alkoi heti lähtöpäivän aamusta, kun huomasin herätessäni, että huolimatta siitä, että myyjälle näytin juna-asemalla ruudulta että varaa tuosta tuo klo 09 lähtevä juna Madridiin, hän olikin varannut minulle klo 08 junaan lipun. Perusmeininkiä Espanjassa. Tämä tarkoitti sitä, että vetäsin itseni lähtökuntoon kotona alle puolessa tunnissa, ja Miika lähti viemään autolla asemalle, sillä aamujunat kulkivat harvakseltaan.

Aamiainen jäi syömättä.






Málagan juna-asemalla kaksi Renfen naisvirkailijaa juoksi minua kohti ja kertoivat, että interraillippuni on peruttu. Kielimuuri esti selvittämästä miksi ja mitä oli tapahtunut, mutta naiset olivat kuitenkin hoitaneet homman niin, että pääsin Madridiin lähtevän junan kyytiin, kunhan ostaisin uuden lipun Madridin asemalta. Pisteet siitä.

Lippu lähti sitten matkaan Madridista. Siellä muuten asiakaspalvelu oli todella hyvää ja englanniksikin pärjäsi. Koskaan ei selvinnyt, miksi Málagasta hankkimani interraillippu oli peruttu.





Perpignanista Pariisiin menevä juna oli niin täynnä, etten saanut paikkalippua. Istuin kuitenkin numeroimattomassa käytäväloosissa mukavan ranskalaisherrasmiehen kanssa vierekkäin muitta mutkitta. Auttavalla ranskallani sain jopa kysyttyä voisiko hän varata paikkaani ja katsoa tavaroiden perään sillä välin kun käyn vessassa, ja selitin myös että hullut, viininiloiset palomiehet (joita koko juna oli täynnä) olivat aivan sekopäitä.




Puhelin lakkasi kertomasta lokaatiotani Pariisissa, joten asema-vaihdon hoidin osittain taksilla. Lisäkustannus oli 7€, joten tähän ei matkakassa kaatunut.





Jännimmät paikat tuli kun juna Pariisista Karlsrüheen oli  myöhässä, ja oli epäselvää ehdinkö sieltä lähtevään Hampurin junaan. Vaihtoaikaa vieraalla asemalla jäi 6 minuuttia. Jos en olisi ehtinyt, olisi myös lautta Helsinkiin saattanut jäädä seuraavaan päivään. Onneksi ehdin.

Lisäjännitystä toi vielä väärälle satamaportille saapuminen, jossa kökin pimeässä, vesisateessa ja tuulessa yksinäni satama-alueella odottelemassa autokyytiä hetken.

Onpahan taas mitä kiikkustuolissa muistella. Loppujen lopuksi olin ajoissa satamassa, yhtenä kappaleena, ilman suurempia ongelmia, eikä kukaan ollut edes yrittänyt ryöstää minua.




Suosittelenko?


Ensimmäinen kerta tällaista matkaa tehdessä on tietysti aina jännittävin ja vaatii ehkä vähän uskaliaisuutta. Nyt kun olen kerran tehnyt tämän, se tuntuu jo tutulta. Kaikki meni hyvin, ja menee varmasti jatkossakin. Kannattaa siis uskaltaa hypätä se ensimmäinenkin kerta junaan!

Mukavinta on, jos matkaa ei tarvitse tehdä kiireellä ja vauhdilla. Maisemat nimittäin kertoivat sen, että menin ihanien paikkojen ohi, jossa mielellään olisin ollut hetken pidempäänkin. Jos siis mitenkään mahdollista, kulje junalla niin, että ehdit tehdä pysähdyksiä välissä. Matkailu tosissaan avartaa. :)




Näin tiukalla aikataululla ja vaihdoilla en lähtisi ihan pienten lasten kanssa. Sen sijan luulen, että ajan kanssa tämä olisi lastenkin kanssa varsin tehtävissä ja jopa mukavakin tapa matkustaa. Kaikki junat olivat todella siistejä, ja aina penkistä vessoihin oli kaikki puhdasta ja hyvin pidettyä. Penkit olivat jopa kovin tilavia. Useimmissa junissa oli myös pyörätuoleille ja/tai lastenvaunuille paikat, eikä niihin tarvinnut kiivetä portaita.

Niin Ranskan kuin Saksankin junissa oli myös pistokkeet melkein jokaisella penkillä, mutta Espanjan Renfen junissa en niitä huomannut kaikissa.






Matkaaminen junalla saattaa tuntua jotenkin haastavalta, mutta lopulta se on aika mukava tapa siirtyä paikasta A paikkaan B. Enemmän kyse on siitä, että muutamme ajatusmaailmaamme siitä, mitä ja millaista matkustamisen kuuluu olla.

Ja jos muuten vähän luksusta kaipaa, sitähän saa raiteillakin niin halutessaan.





Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

Vuoden 2020 #ReilutBlogit -kampanja kiinnittää huomion vaihtoehtoisiin matkustustapoihin ja lentämisen kompensointiin. Lue ihmeessä ja osallistu, jos et vielä ole niin tehnyt!

2 kommenttia:

  1. AIKA MAMI OOT ESIMERKILLISTÄ TOIMINTAA ..KIELITAITO PLUSSAA SITÄ ILMAN EI SUJUVAA...JA ASENNE KYLLÄ HALUAN SELVITÄ.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikein vaihe oli selvästi junien, lippujen ja aikataulujen selvittely. Matkanteko sitten ihan mukavaa. Ja elämä on kyllä opettanut, että aika monesta jutusta selviää. :)

      Poista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!