tiistai 14. tammikuuta 2020

#ReilutBlogit - älä lennä, tai jos lennät kompensoi lentosi! Lähdetkö mukaan vuoden 2020 haasteeseen?


Kun #ReilutBlogit -kampanja perustettiin meidän ja Tarinoita maailmalta -blogin toimesta useampi vuosi takaperin, maailma näytti ilmapiiriltään vielä kovin erilaiselta. Ensimmäinen kampanja keskittyi ihmisten kokemuksiin kestävästä ja eettisestä matkailusta, toinen eläinten oikeuksiin, kolmas merten tilaan. Jokainen vuosi, kun jotain on tehty, on sateenvarjoteemana ollut vastuullisuus, tietenkin. Ilmapiirimuutos on ollut monessa asiassa äkillistä. 

Muutama vuosi on mennyt tässä välissä, kun emme ole kyenneet tai ehtineet muotoilemaan mitään sopivaa aihetta.  Tänä vuonna on kuitenkin toisin.





Tämä kampanja ei varmasti ole ilmastonmuutosdenialisteille, jos sellaisia kaiken julkaistun ja validoidun tutkimustiedon, tai ihan vaan maailman tapahtumien jälkeen voi vielä edes olla. Ilmeisesti voi. Toivottavasti vähenemään päin.

Tämän vuoden #ReilutBlogit -kampanjalla on tarkoitus rohkaista ihan meitä tavan tallaajia, suomalaisia matkailijoita, ja myös kaikkia bloggaavia, vloggaavia ja instaavia vaikuttajakollegoita toimimaan vastuullisemmin matkailun saralla vähentämällä lentämistä tai kompensoimalla omat lennot.

Miksi? No siksi, että suomalaisten hiilijalanjälki koostuu pääasiassa kolmesta isosta L:stä: lämmittämisestä, lihansyönnistä ja lentämisestä. Siksi, että 70 % Suomen ilmastopäästöistä tulee kotitalouksista. Ja siksi, että mitä lentämiseen tulee, suomalaisen suhteellinen osuus on maailman toiseksi suurin. Vain singaporelaiset peittoavat suomalaiset.

Vaikka lentäminen ei ole ainoa päästöjä aiheuttava taho, se on kuitenkin suomalaisilla yksi suurimmista yksittäisistä teoista, jolla voi helposti pienentää omaa hiilijalanjälkeä.

Ilmaston ja tulevaisuuden vuoksi meidän pitää vähentää kaikkea kulutusta, ja nopeastikin sitten. Lentäminen on yksi niistä asioista, kaiken muun lisäksi.




Tänä vuonna toivomme, että sekä blogien lukijat - ihan me matkailevat suomalaiset - että vaikuttajakollegamme lähtevät mukaan, ja saamme joukolla kerättyä matkakilometrejä jotka on tehty lentämättä, sekä kompensoituja euroja reaaliaikaiseen laskuriimme.

Laskurin ja halutessaan lomakkeenkin voi lisätä iframella omaan blogipostaukseensa, jos sellaisen haluaa kirjoittaa.

Mutta paneudutaan ensin hieman aiheeseen.

Sitran julkistamassa Megatrendit 2020 -raportissa ilmastonmuutos on keskiössä - eikä sen pitäisi olla epäselvää kenellekään


Tammikuun alussa Sitra julkisti raporttinsa tulevan vuosikymmenen megatrendeistä. Niiden keskiössä oleva ilmastokriisi kerrottiin sanoilla 'Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire'. Raportin julkistamistilaisuudessa Sitran Mikko Dufva totesi muun muassa seuraavasti:

"Ei pidä unohtaa toivoa. Meillä ei ole toivoa siitä, että maailma ei muuttuisi, tai että voisimme jatkaa samalla tavalla. Sen sijan meidän täytyy löytää uusi toivo."

Olemme jo siinä pisteessä, ettei maailma tule säilymään ennallaan. Jos siis olet joskus pitänyt maailman ilmastosta sellaisenaan, nyt voi jo sanoa sille heipat. Kaikki tulee muuttumaan. Kuinka paljon, on meistä kaikista kiinni

Tulevaisuus voi olla hyvää edelleenkin, mutta erilaista se tulee varmasti olemaan. Paljon on meistä itsestämme kiinni, millaiseksi se muotoutuu.




Edellinen postauksemme käsitteli Australiaa ja sen paloja. Samanlaisia ollaan nähty muun muassa Amazonin sademetsissä ja Californian kuivassa maastossa, vaikka Australia on täysin eri mittakaavassa niihinkin nähden. Eläin- ja kasvilajeja on Australiassa todennäköisesti satoja tai jopa tuhansia kuollut sukupuuttoon.

Pahassa lirissä ollaan siinä vaiheessa kun mehiläiset katoavat. Siinä vaiheessa kukaan ei pölytä enää meidän kasveja, ja kasvit kuolevat. Ilman kasveja ei ole luontoa. Kaikenlaiset pörriäiset katoavat, kuten moni muukinn laji.

Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset konkretisoi viime vuoden puolella julkaistu IPCC-raportti. Ennen sitä ja sen jälkeen suurin osa tutkijoista on kertonut tätä tarinaa. Itseasiassa, sitä on kerrottu jo aiemminkin, mutta koska luonto ei vielä tuolloin ole näyttänyt suuria muutoksia, tuloksille ei ole juurikaan korvaa lotkautettu.

Media on kiitettävästi uutisoinut viimeiset vuodet näistäkin asioista yhä enemmän, ja laajentanut ymmärrystä asian tiimoilta.




Siksi ihmetyttää välillä, että edelleen löytyy aina joku, jonka mielestä ilmastonmuutos ei ole niin vakava asia.

Tutkimukset ovat arvioineet, että esimerkiksi teknologian kehitys ja poliittinen päätöksenteko, johon moni pohjaa toivonsa, ei tule olemaan tarpeeksi nopeaa.

#ReilutBlogit haluaa kollektiivisesti kantaa vastuuta ja antaa toivoa tulevaisuudesta osoittamalla konkreettista joukkovoimaa yksilöiden kautta, ja meidän kaikkien halua tehdä asioiden eteen jotain.


Vaihtoehdot: älä lennä tai kompensoi lentosi


Käytännössä #ReilutBlogit tarjoaa vuoden 2020 -kampanjassaan kaksi vaihtoehtoa:

  • Vaihda lentosi junaan, bussiin, autoon tai vaikka pyörään ja jalkoihin. 
  • Jos on pakko lentää, kompensoi lentosi rahalla.


Syy, miksi ensisijaisesti on parempi vaihtaa lentäminen kokonaan pois on se, että kun päästöt kerran on tehty, niiden nollaaminen on aina vaikeampaa. Jokaisesta lennosta tulee siis hiilidioksidipäästöjä, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiötä, joka taasen johtaa ilmastonmuutokseen. Siksi on hyvä miettiä, onko jokainen lento tarpeen.

Tarinoita maailmalta -blogissa on selitetty tämän vuoden #ReilutBlogit -postauksessa hyvin yksinkertaisesti termit hiilidioksidipäästö, kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos, jos ne eivät entuudestaan ole tuttuja.




Tiedetään: lentäminen voi olla joskus ekologisempaa tai ainakin yhtä ekologista kuin esimerkiksi laiva. Tämä pätee lyhyisiin lentoihin, jotka on tehty pääasiassa potkurikoneella. Eli esimerkiksi potkurikoneella lentäminen Tukholmaan on suurin piirtein yhtä ekologista kuin laivalla Itämeren ylittäminen.

Suurin osa lennoista ei kuitenkaan suuntaudu Helsingistä Tukholmaan.

Tämän vuoden kampanjassa kehotamme myös miettimään onko jokainen lento ihan tarpeellinen, vai voisiko vaihtoehtoisesti tehdä jotain muuta? Joko matkustaa muulla tavalla, tai ihan vaikka kokonaan jättää välistä.





Joskus lentäminen tosin on pakollista. Toiseksi paras vaihtoehto on kuitenkin se, että kompensoi lentonsa. Kompensointi tarkoittaa siis sitä, että jonkun laskurin kautta lasketaan kuinka paljon lento aiheuttaa päästöjä, ja sen verran maksetaan kompensointimaksua joko suoraan lentoyhtiölle tai riippumattomalle taholle.

Maksetulla kompensointimaksulla edistetään vastatoimenpiteitä ilmastonmuutokselle. Ja vaikka kaikki kompensointitavat eivät ole täydellisiä, ne ovat kuitenkin parempia kuin ei mitään. Perfect is the enemy of good. Maailma ei ole täydellinen, mutta hyviä tekoja kannattaa kuitenkin suosia.

Katsotaanpa seuraavaksi tämän vuoden eri vaihtoehtoja.

Vaihtoehto 1: Älä lennä, mutta matkusta, ja matkusta jollain muulla tavalla!


Miksi lentäminen sitten on niin paha muihin kulkuvälineisiin verrattuna? Sen päästöt ovat selvästi kaikkein korkeimmat.



Taulukko tästä jutusta Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä.

Viime vuosina on pinnalle noussut erilaiset matkustustavat. Esimerkiksi Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmässä jaetaan kokemuksia siitä, miten erilaisiin kohteisiin pääsee lentämättä, miten matkat ovat sujuneet, vinkit siihen miten lippuja kannattaa varata ja mitä huomioida, ja esimerkiksi vinkkejä siitä, miten lasten kanssa pääsee matkailemaan maata pitkin. Matkamessujen yhteyteen on perustettu maata pitkin matkustavien omat matkamessut.

Moni ajattelee esimerkiksi lähtökohtaisesti ettei lasten kanssa mitenkään voi tehdä pitkäkestoisesti matkaa. Kokemukset kyseisessä ryhmässä ovat olleet tässä suhteessa kannustavia: lasten mielestä esimerkiksi junassa nukkuminen on ollut huisin hauskaa ja elämys jo sinällään. Lisäksi lapset eivät useimmiten ole ilmeisesti olleet moksiskaan, kun asiat on järjestellyt hyvin etukäteen. Kirjoja, pelejä, leikkejä ja tietysti ruutuaikaa tarpeeksi.

Kyllä se onnistuu!



Juna on ekologisin vaihtoehto korvata lentämistä, muttei suinkaan ainoa. Vaihtoehtoisesti voi myös käyttää pitkällä matkalla vaikkapa bussia tai autoa. Merten yli pitäisi tietysti mennä laivalla, ja mieluiten purjeella kulkevalla, mutta esimerkiksi rahtilaivankin kanssa voi  matkata, vaikka Hampurista Kanadaan, ja ilmeisen mukavasti.

Me päädyimme viime vuonna ajamaan autolla mennen tullen Fuengirolaan Helsingistä, kun lähdimme talvehtimaan puoleksi vuodeksi Suomen harmaita talvikelejä karkuun. Menomatka ei ollut ihan yhtä hehkeä vatsatauteineen ja lähtökaaoksineen, mutta paluumatka oli suorastaan fantastinen.





Se kulki nimittäin Espanjan La Riojan ja Ranskan Champagnen viinialueiden kautta, ja näin ollen saimme paitsi paluumatkan Suomeen tehtyä, myös käytyä kahdessa paikassa samalla reissulla, jossa olemme halunneet pitkään jo käydä. Käytännössä paluumatka sisälsi siis kolme eri reissua; Helsinki-Malaga-Helsinki, Helsinki-Bilbao (->La Rioja)- Helsinki ja Helsinki-Pariisi (-> Champagne)-Helsinki.

Päästöjä laskimme autolla meno-paluulle 991 kg CO2e valmistajan ilmoittaman päästömäärän mukaisesti. Tämän lisäksi päästöjä kertyi lauttamatkoista Helsinki-Travemünde ja takaisin, Finnlinesin mukaan 79kg/henkilö/suunta, eli meidän nelihenkiseltä perheeltä yhteensä 632 kg CO2e.

Yhteensä siis 1623 kg CO2e.

Jos olisimme lentäneet nuo kaikki välit nelihenkisenä perheenä, päästöjä olisi tullut Atmosfair.de :n laskurin mukaan 5904 + 5668 + 3702 kg CO2e = 15 274 kg CO2e. Finnairin päästölaskuri ilmoittaa pienemmät luvut, mutta sanotaan nyt näin, että auton päästöihin verrattuna niissäkään ei ole hurraamista.

Autolla yksi reissu, kolme kohdetta 1 623 kg CO2e.
Lentäen kolme reissua 15 274 kg CO2e.

Aika huima ero.


Laivamatkailukaan ei aina välttämättä ole kaikista vihrein vaihtoehto - sillä on nimittäin eroa matkustaako rahtilaivalla vai risteilijiällä. Siitä voi lukea enemmän täältä.




Paluumatkamme kesti noin kaksi ja puoli viikkoa. Tässäkin tapauksessa matkasta tuli se nautittava osuus.

Toisarvoista oli se, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti paikasta toiseen. Maata pitkin matkailu antaa erilaisia mahdollisuuksia tutustua paikkoihin, mihin lentäen ei ehkä päätyisi, ainakaan niin helposti. En oikeasti tiedä, milloin olisimme voineet irroittautua käymään viinitilamatkoilla, tai edes miettineet tekevämme sellaisia lomalla lasten kanssa muuten. Nyt ne vaan osuivat mukavasti matkan varrelle.




Yksi suuri haaste on kulutustottumuksien muutos. Siinä missä aiemmin kukaan matkusti lomalle useammin kuin ehkä kahden tai kolmen vuoden välein, nyt lentäminen ja paikan vaihtaminen on normalisoitunut niin, ettei siinä ihan samalla tavalla ole odotettavaa tai jännittävää, koska sen voi halpojen lentojen ja talouskasvunkin myötä tehdä paljon helpommin.

Junamatkailusta olisi myös hyvä tehdä helpompaa. Se toivottavasti tapahtuukin sen myötä että kysyntä kasvaa.

Itse toivoisin kovasti, että Euroopassa junayhtiöt tekisivät niin paljon ja nopeasti yhteistyötä, että olisi mahdollista ostaa helpommin lippuja kohteesta A paikkaan B, mutta olen valmis näkemään myös sen eteen itse hieman vaivaa kun vaihtoehtoa ei vielä ole. 


Trainplanet.com -sivustolta voi kuitenkin hakea matkasuunnitelman suoraan, jotta näkee onko matka edes mahdollinen. Huomioi, ettei kaikkiin paikkoihin kulje juna, joten valitse tuolloin lähin kaupunki, minne juna kulkee. Interrailliput ovat yllättävän halvat, selviää samaiselta sivustolta.

Myös esimerkiksi Deutschebahnin sivut näyttävät kohtalaisen hyvin vaihtoehtoja, mutta näemmä eri reittejä kuin Trainplanet. Lisäksi monet käyttävät RailEurope -nimistä palvelua matkasuunnitteluun. Tähän saa mukaan myös bussivuorot, jos busseilla haluaa kulkea myös.





Olisiko sinulla siis sellaista matkaa, jonka voisit kuvitella tekeväsi muulla tavalla kuin lentämällä? Tai mitä jos suunnittelisitkin matkan ihan sen ympärille, että maata pitkin matkustaen sinulla on mahdollista nähdä paljon enemmänkin- ehkä La Rioja tai Champagne?

Tähän haastaa #ReilutBlogit -kampanjan ensimmäinen vaihtoehto.

Vaihtehto 2: kompensoi lentosi näillä vaihtoehdoilla!


Paras vaihtoehto on matkustaa maata pitkin. Toiseksi paras vaihtoehto on kompensoida lennot, jos lentämiseen kuitenkin päätyy.

Kompensointikaan ei ole ihan suoraviivainen juttu, mutta se on helpompaa kuin luulisi. Kompensointitahojen vertailusta ei kuitenkaan ole tehty ihan yksinkertaista. Tämä johtuu siitä, että mitään yksiselitteistä laskukaavaa ei olla globaalisti kenenkään taholta päätetty, eikä sellaista tahoa edes taida olla joka päätöksen voisi tehdä.




Lentoyhtiöiden tavoitteena on tietysti esittää päästöt mahdollisimman pienenä, sillä se rakentaa vastuullisempaa brändimielikuva. Pienemmillä päästöluvuilla myöskään esimerkiksi kompensointimaksut tai verotus iskisi tähän niin suuresti, jos niistä päätettäisiinkin tehdä pakollisia.

Joissain laskureissa ei myöskään ole laskettu lentämisen säteilypakotekerrointa, jossa laskettaisiin mukaan kaikki päästöt, ja haitat, jotka ovat korkemalla ilmassa vaikutukseltaan suuremmat kuin maan pinnalla vastaavat.

Lentäminenhän on myös yksi liikkumismuoto, jota tuetaan subventoiden paljon. Lentopetrolia ei esimerkiksi veroteta, eikä lentolipuista peritä arvonlisäveroa, kertoo muun muassa tämä Sitran tutkimus. Se vaikuttaa hintoihin niin, että oikeasti 700 euron liput Bangkokiin pitäisi maksaa ainakin 1200 euroa.

Vertailua tehdessä olen käyttänyt kahta riippumatonta tahoa: Atmosfair.de -sivustoa ja ClimateCare.org -sivustoa, sekä lisäksi Finnairin omaa kompensointisivustoa. Nopeasti kävi ilmi, että Finnair on siinä mielessä hövelein, että kompensaatiomaksut ovat kaikista pienimmät asiakkaille.

Siitä en ole varma, onko se hyvä, mutta kompensointitapoja on monenlaisia.



Kustannuspuolta olen miettinyt itse siltä kannalta, että jos on varaa ostaa loma tai vaan lennotkin jonnekin itselleen tai perheelle viikon tai parin mielihyvän takia, silloin loman kustannukseksi pitäisi myös laskea omien päästöjen aiheuttamat kompensointimaksut ja maksaa oman tulevaisuuden puolesta pitkäjänteisellä tähtäimellä. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Lopulta kyse on useimmiten kympeistä. Se kuluu helposti muutamaan shamppislasiin, hierontaan tai ostokseen.

Esimerkiksi Atmosfair.de kertoo, että yhden henkilön edestakainen matka Bangkokiin tarkoittaa 111 € kompensaatiomaksuja. ClimateCare.org on huomattavasti edullisempi, edestakainen matka on hieman vajaat 18 puntaa, eli noin 21 euroa. Toisaalta, Finnairin sivujen kautta kompensaatiomaksuja on vain kolme tarjolla: Suomen sisäinen (1€), Euroopan sisäinen (2€) ja mannerten välinen (6€), riippumatta kohteesta, joten Finnairin kautta Bangkokin kompensaatioksi tulee vain 6€.

Atmosfair.de 111 euroa.
ClimateCare.org 21 euroa.
Finnair 6 euroa.

Finnairin kompensaatiomaksut kuulostavat melkein epäilyttävän pieneltä verrattuna riipppumattoman tahon laskukaavaan.




Finnair tarjoaa toisaalta mahdollisuutta ostaa myös biodiesel -kompensaation, samalla kolmen paketin mahdollisuudella 10€, 20€ ja 65€ riippuen omasta lentokohteesta. Sivuilla kerrotaan käytetystä ruokaöljystä valmistetun ja polttoaineean käytettävän biodieselin vähentävän 60-80% lentopäästöjä, ja jos tieto pitää paikkansa, se on tietysti erinomainen vaihtoehto. Hinta sille voi olla noin nelinkertainen, eli se nostaa merkittävästi kustannuksia yritykselle.

Biodieselistä maksaminen ainakin näillä tiedoilla kuulostaa oikein hyvältä!

Vara ei venettä kaada, kertoo vanha suomalainen sananlaskukin, joten jos mitenkään mahdollista, on tietysti aina parempi ylikompensoida, joka tarkottaisi sitä, että paitsi että lentää, tekee myös ekstrapaljon sen eteen hyvää.

On siis myös täysin mahdollista ostaa esimerkiksi sekä lentoyhtiön oma kompensaatiomaksu, ja täydentää sitä vielä riippumattoman tahon kompensaatiomaksulla. Summan voi itse kuitenkin päättää valitessaan, mitä matkasta haluaa maksaa.

Tämä kannattaa pitää mielessä: jokainen kompensaatioeuro on aina parempi kun ei mitään. Kompensoi lentosi omantunnon mukaan.





Lentoyhtiöiden kompensaatiomaksuja maksamalla lähettää samalla viestin lentoyhtiölle: kompensaatiomaksut ovat hyvästä, ja kuluttajina me olemme valmiita myös maksamaan niitä. Mitä useampi niitä maksaa, sen todennäköisemmin ne yleistyvät ja saavat näkyvyyttä tarjonnassa. Sama koskee vaihtoehtoa valita biodiesel, jos sellainen on tarjolla.


Hyvä kysymys on tietysti mikseivät Finnair ja muut lentoyhtiöt kompensoi lentoja automaattisesti ja käytä maapallon hyväksi muutenkin biodieseliä, mutta se lienee toinen keskustelu. Siitä voi lukea esimerkiksi Sitran asiantuntijan mielipiteitä tästä haastattelusta.





Lähtökohtaisesti suosittelemme siis #ReilutBlogit -kampanjan tiimoilta kompensoimaan lentosi:

1. joko Atmosfair.de - tai ClimateCare.org -sivustojen kautta (tai vapaavalintaisesti jonkun muun hyvän tahon kautta)
2. lentoyhtiön oman palvelun kautta ja/tai ostamalla biodieseliä kun vaihtoehto on olemassa
3. ylikompensoimalla enemmän kuin tarvitsisi


Lisäksi voi harkita koko oman elämänsä hiilijalanjäljen kompensoimista Antero Vartian perustaman Compensate.com -säätiön kautta. Kuukausimaksu omalla elämäntyylilläni oli jotain hieman yli 10 euroa ja siihen päälle vielä reilu kymppi koko menneen elämän kompensoimista. Summa riippuu omista elämäntavoista.




Millä tavalla kompensaatiohjelmat toimivat?


Kompensaatiohjelmat eivät tarkoita suoraan sitä, että puita istutetaan saman verran nielemään päästöjä kuin mitä aiheutat päästöjä. Tällainen mielikuva minulla nimittäin oli, ennen kuin tutustuin aiheeseen. Sain myös tietää että pelkkä puiden istuttaminen voi olla ongelmallista siksi, että niiden pitää kasvaa ainakin 50 vuotta ennen kuin ne toimivat hiilinieluna, ja lisäksi aiheeseen liittyi muutama muukin haaste.

Monet kompensaatioprojektit pyörivät siksi päästöjen vähentämisen ympärillä tai nykyisten kasvustojen säilyttämisessä, esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tukemisessa, hiilineutraalin rakentamisen tai vaikka kehitysmaiden ruoanlaiton uudistamisessa.

Viimeksi mainitussa olikin enemmän ideaa kun olin osannut ajatella: ruoanlaittoon käytetään kehitysmaissa paljon kasvustoa ja hakataan puita ja pensaita, koska jollain tavalla se ruoka pitää valmistaa ja lämmittää, vaikka sitten nuotiolla. Näin ollen tällainenkin projekti saattaa yllättävän paljon auttaa puiden istuttamisen sijan. Annetaan vanhojen puiden olla olemassa hiilinieluna, sen sijan että niitä hakataan nuotioiksi. Muun muassa Finnairin kompensointimaksut menevät tällaiseen projektiin.





Atmosfair.de ilmoittaa 90% kompensointimaksuista menevän suoraan projekteille. ClimateCare.orgilta en löytänyt tietoa tästä, mutta Finnair ilmoittaa muutamien eurojen maksujensa menevän lyhentämättömänä yhteistyökumppanilleen Nefco'lle, joka heidän puolestaan hoitaa projektit.

Kompensaatiomaksuja ohjataan ympäri maailmaa tehtäviin projekteihin, eikä siinä ole mitään vikaa. Vaikutukset lentopäästöistä eivät nimittäin keskity mihinkään tiettyyn paikkaan, vaan ne vaikuttavat ihan globaalisti, kuten nyt Australian maastopaloistakin voimme huomata.

ClimateCare.orgin projekteihin voi tutustua täältä, Atmosfair.de:n projekteihin taas täältä, ja Finnair ilmoittaa projektistaan omalla tuotesivullaan aina.

Jos haluaa kohdistaa apunsa Suomeen, aina voi ostaa aiotulla kompensaatiosummalla Luonnonperintösäätiöltä esimerkiksi palan ikimetsää, ettei niitä hakata. Tämä ei kuitenkaan ole mikään virallinen lentokompensointisivusto, eikä sellaiseksi tarkoitettu.





Tällä hetkellä elämme päästöjen osalta moninkertaisesti yli maapallon kantokyvyn. Ylikulutamme luonnonvaroja ja varastamme tulevaisuudelta jatkuvasti.

Vapaaehtoinen kulutuksen vähentäminen on ajankohtaista, ja se määrittää, pitääkö meitä suitsia sen osalta poliittisesti myöhemmin.

Tarvitsemme todennäköisesti molempia: niin omaehtoisia päätöksiä luopua nykyisestä kulutustyylistämme, mutta myös poliittisella tasolla päätöksiä esimerkiksi energiantuotannossa. Helpon tapa on kuitenkin vaikuttaa omiin tottumuksiinsa.

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 000 kg hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Maapallo kestää noin 1000 -2000 kg hiilidioksidiekvivalenttia per henkilö. Tekemistä on.

Edestakainen lento Helsinki-Málaga-Helsinki -välillä tuottaa päästöjä noin 1500 kg hiilidioksidiekvivalenttia, kun taas Helsinki-Bangkok-Helsinkin noin 4800 kg per henkilö.

Me haluamme uskoa yhdessä Tarinoita Maailmalta -blogin Annikan kanssa siihen, että meistä paljon matkaavista löytyy halua näyttää esimerkkiä ja joko vaihtaa lentäminen muihin vaihtoehtoihin, tai vähintään kompensoida lennot.

Näytetäänhän yhdessä, että näin on?


#ReilutBlogit -kampanjan mukaisesti, me näytämme esimerkkiä ihan ensimmäisenä: helmikuussa ja maaliskuussa käymme Miikan kanssa yhdessä Suomessa työmatkalla täältä Fuengirolasta. Ainakin toisen matkoista taitan maata pitkin, ellei mitään yllättävää estettä tule eteen. Hyvässä lykyssä teen niin molemmilla kerroilla. Ja jos ei, toinen tietysti kompensoidaan jos joudun lentämään.

Walk the talk.



Tämän vuoden #ReilutBlogit -kampanja kestää koko vuoden, ja olet tervetullut osallistumaan siihen koska tahansa omalla kirjoituksella, lentämättä jättämisellä tai kompensointimaksulla.

Me raportoimme puolessa välissä missä mennään omien matkojen ja kampanjan suhteen, ja vuoden lopuksi vielä kuinka paljon säästettyjä lentokilometrjeä ja maksettuja kompensaatiomaksuja on tullut kaikilta #ReilutBlogit -kamppikseen osallistuvilta!

Olemme myös tehneet valmiin laskurin tälle, mikä päivittyy reaaliajassa. Voit siis alla olevalla lomakkeella täyttää aina matkan tehtyäsi kuinka monta lentokilometriä säästit, tai kuinka monta euroa kompensoit. Näin pystymme suoraan seuraamaan minkälaista vastuuta me kaikki haluamme kantaa ja se jo itsessään on viesti. Halutessasi voit kertoa minkä blogin kautta olet tästä lukenut, mutta se ei ole mitenkään pakollista.


Tämän koko lomakkeen ja laskurin voi myös halutessaan kopioida kokonaan omalle sivustollesi ja upottaa siihen iframella. Postauksen jälkeen ensimmäisestä kommentista löydät käytetyn koodin.


Tulethan mukaan tämän vuoden #ReilutBlogit -kampanjaan? Me ja tulevaisuus kiitämme.













Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän 
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?

Vuoden 2020 #ReilutBlogit -kampanja kiinnittää huomion vaihtoehtoisiin matkustustapoihin ja lentämisen kompensointiin. Lue ihmeessä ja osallistu, jos et vielä ole niin tehnyt!

21 kommenttia:

  1. Jos haluat lisätä kompensointilomakkeen tai -laskurin omaan blogiisi tai jollekin muulle sivulle, niin tässä HTML-koodit niitä varten:

    Lomake
    <iframe frameborder="0" height="1100" marginheight="0" marginwidth="0" src="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeZS4ue-7LNvtOf51bG2KvzWMO6ZW2X4pojzqjyqJkXso_LKQ/viewform?embedded=true" width="800"&t;Ladataan…</iframe>

    Laskuri
    <iframe src="https://docs.google.com/spreadsheets/d/e/2PACX-1vSQqEDU2U7FSxZN-3rZtZL_dnWI-l29iI0ay1a5cXwm7ogW843hWQN5XP75BQOMr5IYrC8-9H0rIOY4/pubhtml?gid=1206553420&single=true&widget=false&headers=false&chrome=false" width="800"></iframe>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Painovirhepaholainen oli livahtanut edelliseen kommenttiin, ja tuloksena oli toimimatonta koodia lomakkeen osalta. Tässä korjattu versio lomakkeesta (laskuri oli oikein):

      <iframe frameborder="0" height="1100" marginheight="0" marginwidth="0" src="https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeZS4ue-7LNvtOf51bG2KvzWMO6ZW2X4pojzqjyqJkXso_LKQ/viewform?embedded=true" width="800">Ladataan…</iframe>

      Poista
  2. Ehkä kompensaatiovaihtoehdoissa voisi olla myös metsän omistaminen - muistan lukeneeni useamman artikkelin, jossa asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että talousmetsät voivat olla ilmaston kannalta tiukkaa luonnonsuojelua parempikin vaihtoehto, esimerkiksi tällaisen lainauksen löysin nopeasti hakemalla: "Useat ympäristöjärjestöt suosittelevat kuitenkin päinvastaista, eli että hakkuita tulisi vähentää ja metsien suojelua lisätä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Järjestöt tarkoittavat hyvää, mutta tosiasiat puhuvat muuta: suurimman ilmastohyödyn tuo talousmetsien käyttö", professorit kirjoittavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti tämä on kiistelty tapa kompensoida, josta puolet on sitä mieltä että näin sen kuuluukin mennä, ja toinen puolet sitä mieltä että ei. Postauksessa on mainittu myös esimerkiksi Luonnonperintösäätiö, jolta voi ostaa ikimetsää halutessaan. Jos tiedemaailma ei tästä faktasta ole vielä ihan yksimielinen, niin lienee varmemmalla puolella tehdä niitä asioita mistä tiedetään jo. Tärkeintä on kuitenkin kompensoida ja pyrkiä tekemään muutos sekä ajatusmaailmassaan, että käytännön tasolla. Jo se, että kompensoi on merkki paremmasta.

      Paras tapa on jokatapaukssa jättää lentämättä.

      Poista
    2. Luonnonperintösäätiö ostaa metsiä suojeltavaksi - talousmetsiin voi sijoittaa vaikka metsärahastojen kautta. Muutamiin niistä voinee myös sijoittaa pienemmillä summilla kuukausittain tai neljännesvuosittain. Ja tuotoilla ostaa vaikka sitten junalippuja :-)

      Poista
    3. Metsät tosiaan ovat avainasemassa ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa. Ns. suojeltu ikimetsä suojelee luonnon monimuotoisuutta, mutta ei välttämättä ole paras tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. Tähän ei nykytutkimus ole vielä yksiselitteisesti vastannut. Jos metsät & ilmastonmuutos kiinnostaa, niin katsokaa esim. https://www.youtube.com/watch?v=L0iDMTOGM_E&t=

      Poista
    4. Kiitos linkistä Anonyymi, pitääpä ämä katsoa ihan ajan kanssa.

      Tuo luonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen on yksi niistä syistä, miksi mekin joululahjojen sijan ostimme tosissaan ikimetsää, emmekä lisää tavaraa. Se auttaa luontoa selviämään.

      Poista
    5. Talousmetsiin sijoittaminen kompensoi vain siinä tapauksessa, että puuston kokonaismäärä todellisuudessa kasvaa. Pitäisi siis olla varma, että rahaa on sijoitettu sellaiseen rahastoon, jonka metsät hoidetaan jatkuvan kasvun menetelmällä - puuston määrä siis kasvaa nopeammin kuin sitä korjataan. Jos metsät hoidetaan perinteiseen malliin, eli korjataan sen verran kuin kasvaa, tulisi kaikki korjattu puu käyttää pitkäikäisten puutuotteiden valmistamiseen, jotta puuhun sidottu hiili todella pysyisi sidottuna.

      Kun puhutaan ikimetsien suojelusta, ei aina ymmärretä, että osa on suojelun alussa vielä kaukana siitä. Suojeluun voidaan siis ottaa luontoarvoiltaan hyviä mutta nuoria metsiä, joihin sitten alkaa kertymään puuta. Lopulta vanhassa luonnontilaisessa metsässä on moninkertaisesti puuta talousmetsään verrattuna.

      Pahin on tilanne, jossa talousmetsä korjataan avohakkuulla ja puu käytetään energiaksi. Tällöin jäädään usein miinuksen puolelle, kun maaperän hiilivarastot aukeavat.

      Toivottavasti nämä metsiin kompensoinnin nimissä (ja dollarin kuvat silmissä) sijoittavat ovat varmoja siitä, että rahasto todella kasvattaa metsän määrää eikä turvaudu avohakkuisiin.

      Poista
  3. "Monet kompensaatioprojektit pyörivät siksi päästöjen vähentämisen ympärillä tai nykyisten kasvustojen säilyttämisessä, esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tukemisessa, hiilineutraalin rakentamisen tai vaikka kehitysmaiden ruoanlaiton uudistamisessa."

    Hienoa että toit tuon puolen esille. Olisi myös hienoa että "käyttäjäystävälliset kompensointipalvelut" kertoisivat enemmän minne ja erityisesti miksi he suuntaavat rahat tiettyihin kohteisiin.

    En muista oletteko esim. Afrikassa reissaneet mutta siellä ongelma näkyy helposti. Kun sähköä ei ole, valon saamiseksi ja vähän kaikkeen poltetaan kerosiiniä esimerkiksi Ugandassa ja päästöt ovat melkoiset, puhumattakaan muista haitoista.
    Malawissa taas puiden kaataminen ja polttaminen hiiliksi, joita sitten voivat myydä on ollut iso ongelma -- kun mitään muutakaan tulonlähdettä ei ole ollut niin ihmisten pitää tehdä jotain, vaikka hiiltä myytäväksi. Tämäkin on ongelma monella tapaa.
    Kehittyvissä maissa ongelmat ovat monimuotoisia ja kun ruokaa ei ole pöydällä, ei välttämättä nähdä toimien vaikutuksia pidemmälle.

    Samaa kategoriaan tietysti kuuluu vaikkapa toimiva jätehuolto, jätevesi ja vesi. Moni matkustaa esimerkiksi Aasiaan kun siellä on niin halpaa ja samalla unohtaa että siitä matkustamisesta tulee aivan älytön piilokuormitus luonnolle kun taustainfrassa kaikki roska lentää lähimpään puskaan ja sitä kautta esimerkiksi mereen. Tässä mielessä halpuuden pitäisi olla kirosana jos vähänkin ajattelee luontoa, kallis maitotölkki yleensä tarkoittaa sitä että tuotanto on eettistä, pakkaukset suunniteltu, ja kierrätysjärjestelmä olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Afrikkaan liittyen myös turismi elinkeinona on yksi tähänkin kuvioon vaikuttava asia. Jos kaikki lopettaisivat lentämisen, niin monta työpaikkaa häviäisi ja sen myötä rahaa mihinkään pitkäjänteisempään toimintaan olisi vähemmän. Palasimme juuri Gambiasta, joka on yksi mitä suurimmassa määrin turismista elävistä maista ja juttelin käyttämämme pienen paikallisen retkijärjestäjän kanssa (joilta viikon mittaan ostimme kolme retkeä yhteensä n. 900 eurolla) ja hän kertoi työllistäneensä oppaiksi kavereita, jotka olivat jo lähtökuopissa aloittaakseen vaarallisen matkansa Eurooppaan pakolaisiksi, mutta nyt heillä onkin tulevaisuus Gambiassa.

      Poista
    2. Petri, tietoa noista itseasiassa löytyi kohtalaisen hyvin kun sitten lähti etsimään, Atmosfair kertoo kohtuullisen tarkasti jo heti kättelyssä minne ja miksi kohdistavat maksuja. Lisätietoja uskoisin, että saa kysymällä, ainakin ne, jotka osaavat kysyä oikeita kysymyksiä. Ehdottomasti aina kannattaa valita itselleen sellainen kompensaatiotaho, joka kertoo läpinäkyvästi asioista ja vastaa kysymyksiin myös tarvittaessa. Niitä olisi voinut listata aika montakin, mutta koska nyt jo tämä on metripostaus, niin rajasimme Annikan kanssa kahteen.

      Aasia on tosissaan älyttömän surullinen merkki siitä mitä turismi tekee, kun infra ei ole valmis vastaanottamaan sitä. Sellainenkin vastuu matkailijoilla olisi, mutta harva haluaa miettiä sitä jossain viiden euron hieronnan, mangosmoothien ja kaljabucketin keskellä. Halpa tosissaan yleensä on sama juttu kuin epäeettinen. Oikeastihan me ei tarvittaisi kukaan niin paljon kun mitä meillä on.

      Poista
    3. Pirkko, jos oikeasti on huolissaan ihmisten leivänsyrjästä ja toimeentulosta, lahjoittaahan voi rahaa ihan suoraan ilman että edes menee paikan päälle. Tällöin jää kohdemaallekin enemmän rahaa kuin monikansallisille lento- ja/tai hotelliyrityksille. Kun sitten paikalle menee, on tietysti hyvä aina käyttää paikallisten palveluita.

      Sitten tosin me rikkaat, länsimaalaiset turistit olemme (tai meidän esi-isät) yleensä niitä, jotka ovat alunperinkin aiheuttaneet paitsi kolonialismin kautta kehitysmaiden köyhyyden, käyneet ryöstämässä luonnonvaroja ja lisänneet vähän köyhyyttä ja kurjia olosuhteita ylikuluttamalla maapalloa. Ilmastopakolaisuus on ilmastonmuutoksesta johtuvaa, ja pahiten se yleensä osuu köyhiin maihin. Voihan sen tietysti nähdä niinkin, että nyt sitten kun päästämme vähän enemmän hiilidioksiidia ilmaan ja pahennamme entisestään olosuhteita erityisesti yleensä kehitysmaille, ja käymme siellä antamassa hieman rahaa, teemme tosi hyvää.

      En ole myöskään ihan varma siitä, että se raha on siinä vaiheessa tärkein kun esimerkiksi luontoa ei enää ole, siksikään tuo raha-aspekti ei oikein resonoi. En esimerkiski usko, että Australian koalat tällä hetkellä erityisesti kiittelevät kaikkia, jotka koskaan ovat lentäneet Australiaan ja jättäneet sinne rahaa.

      Toivottavasti saamme teidät Pirkko mukaan tähän kampanjaan, varsinkin kun lennätte sen verran paljon - tai ehkä jopa vaikuttaisitte muihinkin ja näyttäisitte mallia miten matkataan paljon lentämättä? Laskurin kompensaatiorahat tai vaihtoehtoisesti kuljetut kilometrit muuten kuin lentäen kiittää! :)

      Poista
    4. Toistaiseksi ainakin suhtaudun sen verran skeptisesti erilaisten järjestöjen kautta kompensointiin, että sijoitamme mieluummin suoraan metsään ja valistemme suoraan paikalliset, joiden palveluita ostamme. Rahan lahjoittaminen vaikka jollekin taholle Gambiassa Suomesta käsin on aikamoista arpapeliä, jonka voittajina on yleensä erilaisia lahjuksia itselleen ottavat/vaativat tahot. Kaukomatkailua pyrimme jatkamaan niin kauan kuin kunto kestää - se loppuu kyllä sitten aikanaan ihan itsestään, mutta emme lähde Afrikkaan, Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan rahtilaivalla tai junalla rehjuamaan. Paikan päällä olemme sitten kyllä useammallakin matkalla viime aikoina liikkuneet pitkiäkin matkoja maata pitkin.

      Poista
    5. Meillä muillahan se matkailu saattaa loppua ihan vaan siihen, että pallo kuolee ennen meitä. Onnekaita ovat he, jotka ehtivät tehdä ja nähdä kaiken ennen omaa lähtöä muiden tulevaisuuden kustannuksella.

      Poista
    6. En suhtaudu kompensaatioon negatiivisesti, mutta näihin erilaisten järjestöjen kautta tehtäviin sijoituksiin skeptisesti. Kuulemma 10.000 euron sijoitusosuus metsärahaston metsien varastoimasta hiilestä on 200 hiilidioksidiekvivalenttia tonneina. Tätä jos hieman täydennetään perspektiiviin niin yhden ihmisen vuotuinen hiilijalanjälki on 10 tonnia samalla mittarilla. Voidaan siis sanoa, että 10.000 euron sijoituksella on hyvitetty 20 ihmisen hiilijalanjälki vuosittain. Ok, meidän tapauksessa hiilijalanjälki on ehkä jopa vähän keskimääräistä suurempi, mutta toisaalta sijoitusosuutemmekin on tuota 10.000 euroa paljon suurempi. Joten katsomme kompensaationkin olleen kunnossa jo pitempään ja siksi tässä muodossa emme lähde tähän kampanjaan.
      Pyrimme myös aina lentämään järkevästi, mahdollisimman suorilla lennoilla ja yhdistämään samaan matkaan useita kohteita.

      Poista
    7. Toivon, Pirkko, että olette varmoja siitä, että rahastonne hoitaa metsiä kestävällä tavalla välttäen avohakkuita. Jotta metsän omistaminen todella kompensoisi, tulee puuston määrän kasvaa. Sitä ei siis voida korjata yhtä paljon kuin sitä kasvaa. Keskimäärin tukkipuusta vain 20 prosenttia menee tuotteisiin, joissa hiilivarasto säilyy pidempään. Vain muutama prosentti päätyy sellaisiin tuotteisiin, joissa hiili pysyy kiinni vuosisatoja (johon pitäisi pyrkiä jos ilmastonmuutosta halutaan hillitä). Jos korjattu puusto käytetään kokonaisuudessaan energiantuotantoon, ei hiiltä ole sidottu. Tulee myös muistaa, että metsämaat joka tapauksessa kasvaisivat metsää, olit sinä niitä omistamassa tai et - ainoa johon voidaan siis vaikuttaa on se, että puuston määrä todellisuudessa lisääntyy.

      Poista
  4. Kiitos perusteellisesta tekstistä. Palaan varmasti tähän ja linkkeihisi, nyt katsoin vain Finnlinesin linkin, koska se on ollut meidän matkojemme vaihtoehto jo vuosia. Lennämme tosi harvoin, viimeksi lensimme kerran Malagaan ja takaisin vuonna 2018. Ja silloinkin olimme perillä noin kuutisen viikkoa, Mielestäni se on myös yksi varteenotettava tekijä lentämisen vähentämisessä, että jos lentää, ei tee monta lyhyttä lomaa vaan yhden pitkän, on sitten perillä perusteellisesti. Joo, toki ymmärrän, että se ei ole kaikille mahdollista, mutta se on tavoiteltavaa, jos elämäntilanne sallii. Itseäni harmittaa omassa matkustelussa se, että kun matkustamme autolla kahdestaan, meillä on vanha dieselauto, joka ei ole ympäristöystävällisin vaihtoehto. Tämä taas on mitä suurimmassa määrin rahakysymys. Meillä olisi alta aikayksikön vähemmän saastuttava auto, jos olisi rahaa vaihtaa. Tuo lentohaaste meidän on helppo toteuttaa, yritämme nyt käydä läpi matkustustapojamme, josko olisi vielä jotain muuta. Uskoisin, että paljon olemme jo valinneet oikein: Finnlinesin rahtilaivat, auto lentämisen sijaan, pienet paikalliset majapaikat (esim AirBnb ihan perheen omassa kodissa) kodinvaihto hotellien sijaan, ruoka paikallisista kaupoista, turhan tavaran ostamisen välttäminen ja jatkuva asioiden tiedostaminen. Ehkä meilläkin löytyy vielä jotain parannettavaa. Olisi kiinnostavaa olla mukana omalla blogilla, mutta taidan tarvita jonkun kädestä pitäen neuvomaan, miten tuo koodihomma siirtyy omaan blogiin ja miten muuten osaisin asiaa pitää esillä. Meille on tärkeää, että maailma säilyy lastenlapsillemme. Nyt heitä on kymmenen, kohta toivon mukaan yksi lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, eipä kestä! Linkkejä olisi ollut ihan hirveän paljon lisääkin vielä, samoin asioita kerrottavaksi, mutta eiköhän tässä nyt ollut näinkin ihan tarpeeksi.

      Lentohaaste voi tosissaan olla vaikeampi toteuttaa useammasta syystä, mutta siksi on kompensointivaihtoehtokin, joka on kuitenkin aina parempi kuin ei mitään. Parannettavaa on paljon itse kullakin. Laskin, että oma hiilijalanälkeni pitäisi puolittaa, että se on kestävällä kannalla maapallon osalta. Siinä on vielä tekemistä, mutta matkalla siihen suuntaan kuitenkin ollaan.

      Koodinpätkä on yllättävän helppoa vain laittaa koodin sekaan itse HTML-tilassa. Kopioit sen vaan ja kokeilet toimiiko, ja jos ei, niin pyydät lähitukea joltain ystävälliseltä sielulta. :) Kiitos kun olet mukana jo hengessä ainakin!

      Poista
  5. Noihin kompensaatiokeinoihin olen suhtautunut aina kovin skeptisesti. Tuntuu, että kompensointi on monelle paljon matkustavalle keino oikeuttaa itselleen se, että lentelee jatkossakin niin paljon kuin sielu sietää, kun kerran kompensoinnilla on ostettu puhdas omatunto. Mahdollisesti lentäminen jopa lisääntyy, kun sen päästöt kerran voi kätevästi muutamilla euroilla "nollata".

    Lentohaasteen aloitin omassa matkailussani jo vuosi sitten ja samaa linjaa on tarkoitus jatkaa tänäkin vuonna. Mukana haasteessa siis ollaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näihin kompensaatimaksuihin voi suhtautua muutamalla tavalla, joista yksi on juuri se, että ne antavat signaalin väärästä tavasta toimia, jonka ymmärrän täysin. Yksi näkökulma on myös se, että kun saa jonkun ymmärtämään ensin, että se mitä tekee ei ole hyvästä, ja ensimmäinen askel kompensointi, niin sen jälkeen keskustelua voi jatkaa seuraavaan steppiin - ehkä jonkun matkan voisi taittaa lentämisen sijan junalla tai muuten maata pitkin? Kieltämättä kun on tutustunut faktoihin, kompensointi tuntuu ehkä vähän anekaupalta filosofisella tasolla, mutta se on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Joku merkityshän sillä varmasti olisi ilmastoon jos kaikki kompensoisivat lentonsa. Toivon mukaan porttiteoria siis toimisi näissä asioissa positiivisesti. :) Sitten tulee valitettavasti olemaan varmasti niitä, jotka eivät koskaan tule tekemään elämäntyylissään muutosta, tai usko edes koko sen merkitykseen. Niitähän on vaikuttajat, ja eritoten matkabloggaajat täynnä.

      Ihanaa on se, että on kaltaisiasi ihmisiä, jotka ottavat asian tosissaan ja tekevät edelläkävijänä muutosta. Tässä ei varmasti tule menemään montaakaan vuotta kun tällä hetkellä asian kieltävät tai kielteisesti suhtautuvat matkabloggaajatkin kirjoittavat tästä aiheesta. Se vaan vaati sen, että jotkut uskaltavat tehdä sen ensin. Kiitos kun olet mukana jo nyt! <3

      Poista
  6. Hei, olen "hukannut" Gian! Viimeisin päivitys matkalta, kun junamatka oli päättymässä. Mistä löytäisin?

    VastaaPoista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!