sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Viime viikkojen kummalliset keskustelut - talvilomat, sateet ja tulviva Helsinki. Miten pitkään voimme paeta kelejä?


Suomessa oli yllättävän hyvä olla helmikuussa. Kelit olivat välistä toki harmaat ja sateiset, mutta aurinkokin paistoi. Oli raikkaita, kuulaita talvipäivä. Lumettomia kyllä, mutta mukavia yhtä kaikki. Ei mitään suuria ahdistuksia siitä, vaikka parempiakin talvia on kyllä nähty. 

Niin, ne talvet.




Meidän talvhetimiskohteessa Aurinkorannikolla ja Espanjassa ylipäänsä on ollut ennenkuulumattomia sääilmiöitä tänä talvena. Málagassa satoi lunta ja rakeita niin, että käytännössä helvetti oli irti. Eihän kellään täällä esimerkiksi ole talvirenkaita, koska sellaisia ei pitäisi tarvita. Voitte arvata lopputuloksen.

Entinen naapuri (nyk. ystävä) laittoi omaan Facebookiinsa kuvia kävelylenkiltä: Arabianrannan ulkoilureitti näytti lähinnä meren jatkeelta. Teitä ei ollut enää näkyvissä, eikä vesi näyttänyt olevan kovinkaan kaukana taloista. HS kirjoitti tästä myös jutun.

Tuosta samasta kohdasta olen satoja kertoja työntänyt vaunuissa nukkuvaa vauvaa ja nauttinut ulkoilmasta ja luonnosta. Myös talvella.



Äskettäin törmäsin vielä juttuun ja kuviin Helsingin Sanomien palvelussa, jossa Helsingin Kauppatorikin näyttää pian tulvivan. Tulvia on myös koko muu Suomi täynnä.

Ilmastonmuutos alkaa tulla myös suomalaisten iholle.





Norjan Huippuvuoret (Svalbard) on ollut kohde, jossa ei pitänyt koskaan lämmetä. Koko Norja on täynnä merkkejä ilmastonmuutoksesta, eikä vähiten Huippuvuoret. Norjan Yleä vastaava NRK on tuottanut kauniin, mutta karun kertomuksen tutkivien journalistien havainnoista Norjan luonnosta ja sen muutoksista.

Ainiin, Antarktiksella mitattiin ennätyslämpötila, yli 20 astetta, vaikkei siitä kuulemma voi vetää johtopäätöksiä.

Käytännössä tämä kaikki on esimakua siitä, mitä ilmastonmuutos on tuomassa tullessaan. Vaikka Suomessa todennäköisesti selvitään vähemmällä kuin muualla, tulevat esimerkiksi talvet monin paikoin kurjistumaan entisestään. Jos lumi on aiemmin tuonut valoa talven pimeään, enää ei sitä kannata odottaa.

Keskustelut talvilomasta ja säästä ovat menneet jotakuinkin näin:

"Järkyttävän huonot kelit. Tämä talvi on kyllä ollut yhtä pitkää, harmaata ja sateista marraskuuta."
"Niin on. Eihän tätä kestä kukaan."
"Me ollaan lähdössä Lappiin. Lennetään sinne vähän laskemaan. Nähdään oikea talvi."
"Me lähdetään käymään tuolla etelässä, päästään aurinkoon tätä kurjuutta pakoon."


Ja näin on asia ratkaistu kätevästi talviloman osalta. Ei tarvitse miettiä sen enempää miksi se talvi on kurja, kun voi ostaa itselleen ainakin hetkeksi mukavamman ympäristön.




En ole vielä missään keskustelussa törmännyt haluun viedä keskustelua niin sanotusti nextille levelille: Mitä meidän kannattaisi oikeasti tehdä, jotta talvet eivät entisestään kurjistuisi Suomessa ja sääilmiöt tulisi jatkuvasti vain rajummiksi?

Keskustelu halutaan pitää aina sellaisella mukavalla tasolla.

Olen nähnyt ihan hirveän vähän puhetta edes siitä, että joku sanoisi kompensoivansa talvilomalentonsa pois etelä-Suomen kurjista keleistä. Tai että tekisi matkan vaikka mielummin ilmastoystävällisellä tavalla.

Puhumattakaan siitä, että joku toteaisi että pakko tämä kai vaan on kestää, me kun olemme saaneet tämän jo aikaan, eikä viitsisi enää asiaa pahentaa.


Talvet tulevat olemaan kamalia, ja sitä kamalampia, mitä vähemmän me olemme valmiita asioista luopumaan


Sitten hieman graafeja, jotka perustuvat IPCC-raporttiin ja sen luomiin eri skenaarioihin. A2-käyrä näyttää pahinta skenaariota, A1B toisiksi pahinta, ja B1 jos optimistisimmat oletukset toteutuvat ilmastonmuutoksen suhteen.

Se, ettei mitään tapahtuisi, on jo myöhäistä. Talvet tulevat jatkossakin olemaan aivan kamalia. Ja mitä enemmän me lähdemme niitä lentäen karkuun, sen kamalampia niistä tulee. Eikä pelkästään meille suomalaisille, vaan ihan kaikille maailmassa.

On myös todennäköistä, että ilmastopakolaisuus lisääntyy huimasti jo lähivuosina. Se on myös hinta, jonka maksamme maapallon ylikuluttamisesta, minkä ilmastopakolaiset maksavat meidän puolesta.


Title: Maapallon keskilämpötila 2000-2100


Tämä kuva taaseen kertoo kuinka paljon eri skenaarioiden toteutumiset vaikuttavat maapallon lämpötilaan.


Maapallon keskilämpötilan nousu 2080-2099


XKCD-nettisarjakuva on niin ikään julkaissut silmiä avaavan graafin maapallon keskilämpötilojen muutoksista aikojen saatossa. Sarjakuva kun on, aikajanalle on lisätty keskeisiä ja hieman yllättäviäkin tapahtumia historiassa. Graafi on pitkä, mutta kannattaa selata loppuun saakka.




Eteen osui Ylen sivuilla vastikään skenaariorakennelma siitä millaiselta maailma näyttää 2050, riippuen siitä, millaisia tekoja me nyt yhdessä onnistumme tekemään ilmastokriisin osalta. Skenaariot on luonut futuristi ja tekniikan tohtori Elina Hiltunen.

Kannattaa kokeilla jos ei muuta niin huvin vuoksi. Kuka pelkää ilmastokriisiä?




Jos kiinnostaa mitä itse voisi tehdä ilmastokriisin pysäyttämiseksi, kannattaa syynätä omia kulutustottumuksia. Lähtökohtaisesti seuraavanlaiset asiat auttavat suomalaista pienentämään hiilijalanjälkeä:

- lämmittäminen; pidä asuntosi tai talosi alle 21-asteisena
- vaihda sähkö ekosähköön
- vähennä lihansyöntiä ja minimoi ruokahävikki
- jos sijoitat, sijoita yrityksiin, jotka tekevät aidosti vastuullisia asioita
- älä käytä sellaisten yritysten palveluita, jotka saastuttavat tai toimivat vastuuttomasti missään asiassa
- älä lennä, ja jos lennät kompensoi lentosi mielummin yli vaaditun euromäärän
- liiku jalan, pyörällä tai julkisilla niin paljon kun mahdollista
- älä osta jatkuvasti pikamuotia
- älä osta mitään, mitä et tarvitse

...ja vähennä ihan kaikkea kulutustasi. Mieti paljonko tarvitset ja mitä. Äläkä ota tästä listasta vain sitä, mikä tuntuu mukavalta, vaan tee listan ihan jokainen asia. Ne isot ja saastuttavat tehtaat siellä muualla eivät nimittäin pyöri minkään muun takia, kun sen, että ihmiset kuten sinä ja minä haluavat kuluttaa jatkuvasti niin paljon.

Aloita oman hiilijalanjäljen kartoitus vaikka tekemällä Sitran elämäntapatesti.


Me emme pääse enää huonoja talvia pakoon. Me emme pääse enää ilmastonmuutosta ja rajuja sääilmiöitä pakoon. Emme vaikka miten haluaisimme. Se kaikki koskettaa jo meitä, ihan konkreettisesti.

Nyt on enää kyse siitä, miten huonoiksi me haluamme ne paeta.




Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

Vuoden 2020 #ReilutBlogit -kampanja kiinnittää huomion vaihtoehtoisiin matkustustapoihin ja lentämisen kompensointiin. Lue ihmeessä ja osallistu, jos et vielä ole niin tehnyt- kampanja on käynnissä koko vuoden!

6 kommenttia:

  1. Tässä on kyllä hyviä pointteja. Talvesta on lähes aina valitettu ja nyt kun sitä ei ole oikein ollut, niin huomataan, että ei se talvi ehkä niin paha ollutkaan ja oikeataan pahempi on kun sitä talvea ei ole. Täällä Ottawassa on kans ollut lämpimämpi talvi kuin yleensä, ei ole kuin ehkä 3 kertaa ollut yli -20 pakkasta. -30 ei ollenkaan, mikä on siis täällä harvinaista. Tänään on +5 mikä on aika hurjaa! Lunta täällä silti on aika paljon.
    Tein tuon elämäntapatestin ja tulos oli 3200kg - ei hullumpaa keskivertoon verrattuna. Vegaanius vaikuttaa tähän varmasti aika paljon, koska vastasin kaikkiin ruokakysymyksiin "en lainkaan" (juustot, leikkeleet, maitotuotteet jne), paitsi siihen kahvikysymykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa muuten todella hyvä tulos elämäntapatestissä! Meilläkään ei paljoa korkeampia ole, mutta just sen verran, että näkyy rakkaus juustoon ja maitotuotteisiin.

      Suomessahan on taidettu huomata ihana sama, että ei se talvi sittenkään olisi niin paha juttu ja vaikka yltiömäinen lumi. Parempi se on kuin ikuinen marraskuu.

      Poista
  2. Menisin ite mieluummin yöjunalla Lappiin, mut yöjunien esteettömyyttä pitäs parantaa. Ja Ylläksen lähelle Kolariin ei mee ollenkaan päiväjunia valitettavasti.

    https://mahotonreissaaja.blogspot.com/2019/10/yojunaseikkailu-oulaisiin-18-1910.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa tosi kurja etteivät ole sitä puolta saaneet kuntoon vielä. :( Toivon mukaan VR lähitulevaisuudessa saa, junamatkailu, varsinkin ilman vaihtoja, on aika leppoisaa, ja yöjunat sitäkin leppoisampia. :)

      Poista
  3. Se on totta, että talvikeskustelut ovat tänä vuonna Etelä-Suomessa olleet ajoittain vähintäänkin eriskummallisia. Näissä talvilomakuvioissa usein keskitytään pohtimaan vain siirtymisten (liikenteen) ympäristövaikutuksia -- menetkö lentäen vai junalla vai omalla autolla? Keskusteluista tuntuu unohtuvan se, että vaikka menisikin junalla, on myös väliä sillä mitä määränpäässä tekee ja millaisia palveluita siellä käyttää. Esim. suomalaisten talvilomalla suosimat kylpylä- ja laskettelulomat eivät ole ympäristövaikutuksiltaan pienimmästä päästä. Kylpylöiden lämmityskulut ym. ovat suuria (jos Suomessa ollaan). Toisaalta laskettelukeskusten rakentaminen ja laajentaminen tuhoaa ympäristöä, ja rinteiden ylläpito ja hissit kuluttavat valtavasti energiaa laskettelukauden aikana jne. On helppo saada huono omatunto, teki sitten niin tai näin lomansa suhteen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta muuten, että ympäristövaikutukset ylettyvät myös tekemisiin. Suomessa on yksi hiilineutraali laskettelukeskus, ja se on Pyhä. Tekevät yhteistyötä myös Protect Our Winters -tahon kanssa, ja siellä on luontoakin kyllä säilytetty todella paljon ympäristössä, eikä rinteitä ole ihan älyttömästi. Kohdevalinnoillakin on tosissaan siis merkitystä!

      Esimerkiksi lentämisen kertavaikutukset on kuitenkin sen verran suuret varsinkin pidemmillä matkoilla, että kohteessa käytettävät palvelut jäävät sen varjoon siksi. Juna vs. auto -siirtymät Suomen sisällä eroaa toki, mutta vuoden päästöihin sillä ei välttämättä ole taas yhtä suurta merkitystä.

      Kaikki vaikuttaa kuitenkin kaikkeen, joten päästöt kannattaa kyllä minimoida ihan kaikessa.

      Poista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!