maanantai 12. elokuuta 2019

Back to work -upgrade - lukijaetu ihaniin Meimin ja House of Simonen koruihin!


Ihan ensimmäisenä, lämmin kiitos teille kaikille ihanista tsemppiviesteistä edellisen postauksen jälkeen! Ensimmäinen työpäivä meni todella vauhdikkaasti, mukavasti, hauskasti... ja olen aivan totaalisen kuitti.  Mutta se oli kyllä ihan odotettavissa. Ainahan se niin menee tällaisissa elämänvaiheissa.



*kaupallinen yhteistyö Galleria Kääntöpoijun kanssa*


Mutta tiedättekö, työelämäpaluuta varten olen vähän upgreidannut myös vaatekaappia treenitrikoista ja teeppareista siistimpään. Ja siihen sisältyy myös korut, joita ei kotona lasten kanssa juurikaan tule käytettyä.





Lappeenrantalainen ihana pieni putiikki, Galleria Kääntöpoiju Majurskan talossa pitäisikin olla teille jo tuttu aiemmista Lappeenranta-postauksista. Ihana putiikki myy suomalaisten naisyrittäjien tuotteita. Valikoima on laaja paitsi itsetehtyjen pellavatuotteiden osalta, myös kaikenlaisten ihanien muiden käsityötuotteiden osalta. Päätin panostaa valikoimasta pääasiassa korviksiin, vaikka kaula- ja rannekorujakin löytyy.

Kääntöpoiju antaakin meidän lukijoillemme nyt -15% kaikista valikoimansa Meimi Designin ja House of Simonen upeista koruista koodilla 'matkakuume.net'.





Nettikauppaa Kääntöpoijulta ei valitettavasti löydy, mutta ostoksensa voi tehdä paitsi myymälästä Lappeenrannasta, myös soittamalla tai sähköpostin kautta, ja maksunkin voi suorittaa siitä ohjeiden mukaan.

Jos siis näistä kuvista löytyy mieleisiä koruja, ota yhteyttä Galleria Kääntöpoijuun ja puhelimitse 05-4150226 tai sähköpostilla galleriakaantopoiju@gmail.com. Myös fb-sivujen viesteihin vastataan ihan kiitettävästi.

Meimi Design


Meimin tarina on alkanut Minna Forsmanin pihalle kaatuneesta omenapuusta, jolle piti keksiä tekemistä. Minna päätti alkaa valmistamaan itse koruja. Korut ovat siis täysin suomalaista käsityötä, ja ne tehdään Lappeenrannassa. Korujen tausta on aina puuta.






Koruista löytyy joko tyylikkäitä ja neutraalimman värisiä, tai sitten iloisemmalla väriskaalalla varustettuja koruja. Minä tykästyin kovin korujen eleettömyyteen, ja valitsin käyttöön mustavalkoiset sydännapit, vaikka mieli teki melkein ottaa kirkkaanväriset polkupyörät.








Bella valitsi itselleen bestis-tekstillä varustetut korvikset, joista epäilemättä toinen menee parhaalle ystävälle. :)





Meimin koruista saa maksaa napeista 18€, roikkuvista 21€ ja isoista roikkuvusta 24€ ja 26€, mallista riippuen. Ja näistä siis tulee vielä lukija-alennus.

House of Simone


House of Simonella on aavistuksen rohkeampia ja näyttävämpiä koruja. Erityisesti nahkaiset kaulakorut ja valkoinen nahkakukka-choker ovat upeita, mutta ei valitsemani hapsukorvikset näille kalpene.





House of Simonen korujen takaa löytyy Pia Temisevä, joka käsityönä valmistaa jokaisen korun. Ne valmistetaan ylijäämästä poronnahasta, jotka eivät syystä tai toisesta ole kelvannyt vaatteiksi tai laukuiksi. Noin yleisesti ottaen karsastan vähän eläimen nahan käyttöä missään, mutta jos sitä käytetään, on hyvä että se käytetään sitten ihan kokonaan, eikä mitään heitetä hukkaan.









Poronnahka on ihanan kevyttä, ja se on myös kovin kestävää. Näitä koruja ei käsitellä kemikaaleilla, vaan ne on kasviparkittuja. Koska nahka on omapäinen materiaali, jokainen kappale on uniikki, eikä sillä ole täysin samanlaista toista kappaletta. Vähintään värjäyksessä värit saattavat hieman vaihdella.

Kaikki metalliosat ovat allergisoimatonta kirurginterästä.

House of Simonen hapsukorviksista (jotka itselläni kuvassa alla), saa kaivaa kuvetta 26€ verran. Palleroista 19€, 23€ ja 26€ koosta riippuen. Ja näistä hinnoista siis -15% alennus.

Kaulakorujen hinnan saa kysymällä.






Galleria Kääntöpoijun omat pellavatuotteet


Ja muistattehan, että kaikki Galleria Kääntöpoijun pellavatuotteet on -25% myös. Meillä vuoden käytössä olleet pyyhkeet on aivan lemppareita. Ja eritoten, jos kaipaat helposti kuivaavia, mukavia, hyvän imukyvyn omaavia pyyhkeitä reissuun, pellavapyyhkeet ovat sinun valintasi.

Itse olen kävellyt pellavakylpytakissani koko kesän, aina kun vaan mahdollista. Kysykää vaikka Miikalta.







Tarinoiden taival -blogin Heini kirjoitti muuten tänään paitsi talosta Ranskassa, myös Kääntöpoijun pellavalakanoista - lue juttu täältä.


Kaikki edut ovat voimassa aina 15.9.2019 asti! Koruista siis -15% ja pellavista -25%.


Ai miksi Lappeenranta? No vitsit, sehän on vaikka ja miten ihana paikka, lue vaikka täältä!



Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?


sunnuntai 11. elokuuta 2019

Muutosten syksy - valmistautumista erilaiseen arkeen


Joskus kuvittelin, että elämästä tulee jonkun tietyn iän jälkeen tosi tylsää ja tasaista. Ellei iän, ihan viimeistän lasten myötä. Se oli myös yksi syy, miksi ajattelin, ettei perhe-elämä varmaan ole minua varten. Tylsä ja tasainen elämä kuulostaa niin... tylsältä ja tasaiselta.

Nyttemmin olen oppinut, ettei elämässä mikään ole niin varmaa kuin jatkuva muutos. Se tulee ihan vähintään siinä muodossa, että koska kroppa vanhenee, se ei enää kykene samoihin asioihin kuin aiemmin. Esimerkiksi krapulat on tätä nykyä niin kamalia, että harkitsen todella tarkkaan mikä juhla koskaan on sen arvoinen.

Aika harva nykyään on.




Mutta ei muutokset siihen lopu, että kehon fyysinen ikä kasvaa jatkuvasti.

Lasten kanssa elämä muuttuu ihan koko ajan. Se on ihan vaan yhtä erilaista, muuttuvaa vaihetta ja jatkuvaa kehitystä. Lisäksi saa monasti jännittää ainakin Helsingissä saako lapsi mistään läheltä hoitopaikkaa, vai tuleeko pelkästä viennistä ja noudosta tarhaan pari tuntia lisää päivään kivasti tekemistä. Sitten on vielä koko se muukin elämä. Globalisaatio, digitalisaatio ja työelämän murros on tuonut melkinpä varmasti kaikille tietoisuuden siitä, ettei mikään ole varmaa, ilmastonmuutoksesta nyt puhumattakaan.

Ja sitten on tämä meidän elämä.

Eihän meillä ole edes varsinaista kiintopistettä tällä hetkellä. Koti on siellä missä rakkaat ihmiset ovat, mutta mitään kovinkaan pysyvää osoitetta meillä ei ole. Mutta itsepähän tätä pyysimme. Ei voi sanoa, että viime vuosina mikään olisi ollut tasaista, muutoista, rempoista, perheenlisäyksistä, talvipaoista ja heittäytymisistä lähtien.




Syksyn suurin muutos on kuitenkin se, että minäkin palaan työelämään. 

Ja se on ihan hyvä. Ihan täysinäistä paluuta en vielä tee, sillä olemme Miikan kanssa päätyneet jakamaan työtaakkaa, ja kuopus tarvitsee ulkopuolista hoitoa vain muutaman päivän viikossa. Se tuntuu aika hyvältä ratkaisulta.




Kun olin kotona Bellan kanssa, suoritin yliopistolle maisterintutkintoa loppuun. Siinä oli jotenkin mukava balanssi lastenhoitoa ja muunlaista aivotyötä. Biancan kanssa olen tehnyt satunnaisa freelanceprojekteja kotona, minkä olen jaksanut, mutta kahden lapsen kanssa se ei ole ollut yhtä intensiivistä, sillä aikaa menee ihan arjen peruspyörittämiseen paljon enemmän. Samaan syssyyn on tietysti ollut esimerkiksi muutto Espanjaan ja 'muuta pientä'.

Tässä vanhempainvapaiden lomassa on aina välillä tuntunut, ettemme ole ihan samalla sivulla siitä, millaista toisen arki päivittäin on, puolin ja toisin. Eikä se ole mikään ihme, sillä kovin erilaisia ne ovatkin silloin kun toinen pääasiassa käy töissä, ja toinen on lapsen tai lasten kanssa kotona.





Tämän ratkaisun myötä luulen, että erityisesti meidän roolit vanhempina tasapainottuvat - molemmat saavat oman aikuisyhteisönsä, kumpikaan ei ole jatkuvasti kiinni lapsissa, ja mikä tärkeintä, molemmat ymmärtävät toisen tilanteen paremmin niin hyvässä kuin huonossakin. Vaikka olemme aiemminkin jakaneet hoitovastuuta myös esikoisesta, siitä on vuosia aikaa. Ehkä jotkut asiat ehtivät seitsemässä vuodessa unohtua.




Kuten esikoisenkin kanssa, olen myös kuopuksen kanssa nauttinut ajasta kotona ihan mielettömästi. Aika harva asia taitaa olla parempaa kun se, että saa nähdä jälkikasvunsa kehittyvän jatkuvasti, saa nuuhkutella lämmintä ihoa, katsoa noita silmiä, jotka niin vilpittömästi ja ehdottomasti rakastavat juuri sinua, ottaa yhdessä päiväunia, kutitella masuja ja rakastaa niin silmittömän paljon.

Lisäksi aika kotona on myös aika vapauttavaa kaikista aikatauluista tai vastuusta muille. Kohtuullisen vapaasti saa valita, miten päivänsä viettää.




Aika monella ensikertalaisella töihinpaluu tuntuu myös varmasti osittain pelottavalta, ja ehkä myös siltä, että lasta on vaikea jättää hoitoon. Kun siitä on jo kerran selvinnyt, ei toinen kerta jotenkin tunnu yhtään niin vaikealta. Näin sanon ainakin nyt. Ehkä vielä niiskutan joku aamu ovella, kun lapsi pitää tosissaan jättää hoitoon.

Ihanan kesän jälkeen, minusta on silti ihana päästä tekemään mielekkäitä asioita paikkaan, jonka arvot tuntuvat kohtaavan omani, jonka yrityskulttuuri vaikuttaa hyvältä, ja jonka ihmiset ainakin ovat antaneet kovin mukavan kuvan itsestään.

Siitä se sitten huomenna lähtee.


Eikä nämä muutokset tietenkään tähän jää. Mutta palataan niihin asioihin vielä myöhemmin.




Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?