tiistai 1. maaliskuuta 2016

Michelintähditetty #uberCHEF Jouni was here!



"Jouni is on his way."



APUA! Siis mitä ihmettä juuri tapahtui!


Minähän olin vain hassusti pienessä testimielessä kokeillut mitä Uberissä tapahtuu sunnuntaina, kun #uberCHEF -kampanja on käynnissä. Ja nyt tämä appi ilmoittaa minulle että meille on 3 minuutin kuluttua tulossa kotiin tekemään 3-ruokalajin illallista Jouni Toivanen, entisen Luomon omistaja, kannuksensa Chez Dominiquen ja Yumen keittiöissä hankkinut huippukokki!

Meidän pikkuruiseen keittiöön. Kääk.







Mistä on kyse?


Perjantai-iltana surffatessani jotain elämää turhempia artikkeleita, eteeni pompahti uutinen siitä miten huippukokkeja yksityistilaisuuksiin myyvä Foodiac -palvelu, sekä tuo kamalaksi harmaan talouden kuninkaaksi Suomessa leimattu Uber tuovat sunnuntaina 28.2 viisi huippukokkia ihmisten kotiin kokkaamaan 3-ruokalajin illallisen. Tilauksen voi yrittää tehdä kello 15 - 15.30 ja 19 - 19.30 välisenä aikana.

Klo 15 olen vielä Messilässä viilettämässä rinteitä alas ja nauttimassa päivästä. Olemme sopineet kulinaristiystäviemme Merjan ja Jussin kanssa helmikuun drinkki-illaksi juuri tämän sunnuntain. Vieraat ovat saapuneet meille, ennen kuin ehdin Bellan kanssa kotiin. Vaihdan laskukamat verkkareihin ja t-paitaan, tukka sojottaa joka suuntaan ja naama, erityisesti posket, punottavat päivän mäkeilystä. En ehdi käydä suunnitellusti suihkussa ja olla viehkeänä illan emäntänä mekossa.


Miikan värkkäämän alkusalaatin jälkeen huomaan kellon olevan 19.15 ja hoksaan että Uberin voisi käydä testaamassa. Vaihdan sieltä Chef -moodin ja klikkaan "Request" -nappia.


Muutaman sekunnin kuluttua Jouni
on toisessa päässä vastannut kutsuun
vain kivenheiton päässä meiltä.  

"Kaverit hei, meille on tulossa huippukokki laittamaan illallista NYT." 



Hupsansaa. Mites tässä näin kävi?


Alkaa järkyttävä show kun 5 minuutissa siivoamme keittiön, jossa parahiksi keittelin hunajariisisiirappia drinkkiä varten. En edes ehdi miettiä järkyttävää olemustani sen enempää - kunhan michelinkokille saadaan keittiö kuosiin.



Jouni saapuu arkkuineen


Alaovellamme on huippukokki ja kaksi mustaa arkkua. Hän kävelee meidän keittiöön ja iskee ne puoliksi keittiön vieressä olevan makkarimme puolelle, puoliksi keittiöön. Hihat alkavat heti heilumaan ja tyhjentelemme vielä ylimääräisiä kamoja pois tieltä kun kokki arvioi mitä kattiloita ja pannuja hän käyttää. Onneksi haimme juuri uudet hiilteräspannut kaupasta pari viikkoa takaperin.








Lautaset pääsevät uuniin lämpenemään ja Jounin hihat alkavat heilumaan. Kaikki somettavat minkä sormiltaan ehtivät. Minä pistän Periscope -lähetyksen pystyyn.

Kolme pientä lasta tulee ihmettelemään mitä tapahtuu. Heidät on onneksi ruokittu jo nakeilla ja ranskalaisilla aiemmin. Pienen alkujäykkyyden lauettua juttu alkaa luistamaan mukavasti.  

Onpa siistiä!



Kolmen ruokalajin #uberCHEF menu


Menu on tehty etukäteen kokkien kesken ja ruoat on myös valmisteltu.






Ensimmäinen ruokalaji on nimeltään Creamy jerusalem artichoke & salmon, eli kermaista maa-artisokkakeittoa sokerisuolatulla lohella ja tillinkukalla.

Pääruokana tarjoillaan Lamb & cep - pitkään haudutettua Ahvenenmaan karitsaa, ruusukaalia ja herkkutattirisottoa sekä laakerinlehti sky.

Jälkiruoaksi on tarjolla White choco & cloudberry, eli mantelikakkua, paahdettua valkosuklaata ja kotimaista lakkaa kastikkeen muodossa.

Jouni kertoo valmistelleensa jälkiruoan ja sanoo sen olevan menun vahvin osa. Luvataan palata asiaan kun menu on syöty. Tiedustelen varovaisesti mitenköhän gluteenittomuuden laita on. Olen superiloinen saadessani kuulla, että menu on alunperinkin suunniteltu gluteenittomaksi! Wuhuu!










Mukavasti jutustellen, huippukokin toimia seuraillen


Ensimmäinen ruokalaji tulee eteemme. Kylmä Riesling sattui löytymään jääkaapista komppaamaan alkuruokaa. Samalla kun herkullista alkuruokaa tarjoillaan, Jouni jo kypsentää karitsaa. Bella huutaa että kodissa haisee ihan kamalalta, että voisiko tän lopettaa.

"Ei voi."







Ruoan nauttimisen lomassa ehdimme hieman haastatella kokkiakin. Ravintola-alan ammattilaisilla on rankkaa, ja kokeilla päivät ovat välillä ympäripyöreitä, erityisesti jos halajaa huipulle. 10 vuodessa ehtii kuulemma helposti tekemään 20 vuoden edestä töitä.


Kun kermaiset keitot ovat kadonneet parempiin suihin, Jouni valmistelee meidän silmien alla pääruokia.


Taidetaan koko seurue olla todella
adrenaliinikickseissä edelleenkin siitä
että meille kävi moinen mäihä,
ja saamme paitsi seurata työskentelyä,
myös maistella näitä herkkuruokia. 










Hoi Anista tuotujen vietnamilaisten lyhtyjen alla meille tarjoillaan mureaakin mureampi karitsa ja herkullinen tattirisotto. Seureen miehet eivät sienistä välitä, mutta tämä menee mukisematta alas. Itseasiassa, taitavat jopa pitää siitä. Jussin ja Merjan kuopus haluaa maistaa lihaa ja tuomitsee sen sitkeäksi, meidän naurun säestämänä. Harvoin tulee näin mureaa lihaa nimittäin vastaan!








Viimeisenä Jouni viimeistelee mantelikakun, ripottelee päälle paahdetun valkosuklaan ja kastikkeeksi lakkaa. Oman viimeistelyjipponsa hän tekee siitepölyllä.


Mantelikakku on ihanan kosteaa ja yhdistelmä toimii täydellisesti. Mikä kruunaus aterialle! 3/4 seurueestamme arvioi Jounin lupauksen mukaan jälkiruoan menun vahvimmaksi. Yksi antaa äänensä karitsalle.









Parin tunnin session jälkeen Jouni pakkaa tavaransa mustiin arkkuihinsa ja kantaa ne ulos autoonsa. Me kiitämme lämpimästi.


Mikä loistava konsepti.
Mikä loistava ilta.
Mikä mäihä.
Mikä täydellinen kombinaatio,
jos unohtaa verkkarini,
t-paitani, sekaiset hiukseni
ja punaiset poskeni.



Löydän Bellan huoneesta leikkipaistinpannut ja kattilat pöydältä vieraiden lähdettyä. Lapset ovat meidän illallisen aikana leikkineet keskenään kokkeja.

Illalla menemme tyytyväisinä vatsojemme viereen nukkumaan.


Foodiacin blogissa löyty lisää tietoa kampanjasta, Instagramista löytyy kuvia #uberCHEF -hashtagilla ja Jounin omilta sivuilta lisää hänestä.



Uber & Foodiac - hyvin toimi!

 


Annan täydet pisteet kampanjan kekseliäisyydestä molemmille yrityksille, sekä rohkeasta yhteistyöstä!

Minun ei tarvinnut ladata Uberia tätä varten puhelimeeni, sillä maailmanympärimatkalla käytimme sitä tiuhaan. Se toimi loistavasti. Ei tarvinnut miettiä että kohta joku pimeä kyyti tulee ja kusettaa, tai taksi joka kusettaa, ei edes tietää mihin numeroon soittaa, tai missä osoitteessa on. Senkun klikkaili uberkyydin paikalle niin homma hoitui yleensä oikein mukavasti.







Olen muuten käyttänyt palvelua
myös Suomessa. Tuleekohan poliisi
nyt pidättämään minut?



Juttu on nimittäin niin että käytän tätä palvelua matkoihin, joihin en kuitenkaan ottaisi taksia, mutta jotka ovat julkisilla vaikeita. Tämä on kaupunkiasukin täydellinen matkakumppani. Sellainen mukava lisä helpottamaan arkea, joka tietysti Suomessa on kamalan paha juttu, koska kaikki pitää aina jaksaa tehdä itse. Vertailun vuoksi; töistä kotiin lapsen tarhan kautta taksilla noin 35 €. Uberilla noin 15 €. Arvatkaa kumpaa tulee käytettyä enemmän kun tuntuu siltä ettei oikein jaksa vaikka periaatteessa pystyisi?

Ihan uberkätevää.

Jos päätät kokeilla, laita viestiä niin annan koodin jolla saat ensimmäisen kyydin ilmaiseksi.






Entä Foodiac?


Tämä illallinen oli ensimmäinen kerta kun kuulimme tästä palvelusta. Huippukokkeja voi tilata erilaisiin tilaisuuksiin, ihan vaan vaikka tällaiselle kaveri-illalliselle. Aloimme heti pohtimaan millaiset 40 -vuotisbileet meidän kulinaristiseurueemme kolmelle samana vuonna syntyneille miehelle voisikaan tämän tiimoilta kehitellä.

Palvelun hinta määräytyy tietysti ihmisten ja ruokalajien määrästä, myös paikasta ja ajankohdasta, mutta tuntui siltä ettei kustannus per henkilö ole paljoakaan kalliimpi kun jos lähtee fine dining -ravintolaan syömään. Hinnat ovat alkaen 300 €.





Ulkomailla Uberilla on muuten ollut jo jonkin aikaa UberEATS -palvelu, joka toimittaa ruokaa kotiin. Vähän kuten meidän Foodora tai Wolt. Aika näyttää, saammeko mekin Suomeen tämänkin ruokapalvelun lisäksi.


Sehän saattaisi jopa tarkoittaa sitä, että meistä suomalaisistakin olisi pikkuhiljaa kuoriutumassa palveluita käyttävä kansa?

20 kommenttia:

  1. No jopas! :D Kaikkea hauskaa sitä voikin tapahtua, ihan tuosta vaan! Taidanpa jakaa tämän postauksen kavereitteni iloksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, kaikkea sitä tapahtuukin. :D Kiitos jaosta, sen oli näemmä Foodiacin oma fb-sivukin laittanut jakoon. Toivottavasti ihmiset saavat tästä inspiraatiota!

      Poista
  2. Aika mielettömän kuuloinen ilta! Tuskin yhdet verkkarit ja sotkuinen tukka ketään haittasi :)

    Anoppi tilasi jonkun porilaisen Master Chefin kokkaamaan dinnerin hänen 6-kymppisilleen, ja kaverini olivat järjestäneet jonkun toisen Master Chef -kilpailijan polttareihini kokiksi. Todella kätevää, kun juhlat voi viettää omissa tiloissa, mutta silti kenenkään ei tarvitse kokata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä! Ja eniten ne varmasti haittasi itseäni, mutta niillä nyt mentiin. :D

      Tuo on konseptina kyllä aivan loistava juttu, eikä hintakaan kuulostanut mitenkään mahdottomalta lainkaan. Ja tämähän on vielä ihan oma ohjelmanumeronsa, ei tarvitse sellaistakaan erikseen keksiä sitten juhliin. Monta kärpästä yhdellä iskulla! :)

      Poista
  3. Ihan mahtava tämä kokemus varmasti!

    VastaaPoista
  4. Ihan loistava! Ja parasta on ettei sen tarvitse jäädä ainoaksi!

    VastaaPoista
  5. Ruoat näyttää ihanilta! Aika uniikki kokemus! Mistä muuten teidän juomalasit näistä kuvista ovat? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niissä onkin hauska tarina. Ne ovat Iittalan Stella -laseja, joita sain neljä kappaletta ylioppilaslahjaksi, eli "noin viisi vuotta sitten."

      Sittemmin niiden valmistus on lopetettu, mutta kun kuulin että niitä ei enää valmisteta niin käytiin hamstraamassa kaappiin säilöön niitä ns. riittävästi. Aivan lempparilaseja nuo!

      Nuo koristeellisemmat viskilasit on puolestaan saatu mummon perintönä, niistä ei ole mitään tietoa mistä ovat alun perin :)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Sehän riippuu täysin millaisesta tapahtumasta on kyse, mutta Foodiacin sivuilta saa vähän osviittaa hintahaitarista.

      Meillä kävi onni tuossa Uberin ja Foodiacin yhteiskampanjassa, joten tämä kierros maksoi meille ainoastaan Jounin matkaan kiitoksena lähteneen shamppanjapullon verran.

      Poista
  7. Täysin uusi juttu tämä minulle, varsin kokeilemisen arvoinen juttu! Tuollaisen huippukokin työskentelyä on varmasti upea seurata omassa keittiössä ja kun saa maistella vielä annokset, niin tosi herkulliselta kuulostava tarina.

    Itse en ole uberia muuten käyttänyt kertaakaan, ehkäpä siis pitäisi kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tämä on todella loistava konsepti! Loistavaa että se saatiin omallekin kartalle tämän kamppiksen myötä!

      Uberia kannattaa ehdottomasti testata, se oli matkailijalle aivan äärettömän kätevä väline, ja ulkomailla ei tarvitse edes tuntea itseään rikolliseksi sitä käyttäessä.

      Poista
  8. Juuri viikon ajan reissussa upeita annoksia syöneenä tykkään tästä konseptista, että pääsee keskustelemaan ruuasta enemmän kuin tarjoilijan pikaisen selostuksen verran. Minulta ainakin menee usein vähän ohi, että mitä siinä taideteosannoksessa nyt olikaan... varsinkin jos se jää pelkästään sen tarjoilijan varaan, eikä ole edes menua pöydällä, josta voisi luntata. Muutenkin ammatti-ihmisen työskentelyä on aina hienoa seurata. Ihan varmasti hyvä kokemus, pitää pitää mielessä tulevaisuutta varten. En ehkä romanttiseen iltaan valitsisi tätä, mutta juuri kaveriporukan kanssa hengailuun, niin sopii varmasti täydellisesti!

    P.S. En kestä tuota Bellan kommenttia, paras! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä ehkä deitit pitäisi ainakin järkätä vähän erilaisessa ympäristössä että tää toimisi. Mutta mietipä että pöytä oltaisiin katettu jonnekin rannalle ja siinä vähän matkan päässä kokki häärää omalla alueellaan huippuillallista? Eli kyllä se ehkä voisi toimia romanttisille deiteillekin. :)

      Suomessa nämä finedining -paikat ovat kyllä osanneet tosi kivasti aina kertoa ruoista ja niistä on saanut kysellä lisääkin. Pitää olla aika pieni paikka jotta on aikaa kertoa asiakkaille näistä. Mutta tykkään kyllä tästä, me jo alettiin miettiä että milloin voisi järkätä sellaiset kinkerit minne kutsuisi kokin paikalle. :)

      Hassua miten noi pienet ihmiset haistaa eri tavoin ruoan, meistä muista ei haissut lainkaan pahalle! :D

      Poista
  9. Oi vitsit mikä mäihä teillä kävi! Mahtavuutta! Itse isona kulinaristina kuolasin näiden kaikkien herkullisten annoskuvien perään ihan täysillä 😍
    Aika hurjan hyvä kampanja!

    Meidänkin reissulla Uber on ollut kovassa käytössä. Etenkin Intiassa riksa- ja taksikuskien kanssa väittely oli yhtä tuskaa, kun kaikki vaan huijasivat minkä ehtivät. Kun tajuttiin Uber, ei paluuta vanhaan enään ollut.

    Uberilla kyydin tilaaminen on helppoa ja turvallista. Ja vain 1/3 riksakuskin hinnasta.👌 maksu menee näppärästi luottokortilla, niin ei tarvinnut tippauksiakaan miettiä. Ei voi kuin suositella! ❤

    Titta / IKILOMALLA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kampanja oli tosissaan ihan ytimeen jotenkin, hienoa huomata miten yritykset yhdistävät tavotteita ja uskaltavat tehdä näitä asioita.

      Uber on ihan ehdoton matkalla. Aivan loistava. Just se että kaikki menee niin jouhevasti, ei tartte neuvotella hintoja ja näkee vielä että reittikin ajetaan kohtuullisen suoraan. Uber on jäänyt meillä käyttöön ihan lopullisesti, erityisesti reissatessa, ja kyllä se Suomessakin hyvin toimii.

      Poista
  10. Kuulostaa täydelliseltä illalta! Huippukokin kutsuminen kotiin ei ole tullut mieleenkään, mutta tämän luettuani voisin jopa harkita, jos tulee ystävien kanssa sopiva tilaisuus vastaan. Ne omat nelikymppisetkin kun alkaa olla ajankohtaiset... Olisi mielenkiintoista haastatella huippukokkia. Olen ennenkin miettinyt miksi työpäivät on tuolla alalla niin valtavan pitkiä, kertoiko hän siitä tarkemmin? Vaatiiko huipulle pääsy ja siellä pysyminen oikeasti niin valtavan paljon jatkuvaa harjoitusta vai onko se vain alan tapa? On kyllä houkuttavat kuvat ja herkullisen näköiset annokset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokkien työ on usein vuorotyötä, ja itse kokkausajat on ne, mitkä merkataan työajaksi. Jos sitten kehitellän menuita ja halutaan muutenkin kokeilla erilaisia juttuja, se tapahtuu muuna aikana. Ja sitten on todennäköisesti sairastumisia yms. joita joudutaan paikkailemaan.

      Sain sen kuvan että kun huipulle on päässyt, siellä on ehkä hieman helpompi sitten pysyä, joskin riippuu varmasti myös mitä sillä huipulla tarkoitetaan. Veikkaisin että joku Björck joutuu puskemaan aika kovaa että pysyy mediassa puheenaiheena, eli se työ onkin sitten vähän erilaista. Ne, jotka keskittyvät enemmän vain tuohon ruokapuoleen pystynevät kokemuksella tekemään vähän vähemmän tai ainakin erilaista kuin ne, jotka vasta ovat nousemassa. Mutta en nyt sano tätä varmasti mitenkään, kun en itse ole kokki. :)

      Mutta eikösjuu, aivan mahtava konsepti! Hienoa kun näitä asioita viedään eteenpäin ja on mahdollista saada erilaisia palveluita ihan kotiinkin nykyään. Ei tuossa ehkä 15 vuotta sitten olisi edes miettinyt että tämä olisi näin kätevästi mahdollista.

      Poista
  11. Kyllä mie vähän kulmiani kohotin, kun oltiin just ehditty syödä ja oli vielä kohtuullisen täysi olo, kun vaimo alkaa hihkumaan innoissaan puhelimen äärestä tilanneensa meille huippukokin tekemään vähän lisää ruokaa. Mutta aivan mahtava iltahan siitä kehkeytyi ♥

    - Miika

    VastaaPoista

Mukavat kommentit tänne! // Nice little comments here!