keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Reissusuunnitelmat - 4 kk takana, 8 edessä // Travelplans - 4 months down, 8 to go

(EN full version beneath FI)





Saavuttiin eilen pienelle paratiisisaarelle nimeltä Gili Air. Täällä meidän on tarkoitus viettää aikaa kahdesta viikosta kuukauteen ja jatkaa eteenpäin kun sielua on tarpeeksi rauhoitettu. Kotiuduttiin tänään Gili Air Sunrise -hotelliin, joka taitaa kaikin puolin olla saaren paras, ja kiitos low-seasonin, saatiin hotellin paras huone: kaksikerroksinen ihana ja tilava luksusbungalowi suoraan merinäkymin. Täällä hotelleja ei saa rakentaa suoraan rannalle, ja kierrettyämme koko saaren, todettiin tämän olevan kaikista hotelleista lähimpänä merta, noin 3 metriä rannalta. Täältä sviittibungalowin toisen kerroksen huiman ison terassin sohvalta tätäkin teille postailen laineiden liplattaessa hiljaa taustalla. Rauhoittavaa.









Viimeeksi ollaan oltu näillä suunnilla 4 vuotta sitten, kun Bella oli vasta 5 kuukautta ja viihdyttiin hyvin. Huomasin vanhoja kuvia selatessa hauskan yhteensattuman - osa samoista vaatteista on mukana vielä tälläkin reissulla, mutta Miika on sentään leikkauttanut hiuksensa :) Vaan miten noin pienestä aktiivipallerosta onkaan tässä vuosien myötä tullut niin reipas pieni travelleri ja snorklaaja?









Down under ja hobbittila

Kun sitten joskus kyllästytään tähän saarielämään, snorklaukseen ja rantahengailuun, on matkaa tarkoitus jatkaa itään. Aasia jää tuolloin taakse ja näillä näkymin mennään pompun kautta Uuteen-Seelantiin, siellä missä Unelmatrippi -blogi juurikin oli ja Siveltimellä -blogin Sanna miehineen juuri nyt seikkailevat. Todennäköisesti pysähdytään ystäviemme Janican, Keenanin, Penlyn ja Keonin luona Melbournessa ensin ennen kuin matka hobbittisaarille jatkuu.

Meillä kävi edellisessä paikassa Nusa Lembonganilla aivan hirveä munkki: paikalla sattui olemaan pari natiivia uusiseelantilaista, jotka piirsivät meille molemmista saarista kartan ja kertoivat mitkä kaikki paikat ovat must-see -juttuja. Näyttää siltä että aikaa saadaan tuolla kulumaan enemmän kun ajateltiinkaan, ja paikkoja on nähtävänä vaikka kuinka! Luontoa, patikointia, rantoja, eläimiä ja huikeita maisemia - ja parit pinot noir -viinitilat tietysti.







Uudesta-Seelannista tie näyttää käyvän takaisin Ausseihin, tällä kertaa Sydneyyn, josta lähdettäisiin todennäköisesti autolla rannikkoa pitkin kohti Cairnsia ja Great Barrier Reefiä.


Lisää pieniä paratiisisaaria ja luontoa


Aussien jälkeen on vähän auki tehtäisiinkö saaripomppu Fijin, Samoan tai Tongan kautta ja siitä eteenpäin Etelä-Amerikkaan. Saarista on vaikea päättää mihin menisi, sillä jotkut sanovat Fijin jo turistoituneen niin, että se on vain varjo entisestään. Samoa ja Tonga eivät taasen ehkä ole juuri siitä syystä yhtä helppoja, eikä tiedetä vielä näistä mistään tarpeeksi, jotta osattaisiin tehdä päätös.








Etelä-Amerikkaan meillä ei ole varsinaista suunnitelmaa, mutta mieli halajaisi näkemään Macchupicchun, Galapagos-saaret ja hetki meidän rakkauskaupungissa Buenos Airesissa kelpaisi myös. Lisäksi meillä olisi Niina ja Fu perheineen Chilessä, jossa ilmeisesti olis tiedossa lisää huikeita luonnonmaisemia.

Etelä-Amerikka on muutenkin vähän iso kysymysmerkki, mistä meillä ei ihan niin paljoa ole tietoa. Täällä reissussa kaikki liikenevä aika menee yleensä seuraavaa kohdetta arpoessa ja sitä googlettaessa, sillä jonkinlainen käsitys seuraavasta kohteesta pitää aina muodostaa. Ja tiedättekö, maailma on niin suuri ja täynnä niin paljon nähtävää! Sitä MOOTia pitäisi osata sopivasti aina suitsia. :)


Kotia kohti

Looginen jatkumo Etelä-Amerikalle kotia kohti mennessä olisi siirtyä pohjoisempan. San Fransiscossa meillä olisi Pirkka ja Samuli citysherpoina, ja muutenkin Grand Canyon ja muun muassa Deep Red Bluesin Kean blogatut muutamatkin luonnonpuistot olis superia käydä. Tässä vaiheessa joudutaan todennäköisesti tekemään pieniä budjettitarkistuksia mihin loput rahat enää riittää, vai jäädänkö pariksi kuukaudeksi jonnekin Karibian tai Costa Rican pikkusaarista vaan hengailemaan ennen kuin paluulippu vie kohti Helsinkiä.

Vuosi olisi mahtavaa lopettaa esimerkiksi Malediivien kaltaiseen paratiisipaikkaan, ja ottaa sieltä suunta takaisin kohti siinä vaiheessa koleaa ja pimeää Helsinkiä, mutta se taitaa jäädä odottamaan jotain tulevaa talvilomaa ja maksettuja visalaskuja. Nautitaan nyt näistä maisemista kun voidaan!







Tiedättekö, ei tunnu yhtään siltä että oltaisiin oltu jo neljä kuukautta (!) poissa, kaukana kotoa. Eikä sitä oikein tajua että samaa on edessä vielä tuplasti. Toistaiseksi ei ole iskenyt kamalan iso koti-ikävä vaikka ystävät ja aika pienet arkiset asiat kotoa välillä mielessä pyöriikin. Haleja ja terkkuja sinne kaikille teille!

Tästä vielä kartalla viivoja ja täppiä minkä mukaan ollaan edetty! Kartta päivittyy sitä mukaa kun mennään eteenpäin, ja samat tiedothan löytyvät niin ikään Reitti-sivulta.





Ja miltäs jatko kuulostaa, pysytkö matkassa mukana ja onko vinkkejä heittää?



//



Here's one for all of you English readers of ours!

It's already 4 months since we left the cold and dark Helsinki behind us and jumped on the airplane for the biggest adventure so far in our life. It's incredible how time flies when you're having a good time! Yesterday we stranded on the indonesian paradise island of Gili Air where we will stay from 2-4 weeks, depending a bit on when we get tired of the endless days relaxing on the beaches, snorkeling, diving and laying in the hammock. The last time we visited these hoods, Bella was only 5 months old. Now she has developed in to a small little human being with her own opinions and amazing snorkeling skills. And I'm still wearing same clothes on this trip as back then I noticed when surfing through an album, but at least Miika has got a haircut!







We found ourselves a home today on what must be the best accommodation you can find on Gili Air. Our hotel Sunrise Gili Air has such an awesome location, right on the beach with the best snorkeling on what has to be the most pristine part of the island. Thanks to low season we we're booked in to their luxurious two-storey bungalow with a huge patio on the second floor. Greets to you guys from the patio sofa, from where I'm posting you this!







But let's have a look at our plans for the next 8 months.



Down under and hobbit land


When we eventually decide to leave Indonesia and Asia behind us, we'll jump through Melbourne to New Zealand. We're eagerly waiting to meet up with our friend Janica and Keenan and their two sons Penly and Keoni there.

On our last stop on Nusa Lembongan we met a couple from New Zealand, who were nice enough to draw us a map and put in all the must-sees. Looks like we need to book a lot of time to get through NZ!

From there we head back to Australia and Sydney, from where we intend to drive along the coast to Cairns and the Great Barrier Reef. I guess you need to see it before it's totally destroyed.



More paradise islands to come


"While we are there" a jump off to Fiji, Tonga or Samoa would be on the list, but it feels difficult to decide which one to choose. Some say Fiji has already been overtaken by tourism, but then again Tonga and Samoa might not be so easy just because they haven't.

It's difficult being wanderluster with an open plan!






Incas,  turtles and tango


After the island life the intention is to take ourselves to South America. Checking marks from the bucket list would mean a trip to Macchupicchu and Galapagos, and we wouldn't mind taking a tour to our love city of Buenos Aires. We'd also have Niina and Fu with their family in Chile, with some more stunning nature to be explored.


Towards home

Logically when we start heading home, North America would be conveniently on the way, as most of the easier flights back to Helsinki goes from there. We'd love to see our friends and old neighbours Pirkka and Samuli in San Fransisco, as well as take some tours to the national parks Deep Red Blues blogger Kea has been blogging about. But at this point we need to check our bank account balance whether we can make this part or just stay on same lazy island in the Caribbean or Costa Rica for some months. It's not really a bad choice either.



It doesn't feel like we'd been on this round the world journey of ours already for 4 months. And it feels incredible that we still have twice that time ahead of us.


But how does this sound? Will you stay and travel with us and would you happen to have any great hints for the upcoming places?

29 kommenttia:

  1. Nauttikaahan Gili Airista! Ihana paikka:) jämähdettiin myös sinne vuosi sitten. Suosittelen ehdottomasti Samoaa, blogissani on 3 viikon matkakertomus viime toukokuulta! Toisaalta fiji ja tonga kokematta. Sinne sit ens kerralla :) ira-reppureissulla@blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ira vinkistä, meidän pitää käydä tutustumassa tohon Samoaan, vaikka ei suoranainen vertailu oliskaan! Mahtavaa!

      Ja kyllä, Gili Air on todella ihana, sopivasti palveluita ja kuitekin niin rauhallinen ja hiljainen. Täällä me viihdytään. :)

      Poista
  2. Vau noi kuvat, kuin repästy suoraan jostain mainoskatalogista (: Ja onpas teillä ihanan pitkä reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan olekin! Tämä on vähän niinkun Malediivit - ne postikorttimaisemat mitä ei uuskonut olevan, ne onkin ihan oikeasti olemassa täällä, ilman kuvan käsittelyä!

      Reissua on todellakin tosi kivan pitkä irtoitto. :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Irina, niin meidänkin mielestä. Ny jäädään vaan odotttamaan toteumaa! :D

      Poista
  4. Hieno suunnitelma, tuskin maltan odottaa että pääsette Australiaan <3 ja Uuteen-Seelantiin :) Kiitos hienosta blogista ja vaihtelevista postauksista. Henkilöesittelyt ja lapsinäkökulma on mielenkiintoisia. Kiva matkata teidän "mukana" blogissa ja instassa. // hennamaria.j

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva hennamaria kun jaksat matkata meidän kanssa! ♥

      Mekin odotetaan kovasti Australiaa ja Uuteen-Seelantiin pääsyä, paitsi kokemusten takia, myös ystävien, gluteenittoman ruoan vaihtoehtojen ja irtokarkkien takia. ;) Mukavaa kun matkaat meidän kanssa - jatketaan taivalta yhdessä!

      Poista
  5. Hienoja paikkoja. Huomion kiinnitti, että olette viettäneet tosi paljon aikaa juurikin aikaa Aasiassa tai idässä. Onko tähän jotain erityistä syytä. Esim. miksei enemmän esim. etelä-amerikassa tai pohjois-amerikassa? Oletteko jo siellä aiemmin matkustelleet paljon vai vaikuttaako tähän jotenkin vuodenajat tai vaan kiinnostuksen kohteet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Tähän on aika montakin syytä.

      Matka oli pakko aloittaa Nepalista jos sinne mieli trekkaamaan. Kelit marraskuun jällkeen muuttuvat niin vaikeiksi, ettei tuonne olisi ollut siinä vaiheessa aloittelijalla asiaa, eikä se olisi ollut mikään nautintokaan. Lisäksi pienet vastoinkäymiset, kuten lapsen murtunut kyynärpää viivästytti lähtöä trekille. Aasiassa on myös niin paljon nähtävää, ettei ehditä edes tällä matkalla nähdä kaikkea - esimerkiksi Laos ja Myanmar jää välistä. Ja syy sille miksei ehditä nähdä kaikkea vaikka aikaa on kulunut näinkin paljon on se ettei meitä huvita vaan juosta näitä paikkoja pää kolmantena jalkaa läpi, vaan aidosti yrittää tutustua niihin ajan kanssa.


      Lisäksi huomioidaan näissä Bellakin ja se mikä lapsen kanssa toimii. Moni vetää esimerkiksi aikuisten kesken Angkor Watin temppelialueet läpi parissa päivässä. Meillä men siihen viikko, sillä kaipasimme koko perhe välipäiviä pitkien temppelipäivien välissä. On myös todella eri asia olla 2 tai 3 viikkoa matkalla ja vetää kaikki nähtävyydet vauhdilla läpi kun oikeasti elää tien päällä. Sitä ei jaksa koko vuotta vetää täydellä vauhdilla jatkuvasti eteenpäin vaan tarvitaan pysähdyksiäkin.

      Aasiassa oleskeluun vaikuttaa myös hintataso. Koska meillä ei ole lottovoittoa taskussa, eikä myöskään isoja perintörahoja tilillä tai tulevaisuudessa näkyvissäkään, pitää vähän miettiä mihin rahat riittää. ;) Täällä Aasiassa on mahdollista elää sopivan mukavasti niilläkin euroilla mitä meilä on käytössä. Budjetteja avataan vielä jossain vaiheessa lisää täällä.

      Poista
  6. Jos aiotte Milford Soundsissa mennä vaeltamaan, se kannattaa buukata reilusti etukäteen. Saattaa sieltä löytyä lapsellekin sopivia reittejä.
    Itse kuljin vuosia sitten Milford trackin ja siinä päivämatkat oli tarkkaan määrätty, piti majoittua lodgeihin. Reitille ei saanut jäädä, siksi reitti tuntuu tyhjältä vaikka sen starttaa useampi kymmen vaeltaja päivässä. Siellä voi myös sataa todella paljon joten se hidastaa kulkemista jos sattuu huono sää kohdalle. En tiedä mainitsiko NZ-ystävänne 90 miles beachia ja hiekkadyynejä pohjoissaarella, sinne veisin oman lapseni. Aivan huimaa laskea dyynejä "pulkalla". Ja ehdoton Queenstown, siellä on vaikka mitä. Ja jos ajankohta on oikea, Kaikourassa valaat tulee ihan rantaan, ihailimme niitä hotellin terassilta.
    Ihanaa matkanjatkoa, kateellisena seurailen, itse kun pystyy irrottautumaan vain parin viikon pätkiin koululaisten takia. Seuraavana Sri Lankan pyrähdys



    Trackit täällä:
    http://www.doc.govt.nz/parks-and-recreation/tracks-and-walks/fiordland/northern-fiordland/milford-track/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapaamamme hobbitit kertoivat että Milford soveltuisi kyllä lapsellekin . ja toisaalta Bellahan on ollut myös Himalajalla meidän kanssa trekkaamassa. Oikealla varautumisella se todennäköisesti luonnistuu. Nuo biitsit ja dyynit on myös mainittu, meillä on myös pohjoissaaresta kartta piirrettynä vinkkeinee. :)

      Me odotetaan myös pääsyä Uuteen-Seelantiin innolla, kaikki kun sitä niin kehuu!

      Sri Lanka jäi meiltä harmillisesti välistä, mutta hyvää reissua sinne! Hyvähän se että bucket listalla on tekemistä vielä tämänkin matkan jälkeen. :)

      Poista
  7. Muistan ton teijän hotellin. :) Usein siitä käppäiltiin ohi! Ai että kun on ikävä takas...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää hotelli taitaa olla by far saaren paras, enkä ihmettele, vaikkei täällä varmaan ikävä kotiin tule muissakaan hotelleissa. :) Todella mukava paikka silti tämä, joten buukkaa ensi kerralla tänne jos vaan budjetti sallii. Terveisiä kattoterassilta, ja kiva kun matkaat meidän kanssa! ♥

      Poista
  8. Mä en malta odottaa, että pääsette Hobittimaahan!!! Ollu itsellä haaveena jo pitkään ja teiltä erittäin fiksua käydä siellä nyt - kauas on pitkä matka ja kun jo olette siinä puolessa välissä, niin... Kerrassaan mahtavaa! Mutta naattikaa nyt elostanne siellä Aasiassa vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mekin tämä ajateltiin. Oltaisiin saatu aikaa kulumaan Aasiassa vaikka kuinka paljon lisää, mutta on todennäköisempää lentää tänne tulevilla lomilla kun lähteä Ausseihin tai Uuteen-Seelantiin, joten parempi lähteä nyt sitten se katsastamaan ajan kanssa. Lisäksi meillä on ystäviä Ausseissa, ei pelkästään Janica ja Keenan Melbournessa, mutta myös Peter perheineen ja Petri Sydneyssä. Mukavaa nähdä muitakin ihmisiä! Ja molemmista maista puhutaan niin paljon hyvää.

      Muutama viikko vielä tätä löysäilyä niin on akut ladattu taas reippaampaa osuutta varten tuleviin maihin. :)

      Poista
  9. Terkkuja tosiaan täältä Uudesta-Seelannista! Intoa puhkuen luin tän postauksen, kun on niin siistiä seurata että miten teidän reissu etenee :) Ja zoomaillein tuijottelin tuota teidän piirrettyä NZ karttaa - aika huikea! Ollaan nyt rundattu reilun viikon verran E-saarta ja monta noista kartan kohteista onkin jo käyty. Catlins ja Nugget Point oli huikeita, ja siellä näki merileijonia ja pingviinejä :) Queenstown ja Mt.Cookin ja Wanakan ympäristö oli myös huikeaa. Nyt ollaan Christchurchissa ja pian siirrytäänkin jo P-saarelle, josta kyllä kelpais nähdä se saamanne karttakin, hihhh ;DDD Tllä hetkellä tuntuu että 3 viikkoa ei riitä mihinkään. Eli jos teillä on mahdollisuus venyttää aikaanne täällä, niin suosittelen.
    Mekin muuten lennettiin tänne Melbournen kautta ja palataan takaisin Sydneyn. Teillä näyttää olevan nyt niin makoisat oltavat siellä, että ei taideta enää tavoittaa toisiamme missään kohteessa..? Joten ihan huikeaa reissun jatkoa, palataan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sanna, mä voin ton pohjoisen kartan lisätä tuonne ihan sua varten myöhemmin. :D

      Toivottavasti ei vaan tule liian kylmät oltavat, muutenhan me voidaan oikestaan olla ihan niin pitkään kun vaan halutaan. Miten teillä matka jatkuu Sydneystä ja saitteko hyvän hintaiset liput? Katsottiin itse että suorat lennot Uuteen-Seelantiin tulee kalliimmaksi aika paljonkin kun pompulla Melbournen kautta.

      Poista
    2. Loistavaa, kartta olis aika bueno, thanks! :) Tiiäkkö saatoin pelotella sinua silloin alkupäivien fiiliksellä ja pipon ostolla, sillä ei täällä nyt enää niin kylmä ole ollut tai sitten siihen vain on nyt tottunut jo ;) Keskipäivällä on toisinaan ihan hellettä ja meidän campervanissa ei ole kertaakaan ollut kylmä öisin.
      Me tehtiin Melbournen stoppi sen takia, että siellä ei olisi vielä liian viileää ja sitten ei tarvitse enää niin "alas" palata, kun palaa NZ jälkeen Ausseihin. Me lennettiin JetStarilla ja lennot taisi olla n 200e mieheen. Ja lennettiin Queenstowniin, joka oli kyllä huikea ensikosketus tähän kauniiseen maahan. Mielestäni hyvä aloitus Etelä-saareen tutustumiseen ja siitä nousu sitten P-saarelle. Tai niin me ainakin sään puolesta kelailtiin tämä asia :) Paluu on Aucklandista Sydneyn (JetStar ja n 150e/hlö) ja siitä lähdetään road trippailemaan Brisbaneen ja toivottavasti myös koralliriutoille saakka. Brisbanesta onkin lennot Fijille ostettu nyt viimein, kun alkoivat olla hinnoissaan. Joko olette päättäneet Fijin ja muiden valintojen välillä? :) On tää rankkaa;DDD

      Poista
    3. No nyt on karttakin! Mutta hienoa jos siellä ei nyt sitten ihan takatalvi olekaan, helpottaa tosiaan asioita jonkin verran =)

      Meillä oli samanlaiset suunnitelmat Melbournen stopin osalta, ehtii siellä sitten nauttia keleistä hetken aikaa. Lisäksi Melbourne-Sydney -välillä ei taida juurikaan mielenkiintoista nähtävää olla, ja tuleehan sitä autoilua muutenkin lienee harrastettua siellä riittämiin... Meillä on suunnitelmat ja aikataulut parhaimmillaankin vain suuntaa-antavia, joten eipä sitä vielä tiedä mistä sitä missäkin vaiheessa itsensä löytää. Ei olla vielä mitään päätöksiä tehty varsinkaan ausseista eteenpäin, joten saa nähdä. Innolla odotetaan raportteja ja fiiliksiä helpottamaan omaa päätöksentekoa, koska onhan tässä tätä pähkäiltävää ollut muutenkin :P

      Poista
  10. Todellakin jaksaa vielä pysyä nojatuolimatkalla messissä! Hienoa että jaksatte raahata meitä mukana ja tarjota pienen siivun elämyksistä hyvien kuvien ja tarinoiden välityksellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos Herbina! ♥

      Meitä vaivaa vähän se ettei ehditä julkaisemaa juttuja sitä vauhtia kun haluttaisiin ja kun koetaan kaikkea. Mutta löytyypähän kirjoitettavaa ihan varmasti vielä senkin jälkeen kun tullaan kotiin.... jos tullaan. ;)

      Poista
  11. Kuulostaa niin tutulta tuo Tyynenmeren saarten välillä arpominen. :D Meillähän tuo ratkesi vähän väkisin nopealla aikataululla, kun kentällä eivät päästäneet Uuteen-Seelantiin menevään koneeseen ilman maastapoistumislippua. ;)

    Juuri Costa Ricassa pari viikkoa viettäneenä sanoisin, että ei kannata luottaa kauheasti sen maan halpuuteen - jos siis päätyisitte "säästämään" rahaa hengaamalla siellä esim. Jenkkien sijaan. Toki siellä on halvempaa kuin Jenkeissä, mutta lopulta silti aika hintavaa. Aasian hintoihin on Costa Ricassa jo pitkä matka. Ja majoitusten taso on muuten monesti surkea hintaan nähden, vaikka tietysti helmiäkin löytyy. Mutta on se vaan eläinbongailun kannalta aika voittamaton maa!

    Suunnitelmat teillä kuulostavat huipuilta! Google on laulanut täälläkin erityisesti Etelä-Amerikan kohteiden osalta, jotka jostain syystä ovat jotenkin paljon vieraampia kuin muut paikat tällä reissulla ovat olleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai katos, täähän olikin tosi hyvä tieto! Pitää siis ostaa paluulippukin samalla kun ostaa menolipun NZ:aan.

      Ja siis mistä mulle on jäänyt kuva siitä että joku Costa Rica olis edullinenkin paikka? Pitää vetää vähän uudestaan loppureissun suunnitelmat - ja sitten seurata vähän myös mitä te siellä edellä teette, niin ei tartte IHAN niin paljoa googletella.

      Mä jotenkin luulen että me jätetään Fidji välistä ja panostetaan Samoaan tai Tongaan kun niin moni on sanonut että kahdella jälkimmäisellä olisi autenttisempaa menoa vielä jäljellä. Jännä tosin nähdä käykö lopulta niin, budjettikin kun määrää valintoja jonkin verran. :)

      Poista
  12. Kirjoitin pitkän kommentin iPadilla tälle sivulle aiemmin, mutta se näyttää kadonneen taivaan tuuliin, joten yritän nyt sitten uudelleen. Lisäksi kirjoitus on näemmä pakko jakaa useampaan kirjoitukseen, koska se on muuten liian pitkä.

    Olimme Uudessa-Seelannissa 4 viikkoa häämatkalla joulukuussa 2013. Kävimme molemmilla saarilla ja totesimme, että olisimme tarvinneet molemmille saarille omat 4 viikkoa, sillä emme ehtineet tehdä ja nähdä kaikkea, mitä halusimme. Kaikkea oli niin paljon, että on vaikea päättää mistä aloittaa.

    Koska olette menossa Hobittilaan, suosittelen ehdottomasti, että otatte niin sanotun Romney-paketin. Se maksaa jonkin verran, mutta kun vertaa sitä ja pelkää Hobittila-kierrosta, ainakin me koimme jäävämme plussan puolelle. Pakettiin kuuluu hobittimainen lounas, jossa oli tarjolla vaikka mitä, kierros hobittilassa sekä yö ja ruuat Dianan maatilalla. Diana laittoi todella hyvän illallisen ja aamiaisen sekä kertoi mielellään paikasta ja nähtävyyksistä tilan lähistöllä. Tilalla pääsi ihastelemaan lampaita ja kanoja sekä nauttimaan uima-altaasta ja paljusta.

    Saimme itse vinkin lähtöä suunnitellessa, että auto kannattaa vuokrata etelästä pohjoiseen suuntautuville matkoille. Tällöin sen voi saada vuokrattua hintaa 1 dollari per vuorikausi. Tämä johtuu siitä, että turistit vuokraavat autot pohjoisesta, ajavat ne etelään ja lentävät sitten takaisin, joten autoja todella pitää saada takaisinpäin. Tämä koskee molempia saaria. Toki tällaisessa vuokrassa on yleensä jonkinlainen aikaraja, jossa auto pitää saada pohjoisempaan. Meillä tämä aika riitti etelä-saarella, mutta ei pohjois-saarella.

    Meille kohokohtia matkalla olivat Hobittilan lisäksi Rotorua ja Waitomo sekä viinikierros Renwickissä.

    Rotorualla voi tehdä paljon kaiken laista. Me nautimme kosken laskusta Kaituna-joessa, jossa on monta koskea ja 3 putousta. Viimeinen putous oli 7 metriä, joka on kuulemma korkein kaupallisesti laskettava putous. Kävimme myös Canopy tour -nimisellä köysirataseikkailulla puiden latvassa. Se oli omalta osaltaan huikeaa ja sen tuotoilla tuetaan opossumi-vapaiden alueiden laajentamista. Vierasperäiset opossumit ovat kiivin poikasten pahimpia vihollisia. Rotorualla on myös iso geysir, jota pääsee ihailemaan mm. Whakarewarewa thermal villagessa. Suosittelen ehdottomasti käymään siellä, muut vaihtoehdot ovat kalliimpia ja vaatimattomampia. Täällä pääsee tutustumaan myös maorien elämään. Meistä oli kiva vierailla myös Tamakin maori-kylässä. Siellä meille esitettiin maori-kulttuuria ja saimme nauttia perinteisen maorilaisesta ruuasta, joka muistuttaa suomalaista rosvopaistia.

    Waitomossa on paljon tippukiviluolia ja kiiltomatoja niissä. Kävimme 3 erilaisessa luolassa ja ne kyllä hieman alkoivat toistaa itseään. Jos haluaa kunnon elämyksen, suosittelen tutustumaan luoliin black water rafting -nimisen toiminnan avulla. Me itse valitsimme Black Labyrinth -nimisen kierroksen ja pidimme siitä paljon. Seutu on kaunista myös luolien ulkopuolella, tosin niin on kyllä molemmat saaret muutenkin.

    Kävimme reissulla kiertämässä myös kahdella viinialueella: Renwickissa lähellä Blenheimiä Marlboroughin alueella ja Aucklandin Waiheke-saarella. Renwick on näistä ehdottomasti parempi. Alueen viinitilat ovat lähellä toisiaan ja paikalliset vuokraavat pyöriä, joilla voi tehdä kierroksen helposti. Useat paikat tarjoavat maistiaisia ihan ilmaiseksi ja muut muutaman dollarin hintaan. Waihekessa tilat puolestaan ovat kauempana toisistaan ja siellä voi joko hankkia yksityisen kierroksen tai käyttää saaren julkista liikennettä. Bussit kuitenkin kulkevat harvakseltaan, eikä niillä pääse joka tilalle. Lisäksi kaikilla tiloilla peritään maistiaisista maksu, joka voi olla jopa 10-15 dollaria.

    VastaaPoista
  13. Pidimme myös Queenstownista, joka on pieni ja viihtyisä kaupunki kauniiden kukkuloiden ja suuren järven rannalla. Otimme sieltä bussireissun vuonoristeilylle Milford soundissa. Matkalla tehdyt pysähdykset olivat sykäyttäviä paikkoja, risteilykin ihan kiva, mutta enemmän nautin niistä kauniista maisemista koko matkalla.

    Kävimme myös Christchurchissa, joka on maanjäristyksen jälkeen hieman hämmentävä paikka. Kaupunki on suunniteltu isolle väkimäärälle, siellä on mm 5-kaistaisia autoteitä, mutta kaupungissa ei enää asu sitä väkimäärää, joka siellä oli ennen maanjäristyksiä. Jäljelle jääneet ovat rakentaneet kaupunkia uudestaan ja pitävät enemmän yhtä sen jälkeen. Maanjäristyksen jäljet ovat kuitenkin vielä selvästi nähtävissä, mikä saattaa avata silmiä. Kaupungissa on ollut kaunis katedraali, jonka purkamisesta kiisteltiin, kun olimme paikalla. Katedraali vaikuttaa olevan suurimmaksi osaksi kunnossa, mutta sen kellotorni sortui järistyksissä. Toivon, että kirkko on pyörtänyt päätöksensä katedraalin purkamisesta, sillä se mitä siitä näimme, oli vakuuttavaa.

    Jos täytyy sanoa, niin olimme pettyneitä matkallamme ainoastaan Bay of Islandissa ja jäätiköillä. Se ei sinällään ollut itse paikan vika, mutta kaikenlaiset aktiviteetit siellä jäivät väliin, koska kaikkina 3 päivänä, jotka siellä olimme satoi. Emme siis päässeet pikaveneillä katsomaan paikallisia nähtävyyksiä ja kanoottireissumme putouksille peruttiin osallistujien puutteessa. Kävimme sen sijaan katsomassa muutamaa paikallista vesiputousta, jotka olivat vain vakuuttavampia sateen takia. Ei siis täysin hukkareissu kuitenkaan. Lisäksi matkalla sinne kiersimme Waipoua-metsän kautta. Sademetsä ja sen muutama tuhat vuotta vanhat puut olivat vaikuttava näky. Metsän jumala ja isä (vanhimmat puut) sekä siskokset (neljän puun rypäs) ovat hyvin lyhyen kävelymatkan päässä autotieltä. Lisäksi alueella on myös mahdollisuus pidempiin patikointimatkoihin, jotka me jätimme väliin. Jäätiköillä taas ongelma oli se, että ne olivat vetäytyneet liian kauas autoteistä, emme jaksaneet sinne asti, meitä vastaan tuli ihmisiä, jotka olivat patikoineet 2 tuntia suuntaansa, eivätkä päässet lähelle. Lisäksi niiden reuna on kuulemma hyvin likainen, joten eipä siinä kauheasti olisi ihmeteltävääkään. Ainakaan näin suomalaisena ja lumeen tottuneena.

    Useimmat paikat olivat kivoja ja viihdyttäviä, kaikkialla oli siistiä, julkisia vessoja oli joka puolella ja niissä ihme ja kumma oli aina vessapaperia tarjolla. Turistina joskus arvostaa elämän pieniä asioita. Kaupungeista pysähdyimme edellä lueteltujen lisäksi Aucklandissa, Wellingtonissa ja Greymouthissa sekä matkustimme lautalla Pictonista Wellingtoniin. Näissä kaikissa oli paljon vaikka mitä, mutta päätin keskittyä kohokohtiin. Olisimme halunneet, mutta emme pystyneet sisällyttämään matkaan seuraavia kohteita: Dunedin, Coromandel tai muut Uuden-Seelannin viinialueet.

    Tästä tuli aikamoinen romaani, mutta ehkä se helpottaa teitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Kirsi!

      Kiitoksia aivan miljoonasti näistä vinkeistä ja kokemuksista, nämä todella - siis todella - helpottavat suunnittelua. Uuteen maahan mentäessä on aina enemmän tai vähemmän Googlen, Lonely Planetin tai milloin minkäkin varassa, ja jos ei ole minkäänlaista etukäteistietoa mitä missäkin voisi tehdä, niin kaikennäköiseen suunnitteluun ja arpomiseen saa menemään aivan järjettömästi aikaa.

      Siun vinkeistä löytyy paljon sellaisia juttuja mitkä sopii meille aivan heittämällä (viinitilakierroksia odotellessa...) Uusi-Seelanti alkaa pikkuhiljaa kolkutella kulman takana, joten jossain vaiheessa pitäisi oikein ajatuksen kanssa ottaa kartta käteen ja tehdä hieman suunnitelmaa ja jonkinlaista aikatauluarviota. Kaikki ovat kehuneet maata kovasti, joten parempi lienee varata sinne riittävästi aikaa.

      Kiitos vielä kerran että jaksoit kirjoittaa ja jakaa kokemuksiasi. Etenkin autonvuokrausten hintoja olemme jo ehtineet kauhistella useampaan otteeseen, joten erinomaisen hienoa kuulla että edullisiakin vaihtoehtoja löytyy :)

      - Miika ♥

      Poista
  14. Päädyin vähän jälkijunassa tätä kommentoimaan, luin jo uusinta postaustanne Melbournesta ja sitä ei kyllä turhaan ole valittu maailman asuttavimmaksi kaupungiksi useaan otteeseen - voih, ne ravintolat, rento tunnelma ja ihanat Aussit :) asuimme siellä vuoden ja takaisin lähtisin koska vaan.
    Uudesta-Seelannista voisin suositella aiemmin mainittujen lisäksi Tongariro Alpine Crossing- vaellusta (päivävaellus, noin 16km) Pohjoissaarella, tulivuorimaisemat olivat kuin toiselta planeetalta ja se oli ehdottomasti Uuden-Seelannin reissumme kohokohtia. Tosin toimivuus lapsen kanssa kannattaa varmistaa, alkumatkasta muutama jyrkkä kipuaminen.
    En tiedä päätittekö jo Tyynenmeren saarenne, me arvoimme sitä myös, ja lentojen hinnatkin olivat Uudesta-Seelannista samaa luokkaa. Päädyimme Samoaan, kun siellä oli ollut vuosi ennen matkaamme tsunami, ja päätimme tukea heidän matkailuelinkeinoaan. Iran blogissakin mainittu Lalomanu beach oli täydellinen viikon rentoutumiseen :)
    Ihanaa Australiaa teille <3
    - jenniina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melbourne ja Aussit on hurmanneet meidätkin jo ihan täysin. Kaupunki on todellakin sellainen minne voisit helposti muuttaa!

      Tongariro olikin meillä jo listalla, ja voisin kuvitella että Bella tuollakin pystyy olemaan mukana - onhan neiti trekannut reilu viikon Himalajallakin, ja siellä olosuhteet oli jokseenkin haasteelliset.

      Kiitos tuosta Samoan suosituksesta! Ollaan (tällä hetkellä) päätymässä siihen että Fidjille ei oltaisi menossa, joten valinta on Tongan ja Samoan välillä. :)

      Vielä viikko Australiaa ennen Hobbittilaa!

      Poista

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!