sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Matkailun tulevat trendit vuodelle 2019 - oletko samaa mieltä?


Kaikki muuttuu. Ei ehkä heti vuonna 2019, mutta ilmassa on selvät merkit siitä, että maailma ei voi jatkaa samanlaisena. Asiat eivät voi rullata samaa mallia, koska meidän armas pallo ei tule kestämään tätä kulutustapaa ja niitä tottumuksia jotka nyt vallitsevat, ja toisaalta, koska kehitys aina kehittyy. 

Maailma on muuttunut aina.







Lähtökohtaisesti ihminen on laiska eläin, joka ei halua luopua saavutetuista eduista. Sellaisista jutuista, jotka tekevät sen elämästä jollain tapaa helpomman tai mukavamman. Jos joku vaikka vihjaakin siihen suuntaan, että yksityisautoilua tai lentämistä pitäisi vähentää, löytyy heti kolme miljoonaa syytä miksei niin voi tehdä.

Niinkin on aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta silti maailma muuttuu, eskoseni. On aina muuttunut.

Mutta kun vaihtoehdoksi tarjotaankin vaikka yhä paremmin toimivaa robottitaksisysteemiä joka tekee paitsi auton omistamisen mutta myös ajokortin hankkimisen tarpeettomaksi ja toimii jouhevasti, niin yksityisautoilu voikin yhtäkkiä tuntua ihan pöllöltä idealta. Vaihtoehto yksityisautoilulle on jotain parempaa ja helpompaa. Elämä ilman auton huoltoja ja katsastuksia tarkoittaa pienempiä kustannuksia ja huolettomampaa elämää, ja halvempi vaihtoehto vie voiton kun edut muutoksesta ovat riittävän suuret.

Aika harvalla on nykyään kotona seinässä puhelintakaan. Muutos on tapahtunut 20 vuodessa.




Matkailussa on nähtävissä myös muutoksia. Nämä trendit ja muutossuunnat tulevat olemaan seuraavan ja tulevien vuosien juttuja.


Vastuullisuus


Tätä asiaa ei ole voinut ohittaa kukaan mitenkään.

On alettu puhumaan huomattavasti enemmän eläinten oikeuksista, ihmisoikeuksista, matkailun ja eritoten lentämisen päästöistä, sosiaalisesta vastuusta, AirBnb'n eettisyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista ja ties mistä.

Asenneilmapiirin muutos ei välttämättä näy vielä kaikkien käytöksessä ja kulutustottumuksissa, mutta yritykset alkavat jo kehittää erilaisia vastuullisempia vaihtoehtoja. Niitä myös aletaan hiljalleen ostaa enemmän ja enemmän.






Itseasiassa, jos kohta voi olla trendikästä sanoa että on valinnut vaikkapa vastuullisemmin toimivan matkatoimiston (esim. Duara), tai vihreämmän pakettimatkan, jossain vaiheessa on itsestäänselvyys, että kaikki vaihtoehdot ovat vastuullisesti tuotettuja.

Kukaan ei kohta enää halua ostaa tavallista pakettimatkaa tai mennä tavalliseen hotelliin joka ei ole profiloitunut ympäristöystävälliseksi ja vastuulliseksi, koska siihen liittyisi sosiaalinen häpeä oman edun asettamisesta tulevaisuuden sukupolvien ja maapallon hyvän edelle.







Lentämisen jälkeinen aika


Lentäminen. Ah, tuo niin kiistelty aihe. Joidenkin mielestä on ihan ok lentää ihan niin paljon kuin sielu sietää, koska se tuo ihmisille rahaa, ja toisaalta, joidenkin mielestä se on ihan ok, jos juo luomukahvia eikä ole hankkinut lapsia. Se ei toki haittaa että itsekin on ollut joskus lapsi, ja on edelleen se sama kulutusyksikkö kuin silloinkin. Sitten on vielä niitä, jotka eivät välitä vaikka tietävät, tai eivät välitä muuten vaan, koska haluavat lentää.


Niin, kyllähän me kaikki haluamme lentää.


Nyt on kuitenkin alkanut tulla yhä enemmän eri alan tyyppejä, toimittajia, bloggaajia, asiantuntijoita ja ihan vaikka teitä lukijoita erilaisilla taustoilla, jotka sanovat jo tässä vaiheessa, ilman pakotteita, että lentäminen aiheuttaa vähintäänkin huonoa omaatuntoa päästöjen ja saastuttavuuden takia. Nämä ihmiset miettivät vaihtoehtoisia tapoja matkustaa ja liikkua.






Yhä enemmän tulee kyselyitä siitä, miten jonnekin voisi matkustaa maata pitkin, vaihtoehtona lentämiselle. Kohta puhumme todennäköisesti lentämisen jälkeisestä ajasta.

Asennemuutos on tapahtunut yllättävän nopeasti, kiitos median, joka on vuonna 2018 jaksanut kirjoittaa aiheesta todella paljon. Nyt jo puhutaan lentoliikenteen epäreilusta lakisääteisestä asemasta, jossa veroja ei juurikaan makseta, joten epäilemättä lainsäädäntökin sen osalta muuttuu ja liput pakostakin kallistuvat, kun verokarhu iskee myös tälle alalle.

Veikkaukseni on, että kohta on lähinnä noloa kertoa, että on käynyt pienellä viikonloppupyrähdyksellä Pariisissa, ja liputkin sai tosi halvalla. Kukaan ei halua hyväksyä maapallon tuhoamista jälkipolvilta vain sen takia että sai hedonistisesti hieman viikonlopun verran toteuttaa itseään.





Tämä skenaario muuttuu siinä vaiheessa, jos lentoliikenteessä tehdään läpimurto, ja keksitään vähäpäästöinen tapa lentää.


Pidemmät vapaat, hypyt oravanpyörästä


Matkustaminen ei tule loppumaan, mutta siihen tulee väistämättä kulumaan enemmän ja enemmän aikaa. Lisäksi siihen matkaan, jonka tekee, asetetaan enemmän odotuksia, ja siihen ollaan valmiita panostamaan myös rahallisesti. Matkoista tulee ehkä harvempia, mutta laadukkaampia.

Todennäköisesti onnellisuuskerroin tulee olemaan näistä myös korkeampi, kuin kertakäyttömatkustelusta.





Tämä tulee vaatimaan enemmän aikaa, joten erilaiset vapaat työelämästä tulevat yleistymään. Tähän skenaarioon liittyy tietysti myös se, että tekoäly pystyy jollain tähtäimellä hoitamaan rutiininomaiset työt ja myös työelämä tulee muuttumaan, ellei jopa koko yhteiskuntarakenne jollain tapaa.

Vapaata saattaa lähtökohtaisestikin olla enemmän.

Pidemmät reissut yleistyvät ihan työikäisilläkin, ei pelkästään reppureissaavilla nuorilla. Mahdollisesti asutetaan kahta paikkaa, joko ihan omassa kotimaassa tai koti- ja ulkomailla.




Lähi- ja luontolomailu


Koska luontoa on yhä vähemmän jäljellä, sen haluaa paradoksaalisesti nähdä yhä useampi. Jos nämä kaksi asiaa ovat olleet iso juttu jo muutamana edellisenä vuotena, niistä tulee yhä isompi juttu tulevina. Koska viikonloppupyrähdykset eivät ole kohta sosiaalisesti hyväksyttäviä, vaihtoehtona on hypätä junaan tai bussiin, ja lähteä tutustumaan esimerkiksi Siuntionjokeen meloen, tai Lappeenrannan kahvilatarjontaan.








Kansallispuistot ja muut luontokohteet kärsivät tosin jo nyt, joten muistetaan kerätä roskat mukaan.


Staycationit


Lähilomailuun liittyy staycationit. Hotellit tulevat kehittämään yhä parempia konsepteja houkuttelemaan ihmisiä vaikka ihan kotikaupungissaan hotellilomalle rentoutumaan. Esimerkiksi Helsingin Seasidella on leffahuoneita, shamppanjasviittejä ja isoja perhehuoneita, ja tämä trendi tulee yleistymään kaikilla hotelleilla, sillä kysyntä kasvaa.





Keinotodellisuus (Virtual Reality) ja lisätty todellisuus (Augmented Reality)


Muiden mullistusten myötä virtuaalitodellisuusmatkailu tulee lisääntymään. Osittain siksi, että matkantekoon menee pidempään, osittain siksi, että jotkut paikat ehtivät valitettavasti tuhoutua, ennen kuin kaikki ehtii niitä katsomaan. Lisäksi VR'n luomat kokemukset tulevat parantumaan kun tekniikka ja sen mahdollisuudet kehittyvät entisestään.

Lisätty todellisuus taas auttaa niitä, jotka pääsevät paikan päälle, mutta liian myöhään. Menneiden aikojen näkymiä korvataan sillä. Eri kohteita voi myös katsoa vaikkapa historiallisten lasien läpi.

Katso esimerkiksi miten Zoan VR on tekemässä virtuaalista Helsinkiä.




Avaruusmatkailu


Jos ei vielä vuonna 2019, niin Virginin onnistunut avaruuslento johtaa vääjäämättä siihen, että avaruudesta tulee trendikästä. Tämä muoto lentämisestä tulee todennäköisesti olemaan hyväksyttävää, sillä samalla pyritään mukautumaan mahdolliseen joukkopakoon Tellukselta.

Tai niin siitä ainakin halutaan ajateltavan, vaikka todennäköisesti joku haluaa vain kerätä ihmisiltä fyrkat talteen, kuten yleensäkin.





Matkoilla shoppailu loppuu sen nykyisessä muodossa


Koska pikamuoti vastaa 10 % maailman päästöistä (vrt. lentoliikenne 3-5 %), tulee olemaan yhtä noloa kertoa olleensa shoppailureissulla, kuin pikapyrähdyksellä siellä Pariisissa. Vaihtoehtona tulee olemaan paikallisten itsevalmistamat tuotteet lähituotantona. Lisäksi erilaisten elämysten kysyntä fyysisen materian sijan kasvaa.








Muutos ei ole aina helppo juttu. Joskus se tekee myös kipeää, koska ihminen todellakin on laiska ja mukavuudenhaluinen eläin, jonka on vaikea tehdä muutoksia rutiineihin ja luopua saavutetuista eduista.

Muutokseen tarvitaan uskalikkoja ja edelläkävijöitä - sellaisia, jotka sietävät sitä epämukavuutta kunnes yritykset alkavat tekemään uusia ja toimivia ratkaisuja vanhojen tilalle. Siihen taas tarvitaan keksijöitä, innovaattoreita ja sitkeitä lobbaajia, jotka jaksavat muuttaa lainsäädäntöä muutokselle sopivaksi. Ja niiden muutosten ja innovaatioiden kertomiseen tarvitaan myös ihmisiä, jotka puhuvat ja tekevät muutosta. Näyttävät, että se on mahdollista, ja muuttavat asenteita.

Kuten kaikessa tekemisessä, asenne ratkaisee. Ellei muuta, voi kysyä itseltään haluaako olla osa muutosta, vai sen vastarintaa.





Sana on vapaa mielipiteille, erilaisille näkemyksille ja skenaarioille. Mitä 2019 ja sitä seuraavat vuodet tuovat mukanaan matkailulle?




Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän facebooksivuilta ja instagramista- olethan jo seurannut?


2 kommenttia:

  1. Erinomaisen hyvä ajatuksia herättävä kirjoitus. Muutos sattuu ja tulee meille kaikille kalliiksi ja epämukavoittaa elämäämme. -Mutta vielä kalliimmaksi muutos tulee, ellei mitään tehdä, ja ilmastonmuutos räjähtää käsiin näillä kulutustottumuksilla.

    Taidamme ikävä kyllä olla ajatuksinemme vähemmistössä matkailusta kirjoittavien joukossa. Suurin osa matkabloggaajista vaikuttaisi olevan vielä sitä mieltä, että lennetään niin paljon kuin sielu sietää, kun vielä voidaan. Kevytmielinen viikonloppureissailu halvoilla, muutaman kympin hintaisilla lipuilla Euroopan kaupunkikohteisiin on IPCC:n ilmastoraportin julkaisun jälkeen on mielestäni täysin moraalitonta jo nyt. Lentämiseen pätee sama kuin lihan syöntiin. Vähemmän ja harvemmin, mutta parempaa. Lentämiseen pitää palauttaa ajatus, että sen kuuluu olla kallista ja harvoin tehtävää. Harva meistä laitta lentolippuihin viimeisiä ropojaan, niinpä vapaaehtoiset päästökompensaatiot pitäisi ottaa käyttöön.

    Olen jo muutaman vuoden pyrkinyt suuntaamaan omat reissuni kotimaan kohteisiin. Tuossa yrityksessäni olen rakastunut Kuusamon ja Savukosken maisemiin, ja huomannut miten rentouttava voi hotelliyö Helsingissä olla - 15 kilometrin päässä kotiportilta.

    Varsinaisia mielenrauharetriittejä ovat olleet Metsähallituksen lammaspaimenviikot. Olen kahtena kesänä käyttänyt niihin lomastani viikon, silloin kun arpaonni on suosinut. Kun paimennuskohteet sijaitsevat kansallispuistoissa ja niiden lähistöllä, voi näppärästi tehdä päiväretkiä pitkospuille ja patikkapoluille.

    Vertailin oman Uuden-Seelannin matkani päästöjä useilla eri kompensaatiosivustoilla, ennen kuin päätin mihin luotin. Neljäkymmentä euroa välien Helsinki-Singapore-Helsinki ja Singapore-Auckland-Singapore väleille kuulosti turhan halvalta lentokilometreihin nähden. Niinpä päädyin käyttämään Atmosfairin palvelua, joka otti huomioon myös lennoissa käytetyn polttoainetaloudellisen konetyypin (A350 ja Dreamliner 787) - mutta oli silti yli kolme kertaa kalliimpi. Matkalla näin tehometsätalouden arvet maisemassa ja alkuperäisten sademetsien laajamittaisen tuhon. Niinpä maksoin kompensaation kotimaiselle Luonnonperintösäätiölle. Sen rauhoitusalueet tulevat toimimaan hiilinieluina niin pitkään kuin Suomen valtio nykymuodossaan on olemassa. Toivottavasti vielä pitkään.

    VastaaPoista
  2. Tämä herätti hyvällä tavalla ajatuksia! Matkailu tulee todellakin muuttumaan ja sen täytyy muuttua, vaikka helppoon lentomatkusteluun tottuneesta matkailijasta se tietysti tuntuu vaikealta. Kirjoitin tuosta lentämisen jälkeisestä ajasta blogiini ja linkkasin tämän postauksen sinne :)

    www.rantapallo.fi/seikkailumielella

    VastaaPoista

Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!