Eräässä sähköpostiviestissä käy ilmi, että Huutokauppakeisari on Fuengirolassa. Vautsi, mietin. Olisipa kiva kuulla, mikä heidät on tänne tuonut. Otan yhteyttä Aki Palsanmäkeen ja saamme sovittua treffit rantabulevardille. Helikin on tulossa mukaan.
Nyt täytyy ihan heti kärkeen myöntää, etten ole katsonut Huutokauppakeisaria telkkarista kun sivusilmällä appivanhemmilla. Se ei johdu sarjasta, vaan siitä, ettei meillä juurikaan katsota telkkaria. En katso telkkarista oikeastaan mitään. Lähinnä joskus Netflixiä silloin harvoin kun ehditään. Kiitos keltaisen lehdistön, sekä Aki että Heli Palsanmäen tarinankäänteet ovat kuitenkin edes vähän tuttuja.
Ensimmäisenä kiinnitän huomioni siihen, että tämä pariskunta on todella mukava ja sympaattinen. Heissä ei näy pienintäkään elettä siitä, että minkäänlainen neste olisi noussut päähän julkisuuden myötä. Ja toisaalta, miksi nousisikaan. Treffaamme rannalla ja otamme cokikset rantabulevardin eräässä ravintolassa. Lopulta istumme turisemassa tuntikaupalla siinä pöydän ääressä kaikkea matkailuun ja Espanjaan liittyvästä, työstä ja vaikkapa parisuhteesta.
Mutta ihan ensimmäisenä, Aki ja Heli Palsanmäki, miksi Fuengirola?
- Me olemme täällä töissä, kuvataan Fuengirolassa jaksoja, toteaa Aki heti alkuunsa.
- Ihan alunperin kun tultiin tänne, kuvattiin yksi jakso hyväntekeväisyyttä varten, ja sitten moni suomalainen oli suositellut meille tätä paikkaa. Että tämä on helppo paikka kun on muita suomalaisia, ja varsinkin jos ei osaa paljoa kieliä, niin täällä pärjää suomellakin, komppaa Heli.
Kieliasia pomppaa esiin parin tunnin keskustelun aikana muutenkin aina välillä. Huutokauppakeisari -ohjelmassakin käy ilmi, ettei Palsanmäet ole suuria kielitaitureita. Elekielellä mennään jos ei muuta. Jonkun löytöretken Ruotsiin muistan nähneeni, tulkin avulla siinä taidettiin toimia. Opinnot eivät nuorempana kiinnostaneet, eikä koulunpenkki enää houkuttele.
Aki listaa Fuengirolan hyväksi puoleksi kielen lisäksi sen, että tänne on lyhyt lento, ja että täällä ei talvella kärsi helteitä, vaan sellaisia parinkymmenen kelejä, kuten Suomessa monasti kesäisin. Heli listaa lisäksi vielä turvallisuuden ja suomiyhteisön - heidät kohdataan ystävällisesti ja neuvoja saa aina.
Tunnistan samoja asioita. Arvostan itse suomalaisten läheisyyttä siksi, että jos vaikka jotain käy, ja olen kahden lapsen kanssa kotona kun Miika on työmatkalla, on muita suomalaisia, keneltä saan apuja. Keli on ollut läpi talven aivan ihana.
Jaksaa tehdäkin jotain kun valoa, värejä ja lämpöä riittää.
Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta kun Palsanmäet ovat Fugessa.
- Tämä on varmasti noin kymmenes kerta, sanoo Aki. Mutta emme me täällä rantabulevardilla pyöri, meillä on yleensä auto alla, ja käymme kaikissa mahtavissa lähialueen paikoissa, Sevilla, Ronda, Cadíz, Granada, Estepona ja mitä kaikkea täällä nyt onkaan. Hienoja paikkoja kaikki. Ja yleensä haluamme käydä täällä vähän salassa, että saamme matkustaa rauhassa. Ei me näitä missään huudella, niin saadaan olla omissa oloissa.
Kun kysyn mikä on Fuengirolan lähimaastojen hienoin paikka saan yhdestä suusta vastaukseksi 'Mijas!'. Ja onhan se.
- Mutta meillä on vielä paljon nähtävää lähialueilla ja varmaan ihan Fuengirolassakin, täällä kun on niin paljon kaikkea, miettii Heli.
- Meistä ei olisi tänne rantabaareihin istumaan pitkin päivää, me halutaan nähdä ja tehdä asioita. Kun joskus otetaan kuperkeikkaöljyä, otetaan sitä kunnolla, mutta täällä me halutaan tehdä ihan muuta. Ei tässä aikakaan kuluisi jos pitäisi istua kuppi nenän edessä aamusta iltaan, Aki hymähtää.
Miten ja missä Palsanmäet matkustelee?
Palsanmäet eivät tunnustaudu suuriksi matkailijoiksi. Aurinkorannikko on selvästi ollut heidän ykköskohteensa. Ruotsissa, Norjassa ja Virossakin on tullut vierailtua. Karibianristeily on jäänyt mieluisaksi muistoksi myös:
- Oi se oli ihana, Heli huudahtaa. Mutta en lähtisi enää viikoksi, aikaerostakin toipumiseen meni niin pitkän aikaa. Melkein vähintään pitää kaksi viikkoa olla. Siellä oli merikin niin ihanan väristä, sellaista oikein turkoosia ja lämmintä.
- Suomessa jos matkataan niin Äkäslompolo on se meidän kohde, ja muuten me tullaan tänne Fugeen, Aki kertoo. Kreikassa ollaan kerran käyty, mutta ei tykätty siitä yhtään, ei vaikka saatiin kavereilta suositukset.
- Kreikassa oli kamalan kallista, minusta lomakohteessa pitää olla halvempaa kuin Suomessa, sanoo Heli. Siellä oli myös ollut kuuma kesä, ja maisemallisesti kaikki oli hirmuisen karua ja palanutta. En tykännyt, en vaikka Kreikka oli Akin isän lempikohde.
Lomat ja matkat on kuitenkin Palsanmäille tärkeitä, sillä se on ainoa tapa päästä irti hektisestä työstä. Sähköposteja ja puheluita hoidetaan välillä niiltäkin, mutta ihan eri tavalla, ja vain tärkeimmät. Vaikka matkoille lähdetään irtaantumaan töistä, tavaroita Palsanmäet bongaavat välillä reissuiltaankin.
- Onhan se nyt ihan eri asia kävellä katuja täällä auringossa kun Suomessa räntäsateessa. Ihan erilainen fiilis on täällä käydä kaupoissa ja joskus tuntitolkulla nauttia ulkoilmasta. Eihän kukaan Suomessa lähde marraskuussa kävelemään pimeään ulos, Aki nauraa.
Ei todellakaan lähde ei. Onhan sille syynsä, että istun Akin ja Helin kanssa nimenomaan Aurinkorannikolla ravintolassa.
Lomailu ei myöskään ole aina ollut itsestäänselvyys Palsanmäille.
Ennen huutokauppauraa Aki työskenteli milloin missäkin; metallihommissa, leipurina, haudankaivajanakin, ja Heli puolestaan keittiön puolella. Molemmat kertovat, että se tilanne, missä nyt ollaan ei ole tullut ilmaiseksi. Töitä on tehty ympäripyöreitä päiviä vuosikaudet. Pelkästään huutokauppatoiminnalla ei välttämättä edes leipää saisi pöytään tarpeeksi, nyt kaikki muu TV-uran myötä on avitttanut tilannetta niin, että lomailukin on mahdollista ja talous vakaa.
- Vuosien työn jälkeen tilanne on nyt onneksi se, että pystytään myös lomailemaan, vaikka edelleen tehdään pitkää päivää, toteaa Heli Palsanmäki.
- Ei tämä mikään kutsumusammatti ole koskaan ollut, mutta vuosien myötä tähän on kasvanut. Jollain tapaa se on laskut ja asuntolaina maksettava. Nyt en tosin enää tiedä mitä muuta tekisin, ja nautin tästä. Jokainen päivä on erilainen, Aki Palsanmäki sanoo.
Tinkaamista ja unelmia
Huutokauppakeisareiden, jos keiden, luulisi tietävän kaiken tinkaamisesta eri maissa. Ja tietävätkin. Se ei kuulemma eroa missään mitenkään. Kaikkialla sitä harrastetaan, ja kaikkialla myyjä haluaa mahdollisimman ison rahan, ja ostaja maksaa mahdollisimman vähän.
- Jotkut tosin luulee, että meikäläistä voi retkuttaa, Aki Palsanmäki toteaa hulvattoman lakonisesti.
Eipä taida onnistua se, missään maassa, epäilen.
Entä mikä on Palsanmäkien suurin unelma?
- Jos voisin, laittaisin pankkikortin ja passin takataskuun ja ottaisin Helin kainaloon ja lähtisin kiertämään maailmaa. Kyllä siellä nähtävää riittää, vaikka kenguruita voisi käydä katsomassa. Ja talvet voisin asua myös muualla, esimerkiksi täällä Aurinkorannikolla on oikein hyvä, ehkä tuolla Mijaksen kupeessa. Kesät on Suomessa ihan hyvät, Aki miettii.
Heli myhäilee sen verran tyytyväisenä että unelma taitaa olla yhteinen.
- Mää en haaveile oikeastaan mistään erityisestä kohteesta, kunhan saisi olla sellaisessa paikassa missä on lämmintä ja aurinkoa, ettei tartte tuolla kylmässä, pimeässä ja rännässä Suomen talvessa olla, hän sanoo.
- Mutta niin kuumaan minä en sitten lähde että on hellettä, vaikka Thaimaahaan, en vaikka maksettaisiin, Aki ehtii heittää heti perään. Enkä minnekään, missä on matelijoita tai käärmeitä tai muita. Nytkin meidän asunnon parvekkeella asuu gekko, en tykkää, en sitten yhtään.
Valotan Akille, että Australiasta, eli kengurumaasta, löytyy sitten ne kaikista myrkyllisimmät matelijat ja otukset. Aki ottaa pienen pohdintatauon kenguruiden katseluun. Istumme ylipäänsä vaihtamassa kokemuksia ja hehkuttamassa Aurinkorannikon hienoutta. Tämä ei taida jäädä viimeiseksi kerraksi Palsanmäille Fugessa.
Eikä muuten meillekään.
PS. Palsanmäet vaikuttavat ihanan rakastuneilta toisiinsa edelleen. Selvästi he nauttivat elämästään ja toisistaan. Tiesitkö muuten, että he ovat tavanneet netissä treffipalstan kautta, ja että Aki oli maksanut 80 euroa tietokoneesta, jotta pääsi tekemään ilmoituksen ja vastailemaan viesteihin. Tietokoneesta hän ei muista tinganneensa.
Voit muuten katsoa haastatteluhetken videoterveiset vielä pariskunnalta meidän facebooksivuilta täältä, klik!
Enemmän tarinoita, uusimmat jutut ja hetkiä elämästä muutenkin löydät meidän
facebooksivuilta ja instagramista - olethan jo seurannut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa kun haluat kommentoida! Vastamme sinulle mahdollisimman pian. Kommentti ilahduttaa aina!